MorjeNsta! :)
Mä yleensä inhoon maanantaita, mutta tää maanantai oli jopa ihan kiva! Mulla oli mun perus tunnin työurakka aamulla ja sen jälkeen menin taas nukkumaan! Aamut menee sellasessa horroksessa aina, ettei oo tosikaan. Käydään hostmomin kanssa läpi illan kuskaukset, mikä on ehkä se eniten aivotoimintaa vaativa osuus. Leivät osaan jo melkein voidella silmät kiinni, ehehe. Nukuin päikkärit siinä sitten. Skypettelin iskän kanssa tunnin verran ja kyllähän sieltä tuli ne muutamat odotetut kauhistuneet lauseet siitä edellis viikonlopusta! :) Juttakin oli onlinessa niin vaihdettiin vähän kuulumisia, okei se meni taas ihan lässytykseksi niinkun aina, mutta hauskaa oli. Se on ihan ihmeellistä, että mulla on sellanen olo aina kun juttelen Juttan kanssa, että oon ihan kotona ja ollaan nähty just joku tunti sitten... Lähdin sitten lenkille ja oli taas niin ihana ilma, en oikeen tajuu noista Fahrenheit:stä mitään niin puen aina väärin. Kävin apteekissa ja siellä oli kiva myyjä, kehus mun aksenttia ja kauheesti kyseli Suomesta ja siitä, että tykkäänkö olla täällä. Kolmas ihminen, joka on kehunut mun aksenttia kivaksi, mun mielestä mun puhe on enemmänkin baby englishiä, mutta tuleehan siitä hyvä mieli kun joku kehuu. Tulin kotiin melkein samalla oven avauksella lasten kanssa ja oltiin kaikki super ilosella tuulella. Illalla kävin heittämässä pojan harkkoihin seittemäks ja kahdeksalta Natalie tuli hakemaan mua. Mentiin Panera Breadiin syömään iltapalaa. Mä otin ihanan Tomaatti-Mozzarella Paninin. Juoruttiin siinä vähän aikaa kun ei oltu nähty hmmm.. päivään! Mentiin vielä jälkkärille ColdStoneen (olin joskus sillon pojan hammaslääkärin jälkeen hänen kanssaan siellä ja ajattelin, että haluun käydä joskus), joka on siis tosi suosittu jätskipaikka. Saat ite valita jäätelön ja "täytteet". Mä otin minttujäätelöä ja Twix patukan ja vaahtokarkkeja. NAM! Sitten ne sotkee sen sellaseksi yhtenäiseksi jäätelöksi. Se on tosi suosittu paikka ja siellä on aina jonoa, joten en oo ennen viittiny mennä sinne, mut kannatti jonottaa!
Tiistaina...... oi mikä päivä. Tosiaan poika oli taas kipee, MINÄ varasin lääkärin hänelle ja mentiin sitten yhdessä sinne. Häneltä otettiin verikoe, sitä verta otettiin ihan älyttömästi. Mä en tykkää verestä (kuka tykkäis) ja inhoon kun sitä otetaan. Ensimmäistä kertaa joutusin sitten kattomaan kun joltain toiselta otetaan verta, no ei ollu sekään yhtään sen helpompaa. Mulla tuli mahaan sellanen huono-olo, vaikkei muhun koskettukkaan ja kun poika ehdotti, että haetaan hänelle jotain namia, että tulee parempi olo, niin olin ilonen. Siinä me sitten mässytettiin autossa kilpaa karkkeja, minä jolta ei otettu verta, mutta jolla oli huono-olo ja toinen jolta otettiin sitä verta älyttömästi ja hänelläkin oli huono-olo.. haha. Tultiin kotiin ja kattelin Putouksen finaalin. Olihan se Leenakin aika hyvä, täytyy myöntää. Mutta mä tykkään Akusta niin paljon muutenkin, en vaan pelkästään niissä hahmoissa tai koko Putouksessa. Mun iltapäivä meni siinä, että selvittelin, missä tuotteissa on laktoosia ja missä ei. Meillä alko tosiaan pieni ruokaralli. Pojalla on nyt tosi tiukka ruokavalio, koska yritetään tutkia, mistä hänen mahakipunsa johtuu. Eli periaatteessa hän saa syödä pastaa, kanaa, banaaneja, omenaa, kanamunia ja vähän leipää. Jee, yritä tässä olla luova ja keksiä, mitä tekisi ruoaksi hänelle. Onneksi tää ei kestä nyt ainakaan aluksi kun tän viikon. Seittemän aikaa lähdin hakee Johannaa ja mentiin aupair-meetingiin. Ajettiin tosiaan se puoli tuntia sinne, nimi paperiin ja siinä se. Mentiin Johannan ja Olgan kanssa syömään Buffalo Wild Wingsiin (jos se oli ton niminen). Oli ihan hyvä ja aika halpa paikka. Sieltä ajeltiin kotiin ja yritin mennä aikasin nukkumaa... kattelin kelloa vielä yhden jälkeen yöllä.
Tänään keskviikkona... perus aamu taaskin, jonka jälkeen menin _hetkeksi_ nukkumaan. Heräsin tosiaan yhdeltä päivällä! Mulla on univelkaa tai sitten rytmi ihan persiilleen.. Käväsin nopeesti kaupassa hakees pojalle lisää omenoita ja banaaneja. Ostin itelleni sushia, mutta just kun olin alottanut sen, soitettiin koulusta, että pojalla on huono-olo. Lähdin hakemaan häntä sitten kotiin. Tein hänelle munakasta (kyllä monipuolista), siivoilin hetken ja lähdin hakemaan tyttöä tenniksestä. Tultiin kotiin ja tein hyvin pelkistetyn dinnerin. Riisiä ja kanaa, ei kastiketta! Lähdin heittää tyttöö harkkoihin ja huomasin et bensa on ihan loppu, joten menin tankkaamaan ja haha, olin taas niin blondi. No sain onneks apua ja yritin selittää, että oon Suomesta ja siellä kaikki toimii eritavalla. Joopajoo, Suomessahan ei tankata autoja. Sit lähin hakee poikaa sieltä vähän kauempaa, täällä on satanu koko päivän niin oli aika inhottava ajaa pimeessä kaatosateessa, mutta siitäkin selvittiin. Suomessa en olis ikinä uskaltanu ajaa tollasella ilmalla varsinkaan tollasella tiellä, mutta täällä se on ihan normaalia jo. Tuntuu, että oon kehittyny kuskinakin tosi paljon, vähän on erilaista kun Rauman pikku tiet... Illalla tein itelleni vielä ihanan salaatin. Meillä on täällä pikku tilanne menossa, kun on selvinnyt, että pojat on tutustuneet netissä johonkin ihmisiin ja pelailleet heidän kanssaan sitä ihme peliään. Katotaan mihin tässä nyt mennään, poliisille vai mihin. Sellasta pikku ohjelmaa täällä päässä ! :)
Nyt meen oikeesti nukkumaan, kello on täällä jo yli yksitoista! Hauskaa torstaita kaikille, kohta on jo viikonloppu ja saa rentoutua!
keskiviikko 29. helmikuuta 2012
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
Hey New York City, i love you
HeidÅ!
Perjantaina sain nukkua yhdeksään, wuhuu. Lapset oli tosiaan vielä lomalla ja hostdad myöskin. Tein lapsille aamupalaa ja katteltiin telkkua. Kahdeltatoista lähdettiin lasten ja tytön yhden kaverin kanssa keilaamaan. Oli aika hauskaa keilata, en muista koska oisin ollu viimeksi. Mä tietysti hävisin, mutta se olikin tärkeintä, että lapset oli ilosia. Siitä mentiin syömään California Pizza Kitchenii. Enkä ees syöny pitsaa, se on tyhmää ku näillä on lukee menuissa kalorit... No ei hyvä se vaan on! Heitin lapset kotiin, josta he lähtivät hostdadin kanssa harkkoihin ja mä lähdin hoitelemaan asioita kaupungille. Illalla menin Johannan kanssa Applebeessiin syömään, mä en kyllä syömny muuta kun jälkkärin! Kotiin tulin jo tosi aikasin, yhdeksän jälkeen.
Lauantai aamuna heräsin 7.45!!!!!!!!!!!!! tekemään pannukakkuja. Tein pannukakkuja pojalle ja hänen kaverilleen, joka oli ollut sleep overilla. 8.30 lähdettiin poikien kanssa ja heitin heidät harkkoihin. Tuli takas kotiin ja ajattelin mennä hetkeks nukkumaan. Mutta enhän mä unta saanut niin lähdin lenkille. Pyysin tytöltä apua ja leikkasin ekaa kertaa itte omat hiukseni. Se oli vaikeempaa ku oisin kuvitellu, mut hänestä oli kyl iso apu. Sit suoristettiin meidän hiukset ja oli kyl ihanaa ku toinen oli niin ilonen ja hän sanoski, että tykkää hengailla mun kanssa. Tuli hyvä mieli. Olin luvannut vanhemmille olla kotona, koska meille tuli tv-korjaaja. Odottelin kotosalla niin kauan, että korjaaja oli valmis ja pääsin lähtemään Cityyn. Siellä tapasin Natalien kanssa, pienten ongelmien jälkeen. Käveltiin Union Squarea edes takasin ja mentiin kylmää pakoon kaikkiin vaateliikkeisiin. Löysin H&M:ltä lippiksen ja takin, mutta mietin vielä, että pidänkö sitä takkia vai palautanko sen... Oltiin molemmat ihan poikki, eikä ollu shoppailu fiilis ja ilma oli kamala niin päätettiin lähtee kotiin päin!
Tänään sunnuntaina olin aamulla sairaan väsyny (nyt tuntuu siltä, että valitan kokoajan väsymystä... hah), mutta olin jo sopinut lähteväni Cityyn. Treffasin ruotsalaisen Annan, jolla oli synttärit, wuhuu! Mentiin syömään downtowniin Broadwaylle. Max Benner oli sen ravintolan nimi, kai. Siellä oli kaikkea mahdollista, mitä suklaasta voi tehdä!!! Suklaapizzaa, suklaajälkkäreitä, suklaasalaattia... kaikkea. Otin itte ihan tavallisen kreikkalaisen salaatin, mikä oli kyllä tosi hyvää ja tosi kallis. Anna otti synttäreidensä kunniaks suklaafonduen ja ai, että se oli hyvää... Vaahtokarkkeja, mansikoita, banaania sulassa suklaassa, mmmm! Ravintolasta muut tytöt (meitä oli siis yhteensä yhdeksän) lähti Central Parkkiin, mutta mä lähdin metrolla Porth Autorityyn, koska siellä oli mun iki-ihana Anna!! Suomalainen Anna siis, tultiin sillon samaan aikaan tänne, eikä tietystikään olla nähty sen jälkeen kun melkein kaks kuukautta sitten bussissa erottiin. Oli niin ihana nähdä, ihan kun ois tullu Suomesta joku kaveri moikkaamaan. Hengailin tunnin verran Annan ja hänen kahden kaverinsa kanssa, ennen kun heidän bussi lähti takasin Massachusetts :n. Sieltä lähdin kävelemään Grand Centralille päin, josta mun juna kotiin päin lähti. Nyt kattelen Oscarseja ja kohta skypettelen vielä äitin kanssa ja sen jälkeen meen NUKKUMAAN!!
Sillon kun tulin ekaa kertaa New Yorkiin, en oikeen tajunnu missä oon, en aina tajuu vieläkään! En oikeen oo päässy sisään niihin NYC:n ihmeellisyyden saloihin. Kyllähän mä näen, kuinka paljon valoja siellä on ymym. Mutta tänään kun kävelin yksikseni siellä ja tiesin mihin oon menossa ja tajusin, että tää tuntuu ihan kodilta ja turvalliselta sellaselta, aloin hymyillä. En mä vieläkään tunne murto-osaakaan Manhattanista, mutta enemmän kun aikasemmin. Ja haluun oppia tuntemaan muutakin, kun sen turistiparatiisin, vaikka sekin älyttömän hieno on. Vaikkei mun rakkaus siis New Yorkia kohtaan ollu ehkä ihan rakkautta ensi silmäyksellä, taitaa mullekin silti käydä samalla lailla kun monelle muulle ja alan rakastua siihen kaupunkiin.
Nyt meen siis mun uus rakkaus mielessäni nukkumaan ja huomenna alkaa taas normaali viikko kahden "epänormaalin" viikon jälkeen! Kiva viikko siis luvassa ja viikonlopuksi onkin jo vaikka mitä suunnitelmia :)
Hauskaa maanantaita sinne!!
Perjantaina sain nukkua yhdeksään, wuhuu. Lapset oli tosiaan vielä lomalla ja hostdad myöskin. Tein lapsille aamupalaa ja katteltiin telkkua. Kahdeltatoista lähdettiin lasten ja tytön yhden kaverin kanssa keilaamaan. Oli aika hauskaa keilata, en muista koska oisin ollu viimeksi. Mä tietysti hävisin, mutta se olikin tärkeintä, että lapset oli ilosia. Siitä mentiin syömään California Pizza Kitchenii. Enkä ees syöny pitsaa, se on tyhmää ku näillä on lukee menuissa kalorit... No ei hyvä se vaan on! Heitin lapset kotiin, josta he lähtivät hostdadin kanssa harkkoihin ja mä lähdin hoitelemaan asioita kaupungille. Illalla menin Johannan kanssa Applebeessiin syömään, mä en kyllä syömny muuta kun jälkkärin! Kotiin tulin jo tosi aikasin, yhdeksän jälkeen.
