keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Hiljaa hyvää tulee, jos tulee ollenkaan..

Ensiksi, suuri harmitus, mun Spotify ei toimi jostain syystä... hmm, ärsyttävää.

Toiseksi, myöskin suuri harmistus. Tää koko mun au pair juttu ei nyt edisty mihinkään. Illinoisin perhe ilmotti mulle, että se toinen tyttö on heille parempi match. Olin kyllä totta puhuen tosi surullinen, olin jo alkanut suunnitella asioita sillä pohjalla, että sinne pääsen. No mutta heidän mailissaan luki, että löydän varmasti uuden perheen niin se antoi vähän toivoa. JA, uusi perhe match olikin saapunut tasan 45 minuutin päästä siitä, kun tämä äiti oli ilmoittanut mulle asian. Nopeaa toimintaa siis :)



Uusi perhe oli Atlantasta, Georgiasta, joilla oli kaksi poikaa, muistaakseni neljä ja kuusi vuotiaat. En kerennyt lukea heidän hakemustaan heti kunnolla ja seuraavana päivänä sainki yllätyssoiton mistäpäs muualtakaan... ATLANTAAAA! Olin aika pahassa paikassa, keskellä kaupunkia, eikä mulla ollu hajuakaan, mitä oisin halunnut kysyä, mutta yritin kysyä auton käytöstä ja viikolopputöistä. Useimmissa blogeissa, mitä oon lukenu, on painotettu noita asioita, että kannattaa selvittää miten perheessä asiat hoidetaan. Perheen äiti kuulosti mukavalta ja sovittiin, että puhun muutaman päivän päästä perheen isän kanssa. Illemmalla oli tullutkin sähköposti perheeltä, jossa kysyivät tarkempaa aikaa puhelulle ja kehuivat, että vaikutin hyvältä tulevalta au pairilta. Sain vastattua mailiin vasta parin päivän päästä ja heiltä tuli vastaus: "Olemme jo valinneet uuden au pairin." Öö, okei, eli en edes kerennyt puhua perheen isän kanssa ja he jo diskasivat mut :D Oli aika outo tilanne, en sitten tiedä oliko syy siinä, että mulla kesti vastata mailiin, mutta tyhmästä syystä olisivat mut hylänneet. Tämän jälkeen oli muutama päivä hiljaista, kunnes tuli uusi match. Tämä oli nyt kuudes match, jos lasketaan yksi perhe, joka kerkesi tunkemaan mun ja Illinois-perheen väliin vartiksi.. (ihmeellinen hetki myöskin :D ) Perhe sijaitsi Hollywood:ssa ( OMG, Hollywood... ei se Kalifornian...) Maryland:ssa. Tästä perheestä tiesin heti, ettei tämä ole oikea perhe. Kolme tyttöä 2, 4 ja 6 vuotiaat. Ei kiitos ikinä! Heidän hakemuksensa roikkui sivuillani juhannuksen yli ja ajattelin jo, että soitan Cultural Carelle ja käsken heitä ottamaan perheen pois sivuiltani.



Noooo, tänään menin taas sähköpostiin, jossa oli uusi mathc, tää koko hakuprosessi alkaa tuntua jo aika pelleilyltä, perhe sijaitsee Illinoissa. Olen alkanut innostua tästä osavaltiosta. Ennen en tiennyt edes missä koko Illinois sijaitsee. 45 minuutin ajomatka Chigagoon ei olisi paha ollenkaan. Perheen lapset ovat neljä ja kahdeksan vuotiaat, tyttö ja poika. Ainut vähän mikä mietittyttää on se, että äiti on yksinhuoltaja. Tiedän, että se ei välttämättä ole huono asia, mutta myös se on varmaa, että töitä saa ja joutuu tekemään paljon. Olen päättänyt nytten, etten hylkää perheitä, ellei heissä ole TODELLA suurta miinusta, mutta voi olla että kun jo huomenna tarkistan omat au pair sivuni, perhettä ei enää olekkaan! En olisi ikinä uskonut, että perheen etsintä voi olla näin vaikeaa. Alkaa tuntua, että olisi helpompi lähteä vaan ulkomaille hengailemaan. Mutta tää on se juttu pohjimmmiltaan, mitä haluan tehdä, kunhan tulisi hieman valoa tunnelin päähän.

Nyt menen nukkumaan ja huomenna taas virkusena töihin! :) Yritän päivitellä vähän useammin tätä blogia, ettei aina joudu palaamaan asioissa taaksepäin!

Ps. Kuvat ei liity postaukseen, mutta ne on niin söpöjä niin oli pakko laittaa! kuvat: we <3 it
Pps. Tekstissä on kirjotusvirheitä, mutta nyt ei kärsivällisyys riitä korjaamaan, paihoittelut :)

Laura