torstai 11. lokakuuta 2012

Dance your own dance

Moikkamoi, ei ihan onnistunut toi ennen Kanadaa postaus, nyt ollaan siis kotona ja hauskaa oli, kerron siitä myöhemmin!

Viime viikko meni aika pitkälti siivotessa. Meille on tulossa vieraita ja he majottuvat mun kerroksessa, joten pieni pakko pistää kaikki paikat kuntoon. Salilla kävin maanantaina ja tiistaina ja torstaina. Torstai on nykyään mun lempipäivä, koska tulee Grey's Anatomy ja se puoltoista menee aivan loistavasti siinä polkiessa sitä kuntopyörää. Toi jalka vähän vaivaa vielä, joten yritin ottaa mahdollisimman rauhallisesti, mutta se on tosi ärsyttävää kun menee salille ja sittei voikkaan tehdä paljon mitään.

Tiistaina yks toinen personal trainer kysy, että tarttenko apua, että hän voi nyrkkeillä mun kanssa. Se oli ihan sairaan hauskaa. Kädet ei kylläkään kestänyt puoltatuntia kauemmin ja sen jälkeen olin ihan poikki, mutta sain kehuja!!

Tiistaina ja torstaina aamupäivällä olin koulussa ja se on kyllä ihan kivaa, täytyy myöntää. Se opettaja on tosi kiva ja hyvä. Ja hän ymmärtää, että ollaan töissä täällä ja välillä voi tulla jotain erikoistapauksia. Nyt huomaan myös, etten ehkä oo ihan niin huono enää siinä enkussa, mitä oon ollut. Tottakai siellä on paljon sellasia asioita ja varsinkin sanoja, mistä mulla ei ole mitään hajua, mutta kysymällähän sitä oppii.

Keskiviikkona kävin kaupassa ja ostin ÄLYTTÖMÄSTI kamaa, oli tosi kivaa kun sato kaatamalla niin kantaa niitä kamoja autosta sisälle, sellanen ilmanen suihku siinä samalla.

Tytöllä oli joka päivä tennistä, joten siihen menee aika paljon aikaa kun joudun hakemaan hänet koulusta ja tullaan nopeesti kotiin ja hän vaihtaa vaatteet ja sitten taas lähdetään. Pojalla on keskiviikkosin juoksuharkat ja tiistaisin ja keskiviikkosin iltakoulua.

En muista, mitä tapahtu minäkin päivänä, kun alkaa päivät mennä sekasin, pitäis kirjottaa realiajassa TIEDÄN!! Mutta nyt jos saisin ton Kanada postauksen mahdollisimman pian tänne ni saisin taas vähän kiinni täs blogissa.

En voi uskoo, että siihen kun lähden täältä on samanverran aikaa, kun siihen kun lähdin kesällä Suomesta. Niin paljon on kerennyt tapahtua niitten viikkojen aikana mitä oon täälllä ollu mutta silti se tuntuu niin lyhyeltä ajalta. Pelottavaa...

Nyt lähden kohta salille koska on torstai ja Grey's Anatomy tulee telkkarista! Pienet ilot mulla ;)

torstai 4. lokakuuta 2012

In your face

Moi!

Sillon ku alotin tän blogin pitämisen tätä ei lukenut yhtään ketään. Nään aina paljonko mitä postausta on luettu (en tietenkään nää kuka on lukenut tai muutakaan persoonallisia juttuja, älkää huoliko) ja monta kävijää mun blogilla on viikossa ja kuukaudessa jne. Mä tiedän, että tätä lukee monet tutut, jotka oikeesti tuntee mut mutta myös sellaset ihmiset, jotka ei mua tunne. Halusin alusta asti kirjottaa mahdollisimman rehellisesti kaiken ja yrittää kirjottaa mahdollisimman paljon, välillä se on vähän lipsunut kieltämättä ja asioista vois kertoa tarkemmin, mutta joistain jutuista on jo tullut niin arkipäivää, etten edes ymmärrä sitä erilaisuutta enää...

Alkukuukausina ihmettelin, kun ihmiset ei kysellyt, että mitä mulle kuuluu ja kun mä kysyin heiltä, mitä kuuluu ja jatkettiin juttelua ja kerroin jotain, mitä mulle on tapahtunut, niin moni vastasi: "Joo, luin sen jo sun blogista." Hmm, okei... mä en todellakaan kirjota tänne kaikkea mitä mulle tapahtuu, koska ensinnäkin se on täysin mahdotonta, enkä edes halua. En peariaatteessa salaile asioita, mutta jätän jotain ihan tarkotuksella kertomatta. Perheestä yritän kertoa mahdollisimman vähän yksityiskohtia tietysti, joten enemmän ne postaukset keskittyy niihin viikonloppuihin...