Lauantai aamuna heräsin 7.45!!!!!!!!!!!!! tekemään pannukakkuja. Tein pannukakkuja pojalle ja hänen kaverilleen, joka oli ollut sleep overilla. 8.30 lähdettiin poikien kanssa ja heitin heidät harkkoihin. Tuli takas kotiin ja ajattelin mennä hetkeks nukkumaan. Mutta enhän mä unta saanut niin lähdin lenkille. Pyysin tytöltä apua ja leikkasin ekaa kertaa itte omat hiukseni. Se oli vaikeempaa ku oisin kuvitellu, mut hänestä oli kyl iso apu. Sit suoristettiin meidän hiukset ja oli kyl ihanaa ku toinen oli niin ilonen ja hän sanoski, että tykkää hengailla mun kanssa. Tuli hyvä mieli. Olin luvannut vanhemmille olla kotona, koska meille tuli tv-korjaaja. Odottelin kotosalla niin kauan, että korjaaja oli valmis ja pääsin lähtemään Cityyn. Siellä tapasin Natalien kanssa, pienten ongelmien jälkeen. Käveltiin Union Squarea edes takasin ja mentiin kylmää pakoon kaikkiin vaateliikkeisiin. Löysin H&M:ltä lippiksen ja takin, mutta mietin vielä, että pidänkö sitä takkia vai palautanko sen... Oltiin molemmat ihan poikki, eikä ollu shoppailu fiilis ja ilma oli kamala niin päätettiin lähtee kotiin päin!
Tänään sunnuntaina olin aamulla sairaan väsyny (nyt tuntuu siltä, että valitan kokoajan väsymystä... hah), mutta olin jo sopinut lähteväni Cityyn. Treffasin ruotsalaisen Annan, jolla oli synttärit, wuhuu! Mentiin syömään downtowniin Broadwaylle. Max Benner oli sen ravintolan nimi, kai. Siellä oli kaikkea mahdollista, mitä suklaasta voi tehdä!!! Suklaapizzaa, suklaajälkkäreitä, suklaasalaattia... kaikkea. Otin itte ihan tavallisen kreikkalaisen salaatin, mikä oli kyllä tosi hyvää ja tosi kallis. Anna otti synttäreidensä kunniaks suklaafonduen ja ai, että se oli hyvää... Vaahtokarkkeja, mansikoita, banaania sulassa suklaassa, mmmm! Ravintolasta muut tytöt (meitä oli siis yhteensä yhdeksän) lähti Central Parkkiin, mutta mä lähdin metrolla Porth Autorityyn, koska siellä oli mun iki-ihana Anna!! Suomalainen Anna siis, tultiin sillon samaan aikaan tänne, eikä tietystikään olla nähty sen jälkeen kun melkein kaks kuukautta sitten bussissa erottiin. Oli niin ihana nähdä, ihan kun ois tullu Suomesta joku kaveri moikkaamaan. Hengailin tunnin verran Annan ja hänen kahden kaverinsa kanssa, ennen kun heidän bussi lähti takasin Massachusetts :n. Sieltä lähdin kävelemään Grand Centralille päin, josta mun juna kotiin päin lähti. Nyt kattelen Oscarseja ja kohta skypettelen vielä äitin kanssa ja sen jälkeen meen NUKKUMAAN!!
Sillon kun tulin ekaa kertaa New Yorkiin, en oikeen tajunnu missä oon, en aina tajuu vieläkään! En oikeen oo päässy sisään niihin NYC:n ihmeellisyyden saloihin. Kyllähän mä näen, kuinka paljon valoja siellä on ymym. Mutta tänään kun kävelin yksikseni siellä ja tiesin mihin oon menossa ja tajusin, että tää tuntuu ihan kodilta ja turvalliselta sellaselta, aloin hymyillä. En mä vieläkään tunne murto-osaakaan Manhattanista, mutta enemmän kun aikasemmin. Ja haluun oppia tuntemaan muutakin, kun sen turistiparatiisin, vaikka sekin älyttömän hieno on. Vaikkei mun rakkaus siis New Yorkia kohtaan ollu ehkä ihan rakkautta ensi silmäyksellä, taitaa mullekin silti käydä samalla lailla kun monelle muulle ja alan rakastua siihen kaupunkiin.
Nyt meen siis mun uus rakkaus mielessäni nukkumaan ja huomenna alkaa taas normaali viikko kahden "epänormaalin" viikon jälkeen! Kiva viikko siis luvassa ja viikonlopuksi onkin jo vaikka mitä suunnitelmia :)
Hauskaa maanantaita sinne!!
torstai 23. helmikuuta 2012
So you are like in Grey's Anatomy doctor?
Moikkamoi!
Keskiviikkona nukuin ihan sairaan pitkään, mulla oli kyllä herätys mut päätin "kerrankin" nukkua kun ei ollut mitään aikataulua. Oltiin sovittu Johannan kanssa, että nähdään ja tehdään lounasta. Kävin lenkillä, oli ihan sairaan ihana ilma! Meinasin kuolla kuumuuteen ku mulla oli pipokin päässä ja oli varmaan yli +15 astetta. Mä ajoin ekaa kertaa tän perheen toisella autolla. Kiva pikku Audi, rakastuin siihen. Mutta, oon ajanut täällä kokoajan automaattivaihteista ja huhheijaa kun ekaa kertaa lähdin sillä Audilla liikenteeseen, siinä on tosiaan ne manuaalivaihteet. Onneks tiesin, missä käsijarru on niin en peruuttanut taloa päin. Sydän hakkas varmaan tunnin sen jälkeen. Kävin nappaamassa Johannan kyytiin ja lähdettiin kauppaan. Mä "sorruin" sushi hyllyllä, se on vaan niin parasta täällä. Johanna osti leivontatarvikkeet laskiaispullia varten. Mentiin Johannan luo ja se alko väsäämään laskiaispullia ja mä syömään sushia, mmmm. Tulin kotiin ja aloin siivoomaan alakertaa. Siinä menikin muutama tunti, mutta kyllä tuli siistiä. Mun hostmom tuli kotiin ja hän oli super ilonen, kun olin siivonnut niin hyvin. Juteltiin illalla vielä puolisen tuntia mun enkun parantumisesta ja kaikesta mahdollisesta. Oli kiva juttutuokio :)
Tänään mun piti herätä 9.30, mutta heräsin vasta 10.30.... taas.. Lähdin siihen jättikauppaan taas ja ostelin kaikkea mahdollista. Leipää monta pakettia, kaikkia uusia snackseja... kassalle kun menin niin mun kortilta pysty maksaa vaan osan. Kiva, no kävin autosta hakemassa käteistä ja soitin hostmomille, että onko mulla joku raja siinä vai miksei se toimi. No hän olikin unohtanut laittaa mulle lisää rahaa, olin kuitenkin ylpee itestäni, kun sain hoidettuu sen tilanteen, enkä mennyt paniikkiin :) Käväsin alko-ostoksilla siinä vieressä ja he eivät meinanneet hyväksyä mun henkkareita, mutta sielläkin sain selitettyä tilanteen... Ja olin taas ylpee itestäni. :) Mulla meni tosiaan neljä tuntia siitä kun lähdin ja siihen, että kaikki ostetut tavarat oli omilla paikoillaan. Ei huono! Lapset tulikin jo tänään kotiin, koska se laskettelupaikka oli ollut huono tai jotain sellasta. Purettiin lasten laukut ja käytiin tytön kanssa hänen vaatteittaan läpi, että mitkä on pieniä ja mitä hän vielä käyttää. Mäkin sain kahdet kengät, aika hyvin, että mulla on pienempi jalka kun hänellä! :) Lähdin lenkille ja olin viisas, tajusin, että tottakai mun kännykän radio toimii täälläkin!! Eli sain kuunneltua musiikkia, jeejee. Lenkin jälkeen tein lapsille Mac n Cheese:ä dinneriksi. Eli keitin makarooneja ja lisäsin sellasen juustopussin joukkoon, ällöä. Mutta nää tykkää siitä. Nyt tulin yläkertaan ja oon ihan poikki... Ajattelin, että kattelen Greyn Anatomian telkusta ja meen nukkumaan kerrankin oikeesti aikasin. Kauniita unia, huomenna onki jo perjantai, ohhoh ku aika menee nopeesti!!
Keskiviikkona nukuin ihan sairaan pitkään, mulla oli kyllä herätys mut päätin "kerrankin" nukkua kun ei ollut mitään aikataulua. Oltiin sovittu Johannan kanssa, että nähdään ja tehdään lounasta. Kävin lenkillä, oli ihan sairaan ihana ilma! Meinasin kuolla kuumuuteen ku mulla oli pipokin päässä ja oli varmaan yli +15 astetta. Mä ajoin ekaa kertaa tän perheen toisella autolla. Kiva pikku Audi, rakastuin siihen. Mutta, oon ajanut täällä kokoajan automaattivaihteista ja huhheijaa kun ekaa kertaa lähdin sillä Audilla liikenteeseen, siinä on tosiaan ne manuaalivaihteet. Onneks tiesin, missä käsijarru on niin en peruuttanut taloa päin. Sydän hakkas varmaan tunnin sen jälkeen. Kävin nappaamassa Johannan kyytiin ja lähdettiin kauppaan. Mä "sorruin" sushi hyllyllä, se on vaan niin parasta täällä. Johanna osti leivontatarvikkeet laskiaispullia varten. Mentiin Johannan luo ja se alko väsäämään laskiaispullia ja mä syömään sushia, mmmm. Tulin kotiin ja aloin siivoomaan alakertaa. Siinä menikin muutama tunti, mutta kyllä tuli siistiä. Mun hostmom tuli kotiin ja hän oli super ilonen, kun olin siivonnut niin hyvin. Juteltiin illalla vielä puolisen tuntia mun enkun parantumisesta ja kaikesta mahdollisesta. Oli kiva juttutuokio :)
Tänään mun piti herätä 9.30, mutta heräsin vasta 10.30.... taas.. Lähdin siihen jättikauppaan taas ja ostelin kaikkea mahdollista. Leipää monta pakettia, kaikkia uusia snackseja... kassalle kun menin niin mun kortilta pysty maksaa vaan osan. Kiva, no kävin autosta hakemassa käteistä ja soitin hostmomille, että onko mulla joku raja siinä vai miksei se toimi. No hän olikin unohtanut laittaa mulle lisää rahaa, olin kuitenkin ylpee itestäni, kun sain hoidettuu sen tilanteen, enkä mennyt paniikkiin :) Käväsin alko-ostoksilla siinä vieressä ja he eivät meinanneet hyväksyä mun henkkareita, mutta sielläkin sain selitettyä tilanteen... Ja olin taas ylpee itestäni. :) Mulla meni tosiaan neljä tuntia siitä kun lähdin ja siihen, että kaikki ostetut tavarat oli omilla paikoillaan. Ei huono! Lapset tulikin jo tänään kotiin, koska se laskettelupaikka oli ollut huono tai jotain sellasta. Purettiin lasten laukut ja käytiin tytön kanssa hänen vaatteittaan läpi, että mitkä on pieniä ja mitä hän vielä käyttää. Mäkin sain kahdet kengät, aika hyvin, että mulla on pienempi jalka kun hänellä! :) Lähdin lenkille ja olin viisas, tajusin, että tottakai mun kännykän radio toimii täälläkin!! Eli sain kuunneltua musiikkia, jeejee. Lenkin jälkeen tein lapsille Mac n Cheese:ä dinneriksi. Eli keitin makarooneja ja lisäsin sellasen juustopussin joukkoon, ällöä. Mutta nää tykkää siitä. Nyt tulin yläkertaan ja oon ihan poikki... Ajattelin, että kattelen Greyn Anatomian telkusta ja meen nukkumaan kerrankin oikeesti aikasin. Kauniita unia, huomenna onki jo perjantai, ohhoh ku aika menee nopeesti!!
tiistai 21. helmikuuta 2012
I'll take care of you
Moikkamoii! :)
Mulla oli tosiaan eilinen (=maanantai) vapaana, koska täällä oli President's Day! Sain tietää vapaastani sunnuntaina, joten vähän meinas tulla kiire suunnitella vapista. Laitoin viestiä Annalle, joka tuli samaan aikaan mun kanssa tänne sillon ja asuu Manhattanilla. Hänellä oli vapaata 1.30-3.30, joten sovittiin, että meen moikkaamaan häntä Upper West Sidelle. Mirva soitti just kun olin tulossa junalla Cityyn ja hän tuli meidän kanssa. Annalla oli joku hyvä ruoka paikka mielessä, mutta se oli ihan täynnä, niin kun kaikki muutkin paikat, koska suurimmalla osalla ihmisistä tosiaan oli se vapaa. No, mäkistä löytyy aina tilaa!! :) Ja siellä on halpaa. Siinä ranujen lomassa vaihdettiin Annan kanssa melkein kahden kuukauden kuulumiset ja turistiin niitä näitä. Ulkona oli ihana ilma, joten mentiin istuskelemaan penkeille ja aurinko porotti ihanasti! Mirva ja Anna tutustu toisiinsa, he kun molemmat pirulaiset asuvat siellä Manhattanilla, koskaan ei oo niitä kavereita liikaa. Haettiin jälkkäriksi Starbukcsilta Chai Tee-juomat. Maistu ihan piparille, hyvää oli, mutta taidan vastasuudessakin ottaa sen Peppermint Hot Chocolaten. Anna lähti takasin töihin, me Mirvan kanssa Time Squarelle. Oon aika ylpee jo itestäni, osasin suunnistaa metrolla uptowniin ja takasin! Mentiin turistikeskukseen vessaan ja meidän ohi käveli joku mies ja hymyili kauheesti. Se huikkas olkansa yli: Onks hyvä reissu? Oltiin ihan sekasin, vaikka täällä onkin puhunu suomea, yleensä voit puhua ihan rauhassa, koska kukaan ei ymmärrä. Ensimmäistä kertaa joku "ulkopuolinen" puhui suomea. Oli aika hauska tilanne, se kieli kuullosti niin hauskalta :) Jalat vei meidät suoraan Forever 21. Mun ei pitänyt tosiaan ostaa MITÄÄN, mutta löysin yhen ihanan villapaidan ja muutaman korun! Hahaha. Käveltiin hetki edes takasin eri street:llä. Joka kerta sinne Time Squarille jotenkin eksyy ja yht nopeesti sieltä haluu pois. Siellä ihmiset kävelee etana vauhtia ja on niin turisteja, että jos tietää ite minne on menossa ja voi mennä muuta reittiä kun Times Square, niin mielellään jo lähtee pois siltä hullulta kadulta. Mirva saatto mut Grand Centralille ja käytiin ostamassa cupcaket, söpöjä ja ah niin hyviä pikku "torttuja". Lähdin junalla sitten kotiinpäin. Joskus se junamatka tuntuu kestävän ikäisyyden ja joskus hujahtaa muutamas minuutissa! :)
Tänään tiistaina mun piti mennä aamulla jumppaan, mutta koska kattelin kelloa vielä kolmen aikaan yöllä, ei aamulla ensimmäisenä tehnyt mieli lähteä jumppaamaan. Heräsin siinä yhdeksän jälkeen, koska lapset ja hostdad ovat tän viikon vapaalla, joten mun ei tarvitse aamulla herätä seittemältä, onneks. Lähdin kuitenkin kävellen hakemaan bageleita, koska ulkona paisto aurinko. Kotiin tultuani tein ekaa kertaa brownieita. Eli siis sekotin veden, kanamunat ja sen brownie pussin! :) Niistä tuli kyllä hyviä. Autoin lapsia pakkaamaan, he lähtivät loppu viikoksi laskettelemaan. Oon töissä vaikka he eivät ookkaan täällä. Teen jotain pieniä projekteja. Tänään esimerkiksi siivosin olkkarin ison kirjahyllyn ja kokosin kaikki dvd:t ym. Kävin päivällä Natalien ja hänen söpön kolme vuotiaan hostpojan kanssa puistossa, oltiin melkein tunti, oli kiva olla ulkona ja vähän lenkkeillä siinä samalla. Käytiin vähän läpi meidän viikonloppua siinä samalla, sai taas nauraa!! :D
Nyt oon ihan väsyny ja ajattelin repästä ja mennä nukkumaan, jos huomenna aamulla lähtis reippaana jumppaan! Kiva kun on tullut uusia lukijoitakin, jos on jotain kysyttävää tai ehdotuksia, mistä haluisitte, et kirjotan niin otan mielelläni niitä vastaan. Tää on enimmäkseen tällasta arjesta höpöttelyä ja aina viikonlopun yhteenveto, millon se "kaikki" täällä tapahtuu. Mä lähen nyt nukkuu, kun mun silmät ei pysy auki JEE!
Mulla oli tosiaan eilinen (=maanantai) vapaana, koska täällä oli President's Day! Sain tietää vapaastani sunnuntaina, joten vähän meinas tulla kiire suunnitella vapista. Laitoin viestiä Annalle, joka tuli samaan aikaan mun kanssa tänne sillon ja asuu Manhattanilla. Hänellä oli vapaata 1.30-3.30, joten sovittiin, että meen moikkaamaan häntä Upper West Sidelle. Mirva soitti just kun olin tulossa junalla Cityyn ja hän tuli meidän kanssa. Annalla oli joku hyvä ruoka paikka mielessä, mutta se oli ihan täynnä, niin kun kaikki muutkin paikat, koska suurimmalla osalla ihmisistä tosiaan oli se vapaa. No, mäkistä löytyy aina tilaa!! :) Ja siellä on halpaa. Siinä ranujen lomassa vaihdettiin Annan kanssa melkein kahden kuukauden kuulumiset ja turistiin niitä näitä. Ulkona oli ihana ilma, joten mentiin istuskelemaan penkeille ja aurinko porotti ihanasti! Mirva ja Anna tutustu toisiinsa, he kun molemmat pirulaiset asuvat siellä Manhattanilla, koskaan ei oo niitä kavereita liikaa. Haettiin jälkkäriksi Starbukcsilta Chai Tee-juomat. Maistu ihan piparille, hyvää oli, mutta taidan vastasuudessakin ottaa sen Peppermint Hot Chocolaten. Anna lähti takasin töihin, me Mirvan kanssa Time Squarelle. Oon aika ylpee jo itestäni, osasin suunnistaa metrolla uptowniin ja takasin! Mentiin turistikeskukseen vessaan ja meidän ohi käveli joku mies ja hymyili kauheesti. Se huikkas olkansa yli: Onks hyvä reissu? Oltiin ihan sekasin, vaikka täällä onkin puhunu suomea, yleensä voit puhua ihan rauhassa, koska kukaan ei ymmärrä. Ensimmäistä kertaa joku "ulkopuolinen" puhui suomea. Oli aika hauska tilanne, se kieli kuullosti niin hauskalta :) Jalat vei meidät suoraan Forever 21. Mun ei pitänyt tosiaan ostaa MITÄÄN, mutta löysin yhen ihanan villapaidan ja muutaman korun! Hahaha. Käveltiin hetki edes takasin eri street:llä. Joka kerta sinne Time Squarille jotenkin eksyy ja yht nopeesti sieltä haluu pois. Siellä ihmiset kävelee etana vauhtia ja on niin turisteja, että jos tietää ite minne on menossa ja voi mennä muuta reittiä kun Times Square, niin mielellään jo lähtee pois siltä hullulta kadulta. Mirva saatto mut Grand Centralille ja käytiin ostamassa cupcaket, söpöjä ja ah niin hyviä pikku "torttuja". Lähdin junalla sitten kotiinpäin. Joskus se junamatka tuntuu kestävän ikäisyyden ja joskus hujahtaa muutamas minuutissa! :)
Tänään tiistaina mun piti mennä aamulla jumppaan, mutta koska kattelin kelloa vielä kolmen aikaan yöllä, ei aamulla ensimmäisenä tehnyt mieli lähteä jumppaamaan. Heräsin siinä yhdeksän jälkeen, koska lapset ja hostdad ovat tän viikon vapaalla, joten mun ei tarvitse aamulla herätä seittemältä, onneks. Lähdin kuitenkin kävellen hakemaan bageleita, koska ulkona paisto aurinko. Kotiin tultuani tein ekaa kertaa brownieita. Eli siis sekotin veden, kanamunat ja sen brownie pussin! :) Niistä tuli kyllä hyviä. Autoin lapsia pakkaamaan, he lähtivät loppu viikoksi laskettelemaan. Oon töissä vaikka he eivät ookkaan täällä. Teen jotain pieniä projekteja. Tänään esimerkiksi siivosin olkkarin ison kirjahyllyn ja kokosin kaikki dvd:t ym. Kävin päivällä Natalien ja hänen söpön kolme vuotiaan hostpojan kanssa puistossa, oltiin melkein tunti, oli kiva olla ulkona ja vähän lenkkeillä siinä samalla. Käytiin vähän läpi meidän viikonloppua siinä samalla, sai taas nauraa!! :D
Nyt oon ihan väsyny ja ajattelin repästä ja mennä nukkumaan, jos huomenna aamulla lähtis reippaana jumppaan! Kiva kun on tullut uusia lukijoitakin, jos on jotain kysyttävää tai ehdotuksia, mistä haluisitte, et kirjotan niin otan mielelläni niitä vastaan. Tää on enimmäkseen tällasta arjesta höpöttelyä ja aina viikonlopun yhteenveto, millon se "kaikki" täällä tapahtuu. Mä lähen nyt nukkuu, kun mun silmät ei pysy auki JEE!
sunnuntai 19. helmikuuta 2012
Sorry for Party Rocking
Moikkamoiii..
Lauantai aamuna lähettiin Natalien kanssa White Plainsiin ostoksille. Kerrankin kun jätin suurimman osan mun rahoista kotiin, olisin löytäny vaikka mitä! Ostin kengät ALDO:sta, korkkarit. Ihanat sellaset. Ja "biletopin" H&M:ltä. Käytiin Taco Bell:ssä syömässä. Otin jotain ihan ihme mössöä ja se oli pahaa. Ekaa kertaa söin täällä pahaa ruokaa. Monet on kehunu sitä Taco Belliä, joten ehkä annan sille vielä toisen mahdollisuuden. Matka jatku ostarilta ihka ensimmäistä kertaa täällä alko-ostoksille. On se vähän hassua, kun on tottunut ostamaan aina ne samat siiderit ja nyt pitääkin juoda jotain valkkaria. Hyhhyi. White Plainsista lähdettiin junalla takasin kotiin päin, juna tulee siis sieltä tohon mun asemalle sen 4 minuuttia ja maksaa 2 dollaria. Eli halvempaa, kun jos pitäis autoa koko päivän parkkihallissa. Mun hostvanhemmat ja tyttö lähti perhetutuilleen dinnerille ja poika jäi kotiin. En ollut siis töissä, mutta hänellä oli kivempi olla kotona kun tiesi, että mäkin oon siellä. Natalie tuli kuuden aikaan ja alettiin valmistautua iltaan. Meillä oli hyvät suunnitelmat mihin ollaan menossa (jotka kosahti...) ja millä junalla lähetään Cityyn. No kiirehän siinä tuli ja käveltiinkin vähän ripeemmin sitte juna-asemalle. Junassa meillä oli harvinaisen syvälliset keskustelut (valkoviinillä ei ollu osuutta asiaan, eikä varsinkaan sillä tyhjentyneellä vodkapullolla), ihmiset oli kaikki juhlatuulella (okei kaikki nuoret) ja matka meni ihan hujauksessa. Kun tultiin junasta pois nähtiin joku porukka, joka oli pukeutunu tyylikkäästi/oudosti, kaikilla oli valkoset vaatteet ja paidat täynnä kirjotuksia. Juostiin se porukka sitten kiinni ja he oli aika hmm, yllättyneen näkösiä kun alettiin kysellä, että missä on bileet tänään. He sai meijät ylipuhuttuu ja lähdettiin heidän kans samaa matkaa. Jotenkin mä jäin kahestaan yhen irkkupojan kanssa ja muut meni edeltä, sitten ei enää tiedetty missä ollaan joten otettiin sitten taksi (ekaa kertaa nycissä) ja maksettiin siitä se 20 dollaria. Natalie oli kerinnyt jo mennä clubille sisään ja pienten ongelmien kautta löydettiin toisemme. Ovimiehet vähän nauro meille kun etittiin kokoajan toisiamme. Onneks meillä oli mukavat uudet tuttavuudet apuna. Meno siellä clubilla oli vähän erilaista kun Rauman Onnelassa. Porukka tanssi ihan hulluna ja hiki vaan lensi ja oivoi. Välillä olin puristuksissa ihmisen välissä sillai, että mun jalat ei koskenu maata, mutta jatkoin tanssimista silti.. Saatiin Natalien kanssa "henkivartijat", jotka piti meijät pystyssä aina kun joku horjahti päin. Bileet loppu kahden jälkeen clubilla ja lähdettiin sitte jatkoille Bronx:n. Kyllä paras mahdollinen jatko paikka... Se oli sitä parempaa Bronxia, onneks, missä ne jatkot oli. Oli ihan sairaan kiva tutustua oikeisiin amerikkalaisiin, yks tyttö oli super kiva siellä ja se kyseli kauheesti meiltä kaikkea ja vaikutti oikeesti kiinnostuneelta. Viiden jälkeen lähdettiin Natalien kanssa kävelee juna-asemalle ja oli aika mielenkiintosta kun suurin osa ihmisistä oli tulossa klubeilta kotiin ja kaikki oli ilosella tuulella. Ehkä hiukan jännitti, kun tiesi missä alueella ollaan. Natalie jäi pois aikasemmalla pysäkillä ja mä jäin sitten omalla asemalla ja kävelin kotiin. Seittemän aikaa aamulla oli jo ihan valosaa niin oli mukavaa kävellä.
Meijän etkot
Odoteltiin junaa, oli lämmikkeet mukana
Clubi.... tunnelma välittyy: kuvaan kattoa eli siis tunnelma oli katossa... hahah
Sunnuntaina nukuin suht pitkään ja skypettelin Nooran kanssa pari tuntia ja Juttan kanssa hetken. Kattelin Putouksen ja parantelin mun tukkakipua. Keitin itelleni iskän lähettämät nuudelit, ai että ne maistu hyviltä. Seittemän aikaan kävin vielä puolen tunnin kävelylenkillä, että sain vähän raitista ilmaa. Illalla syötiin vielä pihviä ja perunamuusia, toi mun hostdad tekee maailman parhaimmat pihvit. Nyt meen suihkuun ja huomenna oon koko päivän vapaalla, koska täällä on Presidentin päivä tai joku vastaava. Lähen siis Cityyn moikkaamaan ruotsalaista Annaa ja luultavasti nään Mirvankin. Vaikka oli aika raskas viikonloppu ni oli se kyllä älyttömän hauskakin. En mä täällä joka viikonloppu jaksais juhlia, mutta varmasti meen taas joku viikonloppu! :) Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille, eikä tartte lähetellä kauhistuneita sähköposteja äiti ja iskä, että missä sitä ollaan menty koko viikonloppu!! :) Turvassa ollaan, täällä eletään vaan kerran ni joskus pitää vähän tehä jotain "tyhmääkin".