Ja tästä päästäänkin siihen asiaan... On ehkä ihan hiukan raivostuttavaa lukea sähköposteja, jossa kerrotaan, että mitä saan tänne kirjottaa ja mitä en... Täähän on mun blogi ja mun elämä. En kirjota tätä pelkästään muille, kirjotan tätä myös itelleni. Haluun että mulla on joku paikka mistä voin muistella, mitä kaikkea mulle tapahtu täällä ollessa. Oon laittanut tarkotuksella itelleni muutamia juttuja tänne, että muistan paremmin, joista tiedän, että kukaan muu ei tajua yhtään mitään.

Omg, oon 21-vuotias aikuinen, joka viettää elämänsä vuotta Amerikassa, mitä te luulette, että mä täällä teen. Istun kotona ja virkkaan... HELL NO! Mä biletän ja mielelläni biletänki. Täällä on tyttöjä, jotka ryyppää monta kertaa viikossa ja mä pyörittelen silmiäni niille, mutta jos mä nyt joka toinen viikonloppu käyn ulkona ja rellestän niin se on musta ihan normaalia. Ja se, että kerron niin näistä meidän illoista johtuu siitä, että tiedän siellä olevan ihmisiä, joita kiinnostaa juhliminen täällä. Jos ei kiinnosta, ei ole pakko lukea! ;)

Ja tiedän, että joku siellä ajattelee, että kannattaa ajatella, mitä sinne nettiin kirjottaa ja niinhän mä ajattelenkin, en kerro kenestäkään muusta kuin itestäni ja mun mielestä oon ihan normaali nuori aikuinen ja käyttäydyn niin. Joskus tulee tehtyä tyhmiä juttuja, ja jaan ne täällä, mutta haluisin tietää yhden ainoon ihmisen, joka ei olis joskus elämässään tyrinyt?

Tykkään kirjottaa tänne ja haluisin kertoa paljon enemmän juttuja mutta aika ja muutamat muutkin asiat estää... Joten kerron ne asiat jotka haluan ja parhaaksi nään! :)

Suukkoja mun sähköpostikamuille, tunnistatte kyllä ittenne, ootte silti rakkaimpia ikinä! :)

PS. Huomenan tulee luultavasti tän viikon postaus! Lähden perjantai lauanta välisenä yönä KANADAAN, joten yritän kovasti tehdä sen huomenna päivällä tai tänään illalla, ettei jäis roikkumaan. Oon Kanadassa vaan maanantaihin asti, mutta ihanaa saada pikkuloma!

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Merimies on eri mies ;)

Moikkamoi!

Tajusin, että tähän tulee nyt kaks viikonloppua putkeen eli tosi hämäävää varmaan teille, haha!

Viime perjantaina mulla oli normi aamu, jonka jälkeen otin lyhyet päikkärit ja aloin siivota. Siivosin auton, pesin vessat ja siivosin alakerran tosi hyvin. Lapset tuli koulusta, pojan vein yökylään neljältä ja tytön vein kaverilleen puol kuudelta, kuudelta olinki jo vapaa kun viikkasin hiukan pyykkejä. Lähdin salille polkee puolekstoista tunniksi, tää jalka ei oikee edelleenkää kestä mitään hirveen raskasta... Kävin hakees proteiinismoothien ja tein pikavalmistautumisen, koska Paula tuli hakemaan mua puoli yhdeksältä. Mentiin White Plainsiin, käytiin halvalla dinnerillä Delissä ja juoruiltiin kaikki mahdollinen.  Käytiin apteekista hakemassa viinipullo ja mentiin auton takapenkille pitämään alottelujuhlat. Yhdentoista aikaan päätettiin lähtee pubiin ja käveltiin lähimpään mahdolliseen. Istuttiin tiskille ja viiden minuutin päästä oltiinkin jo saatu seuraa, vähän eri meininki kun Suomessa. Mä ajauduin keskusteluun aiheena jääkiekko ja NHL, tiedänkö aiheesta jotain, hmm en! Rangers ja Boston Bruins on ainoot joukkueet, jotka osaan mainita ja tiedän logon (haha onks se edes logo...). Päätettiin vaihtaa pubia ja tutustuttiin taas lisää ihmisiin. Joku skeittaripoika tuli juttelemaan mulle ja kertoi, että Lenny Kravitz esiintyy lauantaina ilmaseksi White Plainsissa, että meidän pitäs ehdottomasti tulla. Hän myös lupasi esitellä mulle Losia tammikuussa, jos sinne eksyn! Päätettiin lähteä koko porukka pitsalle ja sitten mentiin pelaamaan pöytäjalkkista yhden lähellä asuvan luo. Jooh, siinä oli taas mun mestarinäyte mun sporttisuudesta. Kello alko tulla jo neljää, joten päätettiin Paulan kanssa häippästä. Mutta siinä kun käveltiin autolle, tajuttiin, ettei kumpikaan oo ajokunnossa, joten mikä parempaa kun nukkua autossa muutama tunti. Haettiin samaisesta Delistä, missä käytiin edellisenä iltana, kahdeksan pintaan bagelit ja se myyjä tunnisti meidät ja naureskeli, että ulkomuoto on vähän eri kun illalla! No ei, oli tosi kiva ilta ja molemmat pysy fiksuna koko illan, ei ylilyöntejä! :)