Lauantai aamuna lähettiin Natalien kanssa White Plainsiin ostoksille. Kerrankin kun jätin suurimman osan mun rahoista kotiin, olisin löytäny vaikka mitä! Ostin kengät ALDO:sta, korkkarit. Ihanat sellaset. Ja "biletopin" H&M:ltä. Käytiin Taco Bell:ssä syömässä. Otin jotain ihan ihme mössöä ja se oli pahaa. Ekaa kertaa söin täällä pahaa ruokaa. Monet on kehunu sitä Taco Belliä, joten ehkä annan sille vielä toisen mahdollisuuden. Matka jatku ostarilta ihka ensimmäistä kertaa täällä alko-ostoksille. On se vähän hassua, kun on tottunut ostamaan aina ne samat siiderit ja nyt pitääkin juoda jotain valkkaria. Hyhhyi. White Plainsista lähdettiin junalla takasin kotiin päin, juna tulee siis sieltä tohon mun asemalle sen 4 minuuttia ja maksaa 2 dollaria. Eli halvempaa, kun jos pitäis autoa koko päivän parkkihallissa. Mun hostvanhemmat ja tyttö lähti perhetutuilleen dinnerille ja poika jäi kotiin. En ollut siis töissä, mutta hänellä oli kivempi olla kotona kun tiesi, että mäkin oon siellä. Natalie tuli kuuden aikaan ja alettiin valmistautua iltaan. Meillä oli hyvät suunnitelmat mihin ollaan menossa (jotka kosahti...) ja millä junalla lähetään Cityyn. No kiirehän siinä tuli ja käveltiinkin vähän ripeemmin sitte juna-asemalle. Junassa meillä oli harvinaisen syvälliset keskustelut (valkoviinillä ei ollu osuutta asiaan, eikä varsinkaan sillä tyhjentyneellä vodkapullolla), ihmiset oli kaikki juhlatuulella (okei kaikki nuoret) ja matka meni ihan hujauksessa. Kun tultiin junasta pois nähtiin joku porukka, joka oli pukeutunu tyylikkäästi/oudosti, kaikilla oli valkoset vaatteet ja paidat täynnä kirjotuksia. Juostiin se porukka sitten kiinni ja he oli aika hmm, yllättyneen näkösiä kun alettiin kysellä, että missä on bileet tänään. He sai meijät ylipuhuttuu ja lähdettiin heidän kans samaa matkaa. Jotenkin mä jäin kahestaan yhen irkkupojan kanssa ja muut meni edeltä, sitten ei enää tiedetty missä ollaan joten otettiin sitten taksi (ekaa kertaa nycissä) ja maksettiin siitä se 20 dollaria. Natalie oli kerinnyt jo mennä clubille sisään ja pienten ongelmien kautta löydettiin toisemme. Ovimiehet vähän nauro meille kun etittiin kokoajan toisiamme. Onneks meillä oli mukavat uudet tuttavuudet apuna. Meno siellä clubilla oli vähän erilaista kun Rauman Onnelassa. Porukka tanssi ihan hulluna ja hiki vaan lensi ja oivoi. Välillä olin puristuksissa ihmisen välissä sillai, että mun jalat ei koskenu maata, mutta jatkoin tanssimista silti.. Saatiin Natalien kanssa "henkivartijat", jotka piti meijät pystyssä aina kun joku horjahti päin. Bileet loppu kahden jälkeen clubilla ja lähdettiin sitte jatkoille Bronx:n. Kyllä paras mahdollinen jatko paikka... Se oli sitä parempaa Bronxia, onneks, missä ne jatkot oli. Oli ihan sairaan kiva tutustua oikeisiin amerikkalaisiin, yks tyttö oli super kiva siellä ja se kyseli kauheesti meiltä kaikkea ja vaikutti oikeesti kiinnostuneelta. Viiden jälkeen lähdettiin Natalien kanssa kävelee juna-asemalle ja oli aika mielenkiintosta kun suurin osa ihmisistä oli tulossa klubeilta kotiin ja kaikki oli ilosella tuulella. Ehkä hiukan jännitti, kun tiesi missä alueella ollaan. Natalie jäi pois aikasemmalla pysäkillä ja mä jäin sitten omalla asemalla ja kävelin kotiin. Seittemän aikaa aamulla oli jo ihan valosaa niin oli mukavaa kävellä.
Sunnuntaina nukuin suht pitkään ja skypettelin Nooran kanssa pari tuntia ja Juttan kanssa hetken. Kattelin Putouksen ja parantelin mun tukkakipua. Keitin itelleni iskän lähettämät nuudelit, ai että ne maistu hyviltä. Seittemän aikaan kävin vielä puolen tunnin kävelylenkillä, että sain vähän raitista ilmaa. Illalla syötiin vielä pihviä ja perunamuusia, toi mun hostdad tekee maailman parhaimmat pihvit. Nyt meen suihkuun ja huomenna oon koko päivän vapaalla, koska täällä on Presidentin päivä tai joku vastaava. Lähen siis Cityyn moikkaamaan ruotsalaista Annaa ja luultavasti nään Mirvankin. Vaikka oli aika raskas viikonloppu ni oli se kyllä älyttömän hauskakin. En mä täällä joka viikonloppu jaksais juhlia, mutta varmasti meen taas joku viikonloppu! :) Hauskaa alkavaa viikkoa kaikille, eikä tartte lähetellä kauhistuneita sähköposteja äiti ja iskä, että missä sitä ollaan menty koko viikonloppu!! :) Turvassa ollaan, täällä eletään vaan kerran ni joskus pitää vähän tehä jotain "tyhmääkin".
lauantai 18. helmikuuta 2012
Banana bread
HAUDIHAU!! :)
Keskiviikkona hostmom anto mun nukkua pitkään, koska olin tiistaina ollu kuumeessa. Tiesin, että tyttö jää kotiin, mutta kun heräsin ja menin alakertaan ni siellä oli poikakin.. Keskiviikko meni unessa, katoin tuhat jaksoa Greyn Anatomiaa ja lapset nukku, pelas, luki ym. Ei periaatteessa ollut kovin rankka päivä, mut tosi pitkästyttävä.
Keskiviikko-torstai välisenä yönä heräsin varmaan viis kertaa ja toivoin joka kerta, että olis jo aamu. Ensimmäistä kertaa täällä nousin ennen kun kello soi ja menin vessaan, kun olin pesemässä hampaita, tunsin vaan kun oksennus nousi suuhun ja se oli menoa sitten. Eli olin saanut pojalta sitten kaupan päälle jonkun ykätaudin. Kävin sanomassa hostmomille mikä on tilanne ja hän sanoi että näytän kaameelle, KIITOS... :D Takasin nukkumaan, laitoin herätyksen koska piti käydä päästämässä siivoojaa sisälle. En uskaltanut syödä mitään kun pelkäsin, että yrjöön lisää. Join litroittain mehua ja se auttokin vähän. Takasin nukkumaan ja sitten maksoin siivoojalle, lapset tuli koulusta, menin nukkumaan, piano-opettaja tuli, yritin tehdä ruokaa, katoin sata jaksoo Greytä ja menin taas nukkumaan.
Perjantai aamuna hostdad oli poikkeuksellisesti aamulla kotona, oli jotenkin hassua, koska he tekivät kaikki mun aamupalanteko jutut niin yritin siirrellä tavaroita edes takasin, että ees näyttäisin tekeväni jotain. Kun vanhemmat sitten lähtivät sainkin hoidettua mun aamun hommat, periaatteessa oon aina aamusin 7-8 töissä ja siinä ajassa teen aamupalan, lounaan tytölle ja "siivoan" lasten huoneet, petaan pedit ym. Yleensä teen ne viikottaiset jutut sillon kun lapset on jo kotona, jos ne lukee läksyjä, tuntuu musta tyhmältä vaan istua sohvalla, mielummin teen ne hommat sillon ja pidän vapaani vapaana. Kello oli tosiaan yhdeksän, kun poika soitti hakemaan koulusta.....hän oli kipeänä. Me sitten hengailtiin se päivä taas siinä, periaatteessa olin vapaalla, toisaalta en... Iltapäivällä lähdin käymään CVS:ssä. Oon niin rakastunut siihen kauppaan. Tänäänkin ostin: vanupuikkoja, kuivashamppoon, hiuksille kiiltoöljyn, hiuksille jonkun pehmennysaineen(.......), ISON rasvapurkin, kynsilakan ja tytölle vielä sellasen kynsikoristelujutun, makso 29 $, eli 22 euroa. Hirveen halpaa!! :D Ja oikeesti tarvisin noista ainakin puolet, eli hyviä ostoksia. Sen jälkeen kävin "pikku" ruokakaupassa. Kauppareissun jälkeen alki mun joka päivänen ilon hetki....... kirjan lukeminen, mähän lukisin sitä kirjaa mielelläni, mutta joku pikkuherra keksii kaikki mahdolliset jutut, jolla sen lukemisen voi välttää. Tänään hermostuin ekan kerran niin, että hänkin sen huomasi. Päätin myös, etten enää tee mitään sopimuksia siitä lukemisesta. Välillä oon antanu siirtää lukemista seuraavalle päivälle, jos on ollu kova kiire, mutta tänään se kostautu kun olis pitäny lukea 30 minuuttia putkeen, on se pitkä aika keskittyä ;) Lukemisen jälkeen oltiin taas kamuja, niin siinä käy aina. Leivoin taas banaanileipää, voin antaa teille ohjeen (Linda sun on pakko kokeilla tätä, rakastut tähän...)
3 "vanhaa" banaania, mitä mustempia sitä parempia
1dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 munaa
1 tl ruokasoodaa
1 rkl vanilija (uute...?) vanilijan makusta nestettä....
0,5 dl voita
Sulata voi, (tästä lähtien käytin kokoajan vatkainta, helpointa) sekota voi ja sokeri, kanamunat joukkoon, sekoita, sotke banaanit joukkoon, sekoita, vanilija ja ruokasooda joukkoon, sekoita, vehnäjauhot joukkoon ja sekoita. Tee sille vuoalle jotain, ettei pala pohjaan (täällä käytetään sellasta suihkutettavaa "öljyä", eli kaiketi vuoraat sen sitten rasvalla ym...) Uuni 175 astetta ja hiukan reilu tunti siellä. Ja ai, että on hyvää. Vähän voita päälle ja maidon kanssa namnam.
Illalla heitin tytön vielä harkkoihin ja menin siksi aikaa Natalien luo kun tyttö treenasi. Suunniteltiin vähän viikonloppua ja naurettiin taas vedet silmissä. Kävin hakemassa tytön harkoista ja tulin kotiin ja muistin, että mulla on vielä pojan pyykit koneessa niin odottelin sen aikaa, että kuivuri on käynyt.
Harmittaa kun tää viikko meni ihan sumussa ja periaatteessa turhaan olemiseen, toivottavasti viikonloppu korvaa edes hiukan jotain!!
Nyt meen nukkumaan, että jaksan lähteä huomenna tohon lähiostarille kattelee korkkareita ;)
Hauskaa viikonloppua!
Keskiviikkona hostmom anto mun nukkua pitkään, koska olin tiistaina ollu kuumeessa. Tiesin, että tyttö jää kotiin, mutta kun heräsin ja menin alakertaan ni siellä oli poikakin.. Keskiviikko meni unessa, katoin tuhat jaksoa Greyn Anatomiaa ja lapset nukku, pelas, luki ym. Ei periaatteessa ollut kovin rankka päivä, mut tosi pitkästyttävä.
Keskiviikko-torstai välisenä yönä heräsin varmaan viis kertaa ja toivoin joka kerta, että olis jo aamu. Ensimmäistä kertaa täällä nousin ennen kun kello soi ja menin vessaan, kun olin pesemässä hampaita, tunsin vaan kun oksennus nousi suuhun ja se oli menoa sitten. Eli olin saanut pojalta sitten kaupan päälle jonkun ykätaudin. Kävin sanomassa hostmomille mikä on tilanne ja hän sanoi että näytän kaameelle, KIITOS... :D Takasin nukkumaan, laitoin herätyksen koska piti käydä päästämässä siivoojaa sisälle. En uskaltanut syödä mitään kun pelkäsin, että yrjöön lisää. Join litroittain mehua ja se auttokin vähän. Takasin nukkumaan ja sitten maksoin siivoojalle, lapset tuli koulusta, menin nukkumaan, piano-opettaja tuli, yritin tehdä ruokaa, katoin sata jaksoo Greytä ja menin taas nukkumaan.
Perjantai aamuna hostdad oli poikkeuksellisesti aamulla kotona, oli jotenkin hassua, koska he tekivät kaikki mun aamupalanteko jutut niin yritin siirrellä tavaroita edes takasin, että ees näyttäisin tekeväni jotain. Kun vanhemmat sitten lähtivät sainkin hoidettua mun aamun hommat, periaatteessa oon aina aamusin 7-8 töissä ja siinä ajassa teen aamupalan, lounaan tytölle ja "siivoan" lasten huoneet, petaan pedit ym. Yleensä teen ne viikottaiset jutut sillon kun lapset on jo kotona, jos ne lukee läksyjä, tuntuu musta tyhmältä vaan istua sohvalla, mielummin teen ne hommat sillon ja pidän vapaani vapaana. Kello oli tosiaan yhdeksän, kun poika soitti hakemaan koulusta.....hän oli kipeänä. Me sitten hengailtiin se päivä taas siinä, periaatteessa olin vapaalla, toisaalta en... Iltapäivällä lähdin käymään CVS:ssä. Oon niin rakastunut siihen kauppaan. Tänäänkin ostin: vanupuikkoja, kuivashamppoon, hiuksille kiiltoöljyn, hiuksille jonkun pehmennysaineen(.......), ISON rasvapurkin, kynsilakan ja tytölle vielä sellasen kynsikoristelujutun, makso 29 $, eli 22 euroa. Hirveen halpaa!! :D Ja oikeesti tarvisin noista ainakin puolet, eli hyviä ostoksia. Sen jälkeen kävin "pikku" ruokakaupassa. Kauppareissun jälkeen alki mun joka päivänen ilon hetki....... kirjan lukeminen, mähän lukisin sitä kirjaa mielelläni, mutta joku pikkuherra keksii kaikki mahdolliset jutut, jolla sen lukemisen voi välttää. Tänään hermostuin ekan kerran niin, että hänkin sen huomasi. Päätin myös, etten enää tee mitään sopimuksia siitä lukemisesta. Välillä oon antanu siirtää lukemista seuraavalle päivälle, jos on ollu kova kiire, mutta tänään se kostautu kun olis pitäny lukea 30 minuuttia putkeen, on se pitkä aika keskittyä ;) Lukemisen jälkeen oltiin taas kamuja, niin siinä käy aina. Leivoin taas banaanileipää, voin antaa teille ohjeen (Linda sun on pakko kokeilla tätä, rakastut tähän...)
3 "vanhaa" banaania, mitä mustempia sitä parempia
1dl sokeria
3 dl vehnäjauhoja
2 munaa
1 tl ruokasoodaa
1 rkl vanilija (uute...?) vanilijan makusta nestettä....
0,5 dl voita
Sulata voi, (tästä lähtien käytin kokoajan vatkainta, helpointa) sekota voi ja sokeri, kanamunat joukkoon, sekoita, sotke banaanit joukkoon, sekoita, vanilija ja ruokasooda joukkoon, sekoita, vehnäjauhot joukkoon ja sekoita. Tee sille vuoalle jotain, ettei pala pohjaan (täällä käytetään sellasta suihkutettavaa "öljyä", eli kaiketi vuoraat sen sitten rasvalla ym...) Uuni 175 astetta ja hiukan reilu tunti siellä. Ja ai, että on hyvää. Vähän voita päälle ja maidon kanssa namnam.
Illalla heitin tytön vielä harkkoihin ja menin siksi aikaa Natalien luo kun tyttö treenasi. Suunniteltiin vähän viikonloppua ja naurettiin taas vedet silmissä. Kävin hakemassa tytön harkoista ja tulin kotiin ja muistin, että mulla on vielä pojan pyykit koneessa niin odottelin sen aikaa, että kuivuri on käynyt.
Harmittaa kun tää viikko meni ihan sumussa ja periaatteessa turhaan olemiseen, toivottavasti viikonloppu korvaa edes hiukan jotain!!
Nyt meen nukkumaan, että jaksan lähteä huomenna tohon lähiostarille kattelee korkkareita ;)
Hauskaa viikonloppua!
keskiviikko 15. helmikuuta 2012
Happy Valentine's Day!
Moikkamoi, Hyvää eilistä ystävänpäivää kaikille!
Mun ystävänpäivän juhlinta oli vähän ei niin juhlavaa, koska lapset oli taas kipeinä ja olin itekki saanu pienen kuumeen. Tiistaina nukuttiin lasten kanssa koko porukalla päiväunet ja yhdekstoista mentiin lääkärille, jossa heidät tutkittiin. Kummallakin oli vaan perus kuume ja kurkkukipu, ei sen erikoisempaa. Lääkärin jälkeen käytiin Starbucksilla, josta saatiin vahingossa ilmanen kahvi. Lapset katteli telkkaria ja yrittivät tehdä läksyjä. Mä kattelin Greyn anatomiaa, se on hyväks mulle, koska katon sen ilman tekstityksiä ni tulee kuunneltuu enkkua. Iltapäivällä leivottiin pojan kanssa leipää. Kyllä, minä leivoin leipää.... ensimmäistä kertaa elämässäni. Ai, että oli hyvää. Se oli tosiaan banaanileipää, mistä en oo ennen tänne tuloani kuullukaan ja syötiin vahingossa puolet leivästä lasten kanssa ja hostmom ihmettelikin, että miks me sitä niin vähän tehtiin, mutta sitte ymmärsi että miten siinä oli käyny :)
Mä oon ollu nyt USA:ssa kuus viikkoa ja aika on mennyt ihan älyttömän nopeesti. On ollu hetkiä, kun oon ollut valmis pakkaamaan laukut ja tulemaan takas kotiin. Sitte on ollut niitä hetkiä, jollon oon ajatellu, että miks mä ikinä jännitin tänne lähtöä. Täällä on erilaista ku Suomessa, mutta ei aina negatiivisella tavalla. Ihmiset kysyy, että onko mulla ikävä kotiin tai ikävä ihmisiä Suomessa, täytyy nyt tuottaa pettymys, mutta ei mulla oo ikävä. Oon halunnnu päästä tänne niin kauan, että en nyt haluu kuluttaa tätä aikaa ikävöimällä Suomeen, missä oon asunu 20 vuotta. Tottakai tulee tilanteita, jollon olis ihanaa, jos joku sieltä Suomesta olis jakamassa sen hetken mun kanssa. Mutta tää on mun elämä ja mä haluun olla täällä ja hankkia uusia elämyksiä. Oon löytänyt täältä mahtavia ihmisiä ja tilanteita, johon en olis ikinä uskonut joutuvani/pääseväni. Eniten ehkä jännitin sitä, että jos en löydä täältä kavereita, tai sellasta ihmistä, jonka kanssa pystyn olemaan oma itteni. Mulla on niin ihanat parhaimmat ystävät Suomessa, että pelkäsin ettei täältä löydy mitään vastaavaa. Mutta, mulla oli eilen "henkevä" keskustelu mun ihanan ystävän kanssa, joka asuu mun onneksi täällä. Vaikka ollaan tunnettu muutamia viikkoja, tuntuu kun oltais tunnettu aina. Vaikka meillä ei ns. oo yhteistä kieltä, eikä aina 100% ymmärretä, mitä toinen tarkottaa, voin silti olla ihan oma itteni... Se on ihanaa ja helpottaa elämää täällä ihan suunnattomasti.
Tän kirjotuksen keskeytti sen, kun joku koputti ovelle ja menin avaamaan ja siellä oli kukkalähetys. Toi poika kävi hakemassa sen ja ihmeteltiin, että miksi hostmomille lähetetään lisää kukkia, kun eilen se jo sai. Mutta, ne olikin MULLE!!! Mun parhain ystävä Suomesta oli halunnu olla romantikko ja lähettää mulle kukkia. Ohhoh, oon super yllättyny, ilonen ja otettu.. Ruusuja, ihania sellasia!! Nyt menin niin hämilleen, et mun ajatusvirta katkes ja lopetan tän niin, että mulla on ihania ihmisiä Suomessa, mutta oon myös saanut täältä muutaman tosi tärkeen ihmisen itelleni. Terveisiä kaikille tutuille ja tuntemattomillekin, jotka tätä lukee, elämä on aika kivaa ::)
Mun ystävänpäivän juhlinta oli vähän ei niin juhlavaa, koska lapset oli taas kipeinä ja olin itekki saanu pienen kuumeen. Tiistaina nukuttiin lasten kanssa koko porukalla päiväunet ja yhdekstoista mentiin lääkärille, jossa heidät tutkittiin. Kummallakin oli vaan perus kuume ja kurkkukipu, ei sen erikoisempaa. Lääkärin jälkeen käytiin Starbucksilla, josta saatiin vahingossa ilmanen kahvi. Lapset katteli telkkaria ja yrittivät tehdä läksyjä. Mä kattelin Greyn anatomiaa, se on hyväks mulle, koska katon sen ilman tekstityksiä ni tulee kuunneltuu enkkua. Iltapäivällä leivottiin pojan kanssa leipää. Kyllä, minä leivoin leipää.... ensimmäistä kertaa elämässäni. Ai, että oli hyvää. Se oli tosiaan banaanileipää, mistä en oo ennen tänne tuloani kuullukaan ja syötiin vahingossa puolet leivästä lasten kanssa ja hostmom ihmettelikin, että miks me sitä niin vähän tehtiin, mutta sitte ymmärsi että miten siinä oli käyny :)
Mä oon ollu nyt USA:ssa kuus viikkoa ja aika on mennyt ihan älyttömän nopeesti. On ollu hetkiä, kun oon ollut valmis pakkaamaan laukut ja tulemaan takas kotiin. Sitte on ollut niitä hetkiä, jollon oon ajatellu, että miks mä ikinä jännitin tänne lähtöä. Täällä on erilaista ku Suomessa, mutta ei aina negatiivisella tavalla. Ihmiset kysyy, että onko mulla ikävä kotiin tai ikävä ihmisiä Suomessa, täytyy nyt tuottaa pettymys, mutta ei mulla oo ikävä. Oon halunnnu päästä tänne niin kauan, että en nyt haluu kuluttaa tätä aikaa ikävöimällä Suomeen, missä oon asunu 20 vuotta. Tottakai tulee tilanteita, jollon olis ihanaa, jos joku sieltä Suomesta olis jakamassa sen hetken mun kanssa. Mutta tää on mun elämä ja mä haluun olla täällä ja hankkia uusia elämyksiä. Oon löytänyt täältä mahtavia ihmisiä ja tilanteita, johon en olis ikinä uskonut joutuvani/pääseväni. Eniten ehkä jännitin sitä, että jos en löydä täältä kavereita, tai sellasta ihmistä, jonka kanssa pystyn olemaan oma itteni. Mulla on niin ihanat parhaimmat ystävät Suomessa, että pelkäsin ettei täältä löydy mitään vastaavaa. Mutta, mulla oli eilen "henkevä" keskustelu mun ihanan ystävän kanssa, joka asuu mun onneksi täällä. Vaikka ollaan tunnettu muutamia viikkoja, tuntuu kun oltais tunnettu aina. Vaikka meillä ei ns. oo yhteistä kieltä, eikä aina 100% ymmärretä, mitä toinen tarkottaa, voin silti olla ihan oma itteni... Se on ihanaa ja helpottaa elämää täällä ihan suunnattomasti.
Tän kirjotuksen keskeytti sen, kun joku koputti ovelle ja menin avaamaan ja siellä oli kukkalähetys. Toi poika kävi hakemassa sen ja ihmeteltiin, että miksi hostmomille lähetetään lisää kukkia, kun eilen se jo sai. Mutta, ne olikin MULLE!!! Mun parhain ystävä Suomesta oli halunnu olla romantikko ja lähettää mulle kukkia. Ohhoh, oon super yllättyny, ilonen ja otettu.. Ruusuja, ihania sellasia!! Nyt menin niin hämilleen, et mun ajatusvirta katkes ja lopetan tän niin, että mulla on ihania ihmisiä Suomessa, mutta oon myös saanut täältä muutaman tosi tärkeen ihmisen itelleni. Terveisiä kaikille tutuille ja tuntemattomillekin, jotka tätä lukee, elämä on aika kivaa ::)
maanantai 13. helmikuuta 2012
Uppista!
Ja näin on viikko hujahtanu edellisest postauksesta :)
Tiistain kohokohta oli kiltit lapset ja iltatreffit Natalien kanssa mäkissä.
Keskiviikko meni siinä ku kuljettelin lapsii tennikseen ja korikseen ympäri kaupunkeja.
Torstaina kävin lounaalla kahden saksalaisen tytön kanssa Panera Bread:ssa. Oli kiva tavata uusia ihmisiä, toinen tytöistä oli tosiaan tullu kaksi viikkoa ja toinen puoli vuotta täällä.
Perjantaina paistoin keksejä lapsille ja ne oli super innoissaan! :) Perjantai-illalla kävin Natalien kanssa meksikolaisessa syömässä ja ai että oli namia taas, ruoan jälkeen mentiin leffaan. Käytiin kattomassa se kauan odotettu The Vow. Oli kyllä ehdottomasti katsomisen arvonen, mutta odotin siirappisempaa loppua.
Lauantaina olin ekaa kertaa töissä viikonloppuna. Mun työ oli tosiaan se, että vein pojan peliin ja katoin sen pelin ja hengailin sen pelin jälkeen pojan kanssa kotosalla niin kauan, että vanhemmat tuli kotiin. Illalla menin Natalien luo ja katottiin leffaa (=juoruttiin niin paljon, että yhdessä vaiheessa huomattiin, että koko leffa on loppu). Hauskaa oli ja voin kertoo, että täältä saa maailman parhaimmat suklaapirtelöt.
Sunnuntaina olin taas töissä, eli heitin tytön peliin. Oli tarkotus lähtee Cityyn, mutta mulla oli ihan jäätävä hedari ja vanhemmat pyys mua auttamaan kotosalla ni jäin samalla lepäilee kotiin ja töihin, eli hengailemaan lasten kanssa. Iltapäivällä kävin toisen niistä aiemmin viikolla tapaamani saksalaisen kanssa Ihopissa syömässä. Mmm, mitä pannukakkuja. Sen jälkeen Johanna liitty seuraan ja käytiin ostamassa mulle Greyn Anatomia dvd-boxi. Ilta menikin vaihdellen Greyn Anatomiaa ja Grammy-gaalaa vuorotellen mutelle ja äänelle.
Tänään onki siis maanantai ja mulla piti alkaa laihis :))) Mutta, koska poika oli aamulla kipeä, joudun olemaan koko päivän kotona, ei mulla oo muuta tekemistä kun syöminen niin se alkaa huomenna!! Haha. Päivällä soitti tyttökin koulusta, että voinko tulla hakemaan, hän on kipeä. Joten hain hänetkin kotiin. Onneksi mulla on noi uudet Greyn Anatomiat, molemmat on nukkumassa niin mulla on vähän tylsää. Illalla käyn vielä kaupassa ja saatan ehkä jopa repästä myöhemmin ja lähteä lenkille tai kuntoilemaan!!
Sori tää oli tällänen pikapäivitys viime viikosta. Mutta kieltämättä, viime viikko oli aika tylsä, mutta kiireinen. Kivaa kun on alkanut saamaan kavereita lisää :) Lupaan tällä viikolla päivitellä vähän useemmin! Öitä sinne Suomeen :)
Tiistain kohokohta oli kiltit lapset ja iltatreffit Natalien kanssa mäkissä.
Keskiviikko meni siinä ku kuljettelin lapsii tennikseen ja korikseen ympäri kaupunkeja.
Torstaina kävin lounaalla kahden saksalaisen tytön kanssa Panera Bread:ssa. Oli kiva tavata uusia ihmisiä, toinen tytöistä oli tosiaan tullu kaksi viikkoa ja toinen puoli vuotta täällä.
Perjantaina paistoin keksejä lapsille ja ne oli super innoissaan! :) Perjantai-illalla kävin Natalien kanssa meksikolaisessa syömässä ja ai että oli namia taas, ruoan jälkeen mentiin leffaan. Käytiin kattomassa se kauan odotettu The Vow. Oli kyllä ehdottomasti katsomisen arvonen, mutta odotin siirappisempaa loppua.