Lauantaina nukuin kahteen saakka, Paula tuli taas hakemaan mua viiden aikaa ja mentiin sinne Lenny Kravitzin konserttiin! En nyt todellakaan mikään fani ole, mutta olihan se ihan uskomaton keikka. Ja sieltä sai ilmasta ruokaa!! Ja kaikkea muutakin ilmasta, se oli aika coolia. Yhdeksän aikaa päätettiin lähteä takas Hartsdaleen, johon jätettiin auto ja otettiin juna Cityyn. Mun kaikki vaatteet oli ihan hirveitä, joten halusin käydä ostamassa jotain uutta ja onneks löysinki kivan uuden paidan. Meinas vähän fiilis laskea, kun ei meinattu saada taksia ja kello oli jo puol kakstoista, ei oltu juotu mitään ja nälkäkin alko tulla. No onneks vihdoinkin saatiin se taksi ja meikä reippaasti vaihto vaatteet siellä takapenkillä ja söin samalla... Onneksi meidän promoottorikin oli myöhässä, joten fiilis vähän nousi ja kun päästiin baariin sisälle se oli ihan täynnä. Oltiin samassa paikassa kun viimeksi Cityssä ja mulla tuli mieleen se viime kerta kun tein PIENEN ylilyönnin, joten juotin Paulalle mun juomat ja join ite mehua. Siinä meidän porukassa oli kaks söpöä armeijapoikaa, joilla oli uniformut päällä (en vieläkään tiedä syytä miksi, mut ilmeisesti oli joku erikoispäivä...) ja jotenkin toinen meistä ajautui pieneen suuteloon sen toisen pojan kanssa ja noh, minä ja se toinen saatiin hyvät naurut. Joku niissä uniformuissa vetää, koska kymmenet naiset tuli juttelemaan tälle pojalle, mutta hän oli koko illan mun kanssa, aika söpöä! :) Neljän aikaan sanoin, että alan olee tosi väsynyt, ja päätettiin lähteä koko porukka samalla taksilla. Pojat jäi eri asemalla kun me, joten käveltiin Mäkkärin kautta Grand Centralille ja otettiin puoli kuudelta juna kotiin. Vaikka en juonut yhtään, oli pakko laittaa herätys junassa, ettei nukuta pysäkin ohi. Seittemältä olin omassa sängyssä ja super ilonen, ilta oli ihan loistava vaikka vietinkin sen ihan tuntemattoman kanssa!

Sunnuntaina oli ihana herätä ilman krapulaa, vaikkakin nousin vasta yhden aikaan... Päätin lähteä Cityyn, vaikkei ketään ollut tulossa mun kanssa. Oon nyt tajunnut, että mulla ei oikeesti oo enää ihan hirveesti aikaa täällä ja haluun "käyttää" mun viikonloput. Kävelin ihan Manhattanin itäosaan ja siellä muutaman korttelin alaspäin. Mun jalka ei kauheesti tykännyt edellisillan korkkareilla kävelystä ja tästä sunnuntai reippailusta, joten päätin hakee jfrozen yogurtin ja lukee kirjaa hetken. Jotenkin mun jalat vei mut Macy:ssille ja ostinkin itelleni jotain kivaa... Päätin lähetä hakemaan ruokaa ja lähteä kotiin samalla.  Kotona olin joskus kahdeksan jälkeen ja hetken hengailin perheen kanssa ennen kun menin nukkumaan! Toinen ihan sairaan kiva viikonloppu jo putkeen, vaikka nyt tulikin juhlittua kaks päivää putkeen, ei tullut ylilyöntejä eikä kauheeta krapulaa, urheilin ja pidin hauskaa!! :)

Suuukkoja!