Lauantaina olin ekaa kertaa töissä viikonloppuna. Mun työ oli tosiaan se, että vein pojan peliin ja katoin sen pelin ja hengailin sen pelin jälkeen pojan kanssa kotosalla niin kauan, että vanhemmat tuli kotiin. Illalla menin Natalien luo ja katottiin leffaa (=juoruttiin niin paljon, että yhdessä vaiheessa huomattiin, että koko leffa on loppu). Hauskaa oli ja voin kertoo, että täältä saa maailman parhaimmat suklaapirtelöt.
Sunnuntaina olin taas töissä, eli heitin tytön peliin. Oli tarkotus lähtee Cityyn, mutta mulla oli ihan jäätävä hedari ja vanhemmat pyys mua auttamaan kotosalla ni jäin samalla lepäilee kotiin ja töihin, eli hengailemaan lasten kanssa. Iltapäivällä kävin toisen niistä aiemmin viikolla tapaamani saksalaisen kanssa Ihopissa syömässä. Mmm, mitä pannukakkuja. Sen jälkeen Johanna liitty seuraan ja käytiin ostamassa mulle Greyn Anatomia dvd-boxi. Ilta menikin vaihdellen Greyn Anatomiaa ja Grammy-gaalaa vuorotellen mutelle ja äänelle.
Tänään onki siis maanantai ja mulla piti alkaa laihis :))) Mutta, koska poika oli aamulla kipeä, joudun olemaan koko päivän kotona, ei mulla oo muuta tekemistä kun syöminen niin se alkaa huomenna!! Haha. Päivällä soitti tyttökin koulusta, että voinko tulla hakemaan, hän on kipeä. Joten hain hänetkin kotiin. Onneksi mulla on noi uudet Greyn Anatomiat, molemmat on nukkumassa niin mulla on vähän tylsää. Illalla käyn vielä kaupassa ja saatan ehkä jopa repästä myöhemmin ja lähteä lenkille tai kuntoilemaan!!
Sori tää oli tällänen pikapäivitys viime viikosta. Mutta kieltämättä, viime viikko oli aika tylsä, mutta kiireinen. Kivaa kun on alkanut saamaan kavereita lisää :) Lupaan tällä viikolla päivitellä vähän useemmin! Öitä sinne Suomeen :)
tiistai 7. helmikuuta 2012
China Town and Super Bowl
Tässä tää lupaamani viikonloppu:
Lauantai oli super kiva päivä. Lähdettiin 11.14 junalla itävaltalaisen tytön kanssa, jonka tapasin aikasemmin samasella viikolla, Manhattanille. Meillä oli sellanen suunnitelma, että ei suunnitelmia. Ainut asia, joka oltiin sovittu oli Central Parkin näkeminen. Olihan se ihan mahtavaa, että ensin kävelet pilvenpiirtäjien keskellä, etkä näe taivasta jossain kohdissa ja yhtäkkii oot keskellä "metsää". Meijän Central Park vierailu jäi kyllä vähän lyhyeksi, kun ilma oli vähän jäätävä. Mutta se on kyllä sellanen paikka, jossa sais vaikka viikon kulutettua, kävellen ja ihastellen kaikkea. Uskon kuitenkin, että se on paljon nätimpi ja kiinnostavampi kesällä, joten taidan ootella muutaman kuukauden, että eksyn uudestaan sinne.
Olin jo monta viikkoa halunnu käydä China Townissa ja harmitti, koska edellisviikon sunnuntaina siellä oli kiinalainen uusivuosi ja nehän juhlii sitä uuttavuotta siellä oikeen kunnolla, mutta en jaksanut lähteä sillon Cityyn, joten sen missasin. ( nyt tarkistan blogin puolelta oliko se noin... OLI) Joten me päätettiin lähteä sompailemaan metrolla downtowniin. Metron käyttö on suht helppoa NYC:ssä, mutta tietty se asema, josta me lähettiin oli jossain korjauksessa, joten siellä oli vähän eri meininki kun muissa. Tuntihan siinä meni, että päästiin sinne China Towniin. Se olikin vähän eri maailma kun on tottunut siihen Time Squareen. Niitä kiinalaisia oli muutamia...... Se on jotenkin hauskaa, että kiinalaiset tulee Amerikkaan ja New Yorkiin ja sitten ne kuljeskelee China Townissa ja syö kiinalaista ruokaa ym. Siellä oli vähän sama meno kun Egyptissä, basaareja ja torimyyjiä silmänkantamattomiin. Yks ihana juttu siellä oli kyllä, melkein joka kadun kulmassa myytiin hedelmiä ja marjoja. Ne näytti niin hyviltä, mutta ei ostettu kuitenkaan. Käveltiin hetki edes takasin (plan: no-plan), kunnes molemmat alko olee nälkäsiä ja päätettiin mennä KIINALAISEEN, kysyttiin joltain kiinalaiselta mieheltä, mihin kannattais mennä, että sais varmasti hyvää ruokaa ja hän neuvoi meille hyvän paikan. Oli kyllä hyvää ruokaa, ei voi muuta sanoa. Se ravintola johon mentiin oli sellanen, jossa se "julkkiskokki" Anthony Bourdain oli käynyt, oltiin siis melkein julkkiksia itekkin.
Ruoan jälkeen jatkettiin kävelyä, käytiin kiinalaisessa supermarketissa ja ostin syömäpuikot (söpöä). Eksyttiin myös johonkin puistoon, jossa kiinalaiset vanhukset pelaili pelejään. Ne oli niin ihania, niillä ei ollu kiire minnekkään ja siellä ne tallusteli. Päätettiin sitten, että nyt alkaa Kiina-aihe riittää, lähetään shoppailee SoHo:n. (linkkiä klikkaamalla lisätietoja). Löydettiin joku alennus kauppa ja jeee ekat Converset kotiutu, täältä siis. Oon miettiny kauan valkosia tossuja, mutta oon aina ostanut jotkut käytännöllisemmän väriset. Otin sen kaupan osotteen ylös, koska kengät makso tosiaan sen 30$ eli suurinpiirtein 25 € ja Suomessa samat kengät on yli 80€. (Hyvä sijotus siis, äiti...). H&M verotti myös vähän mun kukkaroa, mutta pakko oli ostaa sellasia perusvaatteita, joita on tässä kotonakin kiva käyttää. Aika kulu ihan hujauksessa, välillä jäätiin vaan istumaan, kattelemaan muita ihmisiä ja juttelemaan. Nyt tiedän, että oon löytänyt hyvän ystävän kun tulee hetkiä kun voi olla hiljaa, eikä tartte täyttää niitä hetkiä turhanpäiväsellä pölötyksellä, toinen tietää jo puolesta lauseesta, mitä tarkotan ja siitä, että mulla ei oo ollu vähään aikaan posket näin kipeet nauramisesta. Taas metrossa juoksua ja vääriä metroja, jotta päästiin Grand Centrallille, josta meidän juna lähti. Sielläkin otettiin pikku... spurtti, jotta ehdittiin oikeeseen junaan. Mutta koko päivä oli kyllä niin super kiva, että oli ne juoksuaskeleet sen arvosia!
Sunnuntaina olin vähän kahden vaiheilla pitäiskö sitä lähteä Cityyn vai olla vaan kotona. Johanna sai mut ylipuhuttua ja päätin lähteä. Ensin mentiin Bryant Parkiin istuskelemaan ja odottelemaan suomalaista Mirvaa saapuvaksi. Oli ihanan lämmin ilma ja siinä puistossa vierähtikin varmaan tunti vaan auringosta nauttien. Se pirulainen meni kuitenkin Empire State Buildingin taakse piiloon, joten päätettiin lähteä johonkin. Mirva näki sattumalta yhden saksalaisen au pair kaverinsa ja sitten meitä olikin kolme suomalaista ja kolme saksalaista. Päätettiin mennä syömään, löydettiin joku kunnon mättöpaikka (yök!). Ruoan jälkeen lähettiin Time Squarelle ja mä näin ekaa kertaa Naked Cowboyn, mies joka kävelee pelkissä boksereissa ja stetsonissa siellä helmikuussa ja ihmiset ottaa kuvia ja antaa tippiä sille, se oli aika super hauska kyllä. Siitä erkaannuttiin kahteen porukkaann, yksi niistä saksalaisista lähti meidän kanssa, koska ne kaksi tyttöä halus lähteä pubiin kattomaan Super Bowlia. Meillä oli vähän hakusessa mihin pitäis mennä kattomaan se vuoden suurin peli, joten mä soitin mun hostmomille, joka neuvoi meidät hyvään paikkaan. Saatiin ihan mahtava pöytä, suurin osa kun oli kuitenkin tajunnut tehdä pöytävarauksen. Juotiin kokista ja naposteltiin nachoja kunnes se peli alkoi. Ymmärrän jotain amerikkalaisesta jalkapallosta, mutta en todellakaan kaikkea, mutta kyllä se yleinen ilmapiiri veti mukaansa ja siellä tuli taputettua Giantsille, ihan kun joku tosifani. Ja kyllähän ME (hahah) se sitten lopuksi voitettiin ja olihan se uskomaton fiilis olla New Yorkissa katsomassa kun New York Giants voittaa Super Bowl:n! Käveltiin Time Squaren läpi pelin jälkeen ja siellä kaikki tosifanit kokoontui. Me päätettiin kuitenkin lähtee, ennen kun se fiilistely meni ihan hulluksi. Siinä sitten junassa istuskellessani joku mies taas alotti juttelun (mikä on täällä tosi yleistä, että ihmiset alkaa juttelee busseissa ym) ja tietysti lopuksi pyysi mun numeroa. Oon jo oppinu sanomaan, että ei mulla oo USA:n numeroa ja, että suomalainen ei toimi täällä. Olin yöllä yhdeltä kotona, mutta koko viikonloppu oli niin kiva, ettei se haitannut.
Tässä on vielä viikonlopun kuvasaldoa:
Central Park ja se kuuluisa luistelupaikka siellä!
Central Park ja kaks mallia....
Central Park
Puppy! En kestä noi oli sulosia. Lailla pitäis kieltää tollasten söpöliinien pito ikkunalla. Noi oli siis ihan aitoja ja siellä ne temmelsi. Natalie joutus repimään melkein pois tosta ikkunan edestä.. <3
Ja sitten sitä China Townia, miten niin erinäköstä kun muissa kuvissa..
Hedelmiä, mm.
Söpöt kiinalaiset papparaiset!
Toi kartta tuli harvinaisen tutuksi tona päivänä ja toi ilme oli molempien naamalla suurimman osan päivästä, kumma juttu kun moni tuli kysymään meiltä, että tarvitaanko apua! :D
Converse taivas <3 olin niin noitten kenkien lumoissa, etten aluks tajunnut, että tossa on Amerikan lippu..
Sitten tulee sunnuntain juhlinnasta kuvia:
Time Square ja muutamat ihmiset... ( ja me siis lähdettiin kun ihmiset alkoi vasta saapua, eli en haluu tietää, paljonko siellä oli porukkaa kun ne juhlat tosissaan pääs käyntiin)
Tosifanit menossa mukana, suomalainen Mirva mun kanssa!
Ja tässä niitä vastaantulijoita, kun me jo käveltiin pois päin. Ihan kun joku suomalainen perus-Petekin ois eksyny ilman paitaa joukkoon! HAHA.
Ihana viikonloppu <3
Lauantai oli super kiva päivä. Lähdettiin 11.14 junalla itävaltalaisen tytön kanssa, jonka tapasin aikasemmin samasella viikolla, Manhattanille. Meillä oli sellanen suunnitelma, että ei suunnitelmia. Ainut asia, joka oltiin sovittu oli Central Parkin näkeminen. Olihan se ihan mahtavaa, että ensin kävelet pilvenpiirtäjien keskellä, etkä näe taivasta jossain kohdissa ja yhtäkkii oot keskellä "metsää". Meijän Central Park vierailu jäi kyllä vähän lyhyeksi, kun ilma oli vähän jäätävä. Mutta se on kyllä sellanen paikka, jossa sais vaikka viikon kulutettua, kävellen ja ihastellen kaikkea. Uskon kuitenkin, että se on paljon nätimpi ja kiinnostavampi kesällä, joten taidan ootella muutaman kuukauden, että eksyn uudestaan sinne.
Olin jo monta viikkoa halunnu käydä China Townissa ja harmitti, koska edellisviikon sunnuntaina siellä oli kiinalainen uusivuosi ja nehän juhlii sitä uuttavuotta siellä oikeen kunnolla, mutta en jaksanut lähteä sillon Cityyn, joten sen missasin. ( nyt tarkistan blogin puolelta oliko se noin... OLI) Joten me päätettiin lähteä sompailemaan metrolla downtowniin. Metron käyttö on suht helppoa NYC:ssä, mutta tietty se asema, josta me lähettiin oli jossain korjauksessa, joten siellä oli vähän eri meininki kun muissa. Tuntihan siinä meni, että päästiin sinne China Towniin. Se olikin vähän eri maailma kun on tottunut siihen Time Squareen. Niitä kiinalaisia oli muutamia...... Se on jotenkin hauskaa, että kiinalaiset tulee Amerikkaan ja New Yorkiin ja sitten ne kuljeskelee China Townissa ja syö kiinalaista ruokaa ym. Siellä oli vähän sama meno kun Egyptissä, basaareja ja torimyyjiä silmänkantamattomiin. Yks ihana juttu siellä oli kyllä, melkein joka kadun kulmassa myytiin hedelmiä ja marjoja. Ne näytti niin hyviltä, mutta ei ostettu kuitenkaan. Käveltiin hetki edes takasin (plan: no-plan), kunnes molemmat alko olee nälkäsiä ja päätettiin mennä KIINALAISEEN, kysyttiin joltain kiinalaiselta mieheltä, mihin kannattais mennä, että sais varmasti hyvää ruokaa ja hän neuvoi meille hyvän paikan. Oli kyllä hyvää ruokaa, ei voi muuta sanoa. Se ravintola johon mentiin oli sellanen, jossa se "julkkiskokki" Anthony Bourdain oli käynyt, oltiin siis melkein julkkiksia itekkin.
Ruoan jälkeen jatkettiin kävelyä, käytiin kiinalaisessa supermarketissa ja ostin syömäpuikot (söpöä). Eksyttiin myös johonkin puistoon, jossa kiinalaiset vanhukset pelaili pelejään. Ne oli niin ihania, niillä ei ollu kiire minnekkään ja siellä ne tallusteli. Päätettiin sitten, että nyt alkaa Kiina-aihe riittää, lähetään shoppailee SoHo:n. (linkkiä klikkaamalla lisätietoja). Löydettiin joku alennus kauppa ja jeee ekat Converset kotiutu, täältä siis. Oon miettiny kauan valkosia tossuja, mutta oon aina ostanut jotkut käytännöllisemmän väriset. Otin sen kaupan osotteen ylös, koska kengät makso tosiaan sen 30$ eli suurinpiirtein 25 € ja Suomessa samat kengät on yli 80€. (Hyvä sijotus siis, äiti...). H&M verotti myös vähän mun kukkaroa, mutta pakko oli ostaa sellasia perusvaatteita, joita on tässä kotonakin kiva käyttää. Aika kulu ihan hujauksessa, välillä jäätiin vaan istumaan, kattelemaan muita ihmisiä ja juttelemaan. Nyt tiedän, että oon löytänyt hyvän ystävän kun tulee hetkiä kun voi olla hiljaa, eikä tartte täyttää niitä hetkiä turhanpäiväsellä pölötyksellä, toinen tietää jo puolesta lauseesta, mitä tarkotan ja siitä, että mulla ei oo ollu vähään aikaan posket näin kipeet nauramisesta. Taas metrossa juoksua ja vääriä metroja, jotta päästiin Grand Centrallille, josta meidän juna lähti. Sielläkin otettiin pikku... spurtti, jotta ehdittiin oikeeseen junaan. Mutta koko päivä oli kyllä niin super kiva, että oli ne juoksuaskeleet sen arvosia!
Sunnuntaina olin vähän kahden vaiheilla pitäiskö sitä lähteä Cityyn vai olla vaan kotona. Johanna sai mut ylipuhuttua ja päätin lähteä. Ensin mentiin Bryant Parkiin istuskelemaan ja odottelemaan suomalaista Mirvaa saapuvaksi. Oli ihanan lämmin ilma ja siinä puistossa vierähtikin varmaan tunti vaan auringosta nauttien. Se pirulainen meni kuitenkin Empire State Buildingin taakse piiloon, joten päätettiin lähteä johonkin. Mirva näki sattumalta yhden saksalaisen au pair kaverinsa ja sitten meitä olikin kolme suomalaista ja kolme saksalaista. Päätettiin mennä syömään, löydettiin joku kunnon mättöpaikka (yök!). Ruoan jälkeen lähettiin Time Squarelle ja mä näin ekaa kertaa Naked Cowboyn, mies joka kävelee pelkissä boksereissa ja stetsonissa siellä helmikuussa ja ihmiset ottaa kuvia ja antaa tippiä sille, se oli aika super hauska kyllä. Siitä erkaannuttiin kahteen porukkaann, yksi niistä saksalaisista lähti meidän kanssa, koska ne kaksi tyttöä halus lähteä pubiin kattomaan Super Bowlia. Meillä oli vähän hakusessa mihin pitäis mennä kattomaan se vuoden suurin peli, joten mä soitin mun hostmomille, joka neuvoi meidät hyvään paikkaan. Saatiin ihan mahtava pöytä, suurin osa kun oli kuitenkin tajunnut tehdä pöytävarauksen. Juotiin kokista ja naposteltiin nachoja kunnes se peli alkoi. Ymmärrän jotain amerikkalaisesta jalkapallosta, mutta en todellakaan kaikkea, mutta kyllä se yleinen ilmapiiri veti mukaansa ja siellä tuli taputettua Giantsille, ihan kun joku tosifani. Ja kyllähän ME (hahah) se sitten lopuksi voitettiin ja olihan se uskomaton fiilis olla New Yorkissa katsomassa kun New York Giants voittaa Super Bowl:n! Käveltiin Time Squaren läpi pelin jälkeen ja siellä kaikki tosifanit kokoontui. Me päätettiin kuitenkin lähtee, ennen kun se fiilistely meni ihan hulluksi. Siinä sitten junassa istuskellessani joku mies taas alotti juttelun (mikä on täällä tosi yleistä, että ihmiset alkaa juttelee busseissa ym) ja tietysti lopuksi pyysi mun numeroa. Oon jo oppinu sanomaan, että ei mulla oo USA:n numeroa ja, että suomalainen ei toimi täällä. Olin yöllä yhdeltä kotona, mutta koko viikonloppu oli niin kiva, ettei se haitannut.
Tässä on vielä viikonlopun kuvasaldoa:
Sitten tulee sunnuntain juhlinnasta kuvia:
Ihana viikonloppu <3
Everything gonna be okay!
Moikka moii, tää lause tulee joka kerta tähän alkuun, mutta aika menee niin nopeesti et välillä en kerkee kirjottelee reali ajassa tänne! :)
Torstaina meille tuli ekaa kertaa siivooja tänne, oli kyl ihanaa sen jälkeen kun kaikki paikat kiilsi ja teki itekkin mieli olla siistimmin kun oli jo tehty ns. alkuhommat. Kävin hakees bageleita ja smoothien kaupungilta ja nappasin Johannan mukaan samalla. Luulin, että se siivooja on vaan neljä tuntia, jonka jälkeen maksan sille ja oon sitten vapaa, mutta se olikin viisi tuntia. Joten istuskeltiin Johannan kanssa meijän keittiössä ja odotettiin, että se lopettaa ja päästään lunchille. No se lunch jäi tosi lyhyeksi, napattiin vaan subilta patongit mukaan ja lähettiin hakee tyttö koulusta, jonka jälkeen heitin Johannan takas kotiin ja tultiin tytön kanssa kotiin. Kerkesin ottaa kengät jalasta, kun puhelin soi ja poika soitti, että hänkin tarttis kyydin. Siitä sitten takasin samaan paikkaan, mistä olin just tytön hakenu... Tälläseen mun aika täällä kuluu, edes takasin ajeluun. Eipä sillä, tykkään ajaa täällä, isompi auto, automaattivaihteet ja hyvä musiikki radiosta. Illalla tilattiin lapsille sushia, mäkin maistoin hiukan, mutta olin niin täynnä subista, että annoin lasten nauttia. Illalla kuskailin harkkoihin lapsia vuorotellen taas :)
Perjantai oli tylsä päivä, oleskelin kotona koko päivän. Ulkona ei ollu kauheen hyvä ilma ja oli yleinen väsymys kaikilla. Illalla heitin tytön harkkoihin kasiksi ja hain sen puol kymmenen aikaan kotiin. Kivat perjantai-illat mulla. Toisaalta perjantaisin oon aina niin väsynykki, etten jaksais pahemmin mihinkään lähtee. Lauantai aamusin on kivempi lähtee aikasin, jos on saanu levättyy edellisen illan.
(viikonlopun postaus tulee tän postauksen jälkeen, mutta tästä olis tullu super pitkä, jos oisin laittanut sen tähän samaan niin jatkan maanantaista...)
Maanantai..... ei hyvä päivä ollenkaan. Nyt kaksi viimeistä maanataita on ollut aika, hmm.. ei niin kivoja päiviä. Aamulla reippaana lyhyillä unilla ylös, mutta kömpisin heti takas sänkyyn kun muut vaan lähti. Skypettelin Jannen kanssa ja yritin takoa sille järkee päähän, se on aika vaikeeta, jos toisen pää on umpiluuta (hahah...). En oikeen huomannut ajan kulua, joten lähdin kauheella kiirellää sinne isoon kauppaan ja kun sieltä sitten olin tulossa takasin niin kääntysin väärästä liittymästä ja olin ns. myöhässä kun lapset tuli. Lapsille se oli ihan ok, mutta hostvanhemmat olivat vähän näreissään. Ymmärsivät tietysti kun selitin, mutta lupasin ens kerralla lähteä aikaisemmin. (Eli siis joudun varaamaan kaupassa käyntiin nelisen tuntia... no ei ihan.). Sitten alko taas pojan kanssa ihana kinaaminen siitä lukemisesta. Illalla sain kuitenkin vanhemmilta kehuja, koska olin siivonnut ruokakaapin ja myös siitä, että jaksan pitää pintani pojan kanssa ja "pakottaa" hänet lukemaan. Joten huono päivä olikin lopulta ihan kiva! Välillä tulee turhautunut fiilis, koska on tottunut, että työajat ollaan töissä ja vapaalla ollaan vapaalla. Täällä se raja on vähän häilyvä, mutta kysymällähän sen tietää. Tykkään kyllä mun hostvanhemmista tosi paljon, jos niille jostain asiasta puhuu, ne kuuntelee, eikä suutu ja syytä.
Maanantai-illan kruunas ehdottomasti Putous, haha, mä rakastan Uskoa ja sen Sorvan kylää!!!
Torstaina meille tuli ekaa kertaa siivooja tänne, oli kyl ihanaa sen jälkeen kun kaikki paikat kiilsi ja teki itekkin mieli olla siistimmin kun oli jo tehty ns. alkuhommat. Kävin hakees bageleita ja smoothien kaupungilta ja nappasin Johannan mukaan samalla. Luulin, että se siivooja on vaan neljä tuntia, jonka jälkeen maksan sille ja oon sitten vapaa, mutta se olikin viisi tuntia. Joten istuskeltiin Johannan kanssa meijän keittiössä ja odotettiin, että se lopettaa ja päästään lunchille. No se lunch jäi tosi lyhyeksi, napattiin vaan subilta patongit mukaan ja lähettiin hakee tyttö koulusta, jonka jälkeen heitin Johannan takas kotiin ja tultiin tytön kanssa kotiin. Kerkesin ottaa kengät jalasta, kun puhelin soi ja poika soitti, että hänkin tarttis kyydin. Siitä sitten takasin samaan paikkaan, mistä olin just tytön hakenu... Tälläseen mun aika täällä kuluu, edes takasin ajeluun. Eipä sillä, tykkään ajaa täällä, isompi auto, automaattivaihteet ja hyvä musiikki radiosta. Illalla tilattiin lapsille sushia, mäkin maistoin hiukan, mutta olin niin täynnä subista, että annoin lasten nauttia. Illalla kuskailin harkkoihin lapsia vuorotellen taas :)
Perjantai oli tylsä päivä, oleskelin kotona koko päivän. Ulkona ei ollu kauheen hyvä ilma ja oli yleinen väsymys kaikilla. Illalla heitin tytön harkkoihin kasiksi ja hain sen puol kymmenen aikaan kotiin. Kivat perjantai-illat mulla. Toisaalta perjantaisin oon aina niin väsynykki, etten jaksais pahemmin mihinkään lähtee. Lauantai aamusin on kivempi lähtee aikasin, jos on saanu levättyy edellisen illan.
(viikonlopun postaus tulee tän postauksen jälkeen, mutta tästä olis tullu super pitkä, jos oisin laittanut sen tähän samaan niin jatkan maanantaista...)
Maanantai..... ei hyvä päivä ollenkaan. Nyt kaksi viimeistä maanataita on ollut aika, hmm.. ei niin kivoja päiviä. Aamulla reippaana lyhyillä unilla ylös, mutta kömpisin heti takas sänkyyn kun muut vaan lähti. Skypettelin Jannen kanssa ja yritin takoa sille järkee päähän, se on aika vaikeeta, jos toisen pää on umpiluuta (hahah...). En oikeen huomannut ajan kulua, joten lähdin kauheella kiirellää sinne isoon kauppaan ja kun sieltä sitten olin tulossa takasin niin kääntysin väärästä liittymästä ja olin ns. myöhässä kun lapset tuli. Lapsille se oli ihan ok, mutta hostvanhemmat olivat vähän näreissään. Ymmärsivät tietysti kun selitin, mutta lupasin ens kerralla lähteä aikaisemmin. (Eli siis joudun varaamaan kaupassa käyntiin nelisen tuntia... no ei ihan.). Sitten alko taas pojan kanssa ihana kinaaminen siitä lukemisesta. Illalla sain kuitenkin vanhemmilta kehuja, koska olin siivonnut ruokakaapin ja myös siitä, että jaksan pitää pintani pojan kanssa ja "pakottaa" hänet lukemaan. Joten huono päivä olikin lopulta ihan kiva! Välillä tulee turhautunut fiilis, koska on tottunut, että työajat ollaan töissä ja vapaalla ollaan vapaalla. Täällä se raja on vähän häilyvä, mutta kysymällähän sen tietää. Tykkään kyllä mun hostvanhemmista tosi paljon, jos niille jostain asiasta puhuu, ne kuuntelee, eikä suutu ja syytä.
Maanantai-illan kruunas ehdottomasti Putous, haha, mä rakastan Uskoa ja sen Sorvan kylää!!!
torstai 2. helmikuuta 2012
Sky's the limit..
Moikka, taas on aika kulunut niin nopeesti, että en kestä.
Keskiviikkona tuli mun neljäs viikko täyteen USA:ssa. Aika menee liian nopeesti, vaikka vuosi onkin pitkä aika niin, jos se ne loputkin kuukaudet menee näin hujauksessa niin huh huh..
Maanantai aamu oli taas se perus nukkuminen, sunnuntai-iltana ei meinannu tulla uni millään vaikka olin super väsynyt. Lapsetkin oli tosi väsyneitä, kun ne tuli koulusta. Ensimmäistä kertaa mulla meinas oikeesti mennä hermot ton pojan kanssa. Näytin sille sitten, että jos se ei tehdä asioita hyvällä niin tehdään sitten pahalla. Me taistellaan joka päivä lukemisesta. Hänen pitäis lukee 20 minuuttia joka päivä ja sitä vältellään kaikin keinoin. Nyt viimisin keksintö oli mennä vessaan.... tietokoneen kanssa. En kerennyt huomaamaan, että hän otti sen koneen mukaan ja sitten olikin vähän paha sanoa, että tule ulos vessasta. No, kun hän sitte vihdoin ulostautui vessasta niin "seuraus" oli kahdenkymmenen minuutin ääneen luku. Ennen oon hänen antanut lukea "pään sisällä" (apua, miten toi sanotaan suomeksiiiii??). Maanantai ei ollut muutenkaan paras päivä, koko perhe oli vähän väsynyt viikonlopun jäljiltä ja mä myös, mutta siitäkin selvittiin.
Tiistai oli aivan mahtava päivä, hostmom oli vapaalla ja mä herätin hänet aamulla. En periaatteessa, mutta kuitenkin oli kiva kerrankin, että hänkin sai nukkua pitempään. Kaikki oli hyvällä tuulella ja lapset oli ilosia. Hain tytön aikaisemmin koulusta, koska hänellä oli lääkäri. Sen jälkeen lähdin ekaa kertaa kunnon lenkille koko täällä olon aikana. Oli ihan älyttömän lämmin, yli +15 astetta. Täällä on ihan kiva kävellä, kun maisemat vaihtuu kokoajan, koska asutaan tosi lähellä kahden kaupungin rajaa. Ja täällä on isot korkeusvaihtelut, saa hien hyvin pintaan, kun kiipee sellasta järkyttävää, loppumatonta ylämäkee. Iltapäivällä tein lapsille makaronilaatikkoa ja se oli hyvää. Lapset tykkäs ihan sikana, joten teen sitä kyllä vastasuudessakin. Alkaa itellä tulee vähän ne tomaattijauhelihakastikkeet jo korvista ulos. Tiistai-iltana repäsin ja lähdin jumppaan. Ja mihin jumppaan meninkään. Se oli joku potkunyrkkeily-diipadaapa-oksennat varmasti tämän jälkeen- jumppa. Täällä on se eri kun Suomessa, että ihmiset oikeesti käy noissa jumpissa. Ei oo väliä minkä ikänen, näkönen tai kokonen oot, voit ihan hyvin jumpata. Sieltä kyllä tippui osa pelistä pois ja oli kyllä itelläki puolessa välissä oksennus kurkussa, kun se MIESohjaaja huutaa vaan: ONE MORE... Jumpan jälkeen katteltiin perheen kanssa The Biggest Loseria, Suurin pudottaja Suomessa. Yritän antaa tolle perheelle sellasta omaa aikaa iltasin, mutta ton ohjelman ne aina "pyytää" mua kattomaan niiden kanssa. Tiistai oli ihan super kiva päivä.
Keskiviikkona näin ekaa kertaa itävaltalaista tyttöä ja oli ihan super kiva nähdä uus tuttavuus. Hän on ollut jo viitisen kuukautta täällä ja oli kyllä kiva jutella enkkuakin. Sovittiin, että nähdään uudestaan joku päivä! Menin käymään postissa ja se postisetä varmaan inhoo mua, koska olin niin hankala asiakas. Kaikkiin kortteihin ois pitänyt olla jo postimerkit liimattuna ym ennen kun meni tiskille, mutta en mä tienny mistä niitä saa. Kärsivällisesti se neuvos mua, mitä kuuluu tehdä. Sain lähetettyä ekan paketinkin Suomeen mun pikku pojille. Kävin ekaa kertaa CVS:ssä, se on taivas. Se on vähän kun joku Sokoksen meikkipuoli ja apteekin yhdistelmä, mutta sata kertaa parempi. Vaeltelin siellä vaikka kuinka kauan ja mukaan tarttukin jotain kosmetiikkajuttuja. Siellä on myös tosi halpaa ja paljon kaikkia tarjousjuttua. Se jälkeen menin käymään "pikku ruokakaupassa", ostamassa maitoja ym, jossa joku miesmyyjä auttoi mua ja oli heti pyytämässä mun mailiosotetta. Annoin jonkun feikkiosotteen, haha, sinne se sitte lähettelee treffikutsuja. Aika hyvä sattuma, koska olin just aikasemmin päivällä käynyt salilla maksamassa mun kuukausimaksun niin juttelin siellä personal trainerin kanssaja hän kehui mun silmiä, mutta käski olemaan sinisilmätön. Kuinka hauskaa vitsailua.. Keskiviikkona oli jopa sellanen olo, että mähän pärjään mun englannilla, pystyn pyytämään apua, vastailin sen trainerin kysymyksiin ja vitsailin sille jopa.
Iltapäivällä hain lapset tenniksestä, ne on sen jälkeen aina ihan hulluja/hauskoja ja niitä saa aina nauraa vedet silmissä, johtuu varmaan siitä, että ne menee suoraan koulusta sinne. Syötiin makaronilaatikko loppuun ja poitsu lähti treeneihin. Illalla hain pojat sieltä koululta. Se on ehkä kymmenen kilsan päässä meiltä kotoa, mutta maisema on niin erinlainen. Ei se ehkä köyhää aluetta oo, mutta varmistin kyllä, että mulla on auton ovet lukossa. Suurin osa siellä kaduilla kävelevistä on tummaihoisia, joita ei valittevasti näy täällä meidän alueella oikeastaan lainkaan. Se koulu, jossa nää pojat pelaa on sellanen, johon kaikki lapset voivat mennä pelailee, mikä on mun mielestä tosi kiva. Siellä oli samaan aikaan monen ikäisiä nuoria pelailemassa, parempi, että ovat siellä niiden aikuisten kanssa kun kadulla!! Illalla tarkistettiin hostmomin kanssa pojan enkun läksyjä ja poika opettikin mulle enkkua. Se on hauska, kun hän alkaa aina antamaan kaikkia esimerkkejä mulle, että ymmärtäisin paremmin. Uni tuli taas loistavasti ja jo toinen loistava päivä putkeen... Ihanaa!
Viikonlopuksi ei ole suuria suunnitelmia, sunnuntaina olis tarkotus mennä Cityyn. Lauantaista en vielä oo varma, toisaalta tekis mieli olla kotona ja mennä ehkä kattoo lasten pelejä ja olla vaan, mutta City houkuttelis kanssa. On tässä vielä aikaa päättää.. Suurin osa teistä siellä nukkuukin jo, äiti heräileekin kohta juttelee mun kanssa skypeen. Se raukka joutuu aina aamulla heräämään aikasin, jotta kuulee mun hauskoja juttuja! :) Niin kun huomaatte, oon super hyvällä tuulella, meen halailee mun vauvoja (=murkkuikäsiä). Hauskaa perjantaita sinne!
Keskiviikkona tuli mun neljäs viikko täyteen USA:ssa. Aika menee liian nopeesti, vaikka vuosi onkin pitkä aika niin, jos se ne loputkin kuukaudet menee näin hujauksessa niin huh huh..
Maanantai aamu oli taas se perus nukkuminen, sunnuntai-iltana ei meinannu tulla uni millään vaikka olin super väsynyt. Lapsetkin oli tosi väsyneitä, kun ne tuli koulusta. Ensimmäistä kertaa mulla meinas oikeesti mennä hermot ton pojan kanssa. Näytin sille sitten, että jos se ei tehdä asioita hyvällä niin tehdään sitten pahalla. Me taistellaan joka päivä lukemisesta. Hänen pitäis lukee 20 minuuttia joka päivä ja sitä vältellään kaikin keinoin. Nyt viimisin keksintö oli mennä vessaan.... tietokoneen kanssa. En kerennyt huomaamaan, että hän otti sen koneen mukaan ja sitten olikin vähän paha sanoa, että tule ulos vessasta. No, kun hän sitte vihdoin ulostautui vessasta niin "seuraus" oli kahdenkymmenen minuutin ääneen luku. Ennen oon hänen antanut lukea "pään sisällä" (apua, miten toi sanotaan suomeksiiiii??). Maanantai ei ollut muutenkaan paras päivä, koko perhe oli vähän väsynyt viikonlopun jäljiltä ja mä myös, mutta siitäkin selvittiin.
Tiistai oli aivan mahtava päivä, hostmom oli vapaalla ja mä herätin hänet aamulla. En periaatteessa, mutta kuitenkin oli kiva kerrankin, että hänkin sai nukkua pitempään. Kaikki oli hyvällä tuulella ja lapset oli ilosia. Hain tytön aikaisemmin koulusta, koska hänellä oli lääkäri. Sen jälkeen lähdin ekaa kertaa kunnon lenkille koko täällä olon aikana. Oli ihan älyttömän lämmin, yli +15 astetta. Täällä on ihan kiva kävellä, kun maisemat vaihtuu kokoajan, koska asutaan tosi lähellä kahden kaupungin rajaa. Ja täällä on isot korkeusvaihtelut, saa hien hyvin pintaan, kun kiipee sellasta järkyttävää, loppumatonta ylämäkee. Iltapäivällä tein lapsille makaronilaatikkoa ja se oli hyvää. Lapset tykkäs ihan sikana, joten teen sitä kyllä vastasuudessakin. Alkaa itellä tulee vähän ne tomaattijauhelihakastikkeet jo korvista ulos. Tiistai-iltana repäsin ja lähdin jumppaan. Ja mihin jumppaan meninkään. Se oli joku potkunyrkkeily-diipadaapa-oksennat varmasti tämän jälkeen- jumppa. Täällä on se eri kun Suomessa, että ihmiset oikeesti käy noissa jumpissa. Ei oo väliä minkä ikänen, näkönen tai kokonen oot, voit ihan hyvin jumpata. Sieltä kyllä tippui osa pelistä pois ja oli kyllä itelläki puolessa välissä oksennus kurkussa, kun se MIESohjaaja huutaa vaan: ONE MORE... Jumpan jälkeen katteltiin perheen kanssa The Biggest Loseria, Suurin pudottaja Suomessa. Yritän antaa tolle perheelle sellasta omaa aikaa iltasin, mutta ton ohjelman ne aina "pyytää" mua kattomaan niiden kanssa. Tiistai oli ihan super kiva päivä.
Keskiviikkona näin ekaa kertaa itävaltalaista tyttöä ja oli ihan super kiva nähdä uus tuttavuus. Hän on ollut jo viitisen kuukautta täällä ja oli kyllä kiva jutella enkkuakin. Sovittiin, että nähdään uudestaan joku päivä! Menin käymään postissa ja se postisetä varmaan inhoo mua, koska olin niin hankala asiakas. Kaikkiin kortteihin ois pitänyt olla jo postimerkit liimattuna ym ennen kun meni tiskille, mutta en mä tienny mistä niitä saa. Kärsivällisesti se neuvos mua, mitä kuuluu tehdä. Sain lähetettyä ekan paketinkin Suomeen mun pikku pojille. Kävin ekaa kertaa CVS:ssä, se on taivas. Se on vähän kun joku Sokoksen meikkipuoli ja apteekin yhdistelmä, mutta sata kertaa parempi. Vaeltelin siellä vaikka kuinka kauan ja mukaan tarttukin jotain kosmetiikkajuttuja. Siellä on myös tosi halpaa ja paljon kaikkia tarjousjuttua. Se jälkeen menin käymään "pikku ruokakaupassa", ostamassa maitoja ym, jossa joku miesmyyjä auttoi mua ja oli heti pyytämässä mun mailiosotetta. Annoin jonkun feikkiosotteen, haha, sinne se sitte lähettelee treffikutsuja. Aika hyvä sattuma, koska olin just aikasemmin päivällä käynyt salilla maksamassa mun kuukausimaksun niin juttelin siellä personal trainerin kanssaja hän kehui mun silmiä, mutta käski olemaan sinisilmätön. Kuinka hauskaa vitsailua.. Keskiviikkona oli jopa sellanen olo, että mähän pärjään mun englannilla, pystyn pyytämään apua, vastailin sen trainerin kysymyksiin ja vitsailin sille jopa.
Iltapäivällä hain lapset tenniksestä, ne on sen jälkeen aina ihan hulluja/hauskoja ja niitä saa aina nauraa vedet silmissä, johtuu varmaan siitä, että ne menee suoraan koulusta sinne. Syötiin makaronilaatikko loppuun ja poitsu lähti treeneihin. Illalla hain pojat sieltä koululta. Se on ehkä kymmenen kilsan päässä meiltä kotoa, mutta maisema on niin erinlainen. Ei se ehkä köyhää aluetta oo, mutta varmistin kyllä, että mulla on auton ovet lukossa. Suurin osa siellä kaduilla kävelevistä on tummaihoisia, joita ei valittevasti näy täällä meidän alueella oikeastaan lainkaan. Se koulu, jossa nää pojat pelaa on sellanen, johon kaikki lapset voivat mennä pelailee, mikä on mun mielestä tosi kiva. Siellä oli samaan aikaan monen ikäisiä nuoria pelailemassa, parempi, että ovat siellä niiden aikuisten kanssa kun kadulla!! Illalla tarkistettiin hostmomin kanssa pojan enkun läksyjä ja poika opettikin mulle enkkua. Se on hauska, kun hän alkaa aina antamaan kaikkia esimerkkejä mulle, että ymmärtäisin paremmin. Uni tuli taas loistavasti ja jo toinen loistava päivä putkeen... Ihanaa!
Viikonlopuksi ei ole suuria suunnitelmia, sunnuntaina olis tarkotus mennä Cityyn. Lauantaista en vielä oo varma, toisaalta tekis mieli olla kotona ja mennä ehkä kattoo lasten pelejä ja olla vaan, mutta City houkuttelis kanssa. On tässä vielä aikaa päättää.. Suurin osa teistä siellä nukkuukin jo, äiti heräileekin kohta juttelee mun kanssa skypeen. Se raukka joutuu aina aamulla heräämään aikasin, jotta kuulee mun hauskoja juttuja! :) Niin kun huomaatte, oon super hyvällä tuulella, meen halailee mun vauvoja (=murkkuikäsiä). Hauskaa perjantaita sinne!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)