perjantai 25. toukokuuta 2012

Ei auta lampaiden laskeminen...

Moi.... Kello on kohta kolme torstai perjantai välisenä yönä ja mä olen hereillä... Oon yrittäny kaikki konstit jo ja silti en saa unta, joten ajattelin, että teen jotain hyödyllisempää kun vaan pyörin sängyssä! Älkää siis ihmetelkö jos teksi on vähän singahtelevaa tai muuten oudompaa kun yleensä :)

Maanantaina käytiin Natalien kanssa Ihopissa aamupalalla, joskin otin puolet mun omeletista mukaan ja söin sen lounaana. Ihop on ihan jees paikka, siellä ne annoskoot ja vaihtoehdot on vaan aika lihavuuteen kannustavia.  Koko päivän satoi kaatamalla, joten masennuin sisällä ja siivoilin omaa huonetta kun olin vapaalla. Illalla tein ruokaa, en ees muista mitä, jotain hyvää se varmasti oli. Vein lapset harkkoihin ja odottelin autossa. Miksi aina kun on muutenkin vähän huonompi päivä, ne soittaa radiosta just kaikki ne biisit, joista tulee jotkut tietyt ihmiset mieleen? Lähettelin Natalien kanssa kiukkuviestejä, mutta onneks se ihanuus sai mut taas hymyilemään, joten menin ilosena nukkumaan! :)

Tiistaina nukuin aamulla päikkärit jonka jälkeen lähdin isoon kauppaan. Kerrankin mulla kävi tuuri ja sade lakkas just siksi aikaa kun roudasin ne kamat ensin autoon ja autosta sisälle. Siivosin koko alakerran ja tein itelleni ruokaa. Illalla kuskailin lapsia taas harkkoihin ja kuulustelin pojan ranskan läksyt.

Keskiviikkona menin Natalien luo aamupalalle ja varattiin meille viikonlopuksi matka, JEE! Olin jo ihan innoissani lähössä Miamiin, mutta sitte jouduttiinkin tyytymään yhteen toiseen kohteeseen, vaikkakin sekin varmasti ihan kiva! Miami-innostuksen jälkeen vaan tuntuu jotenkin tylsältä vaihto-ehdolta. Kuskailin lapsia harkkoihin ja hain meille subit dinneriksi. Siivoilin illalla pari tuntia vielä ennen kun kömpisin omaan huoneeseen.

Torstaina päätin lähteä pitkästä aikaa zumbaan, se tunti siinä töitten ja zumban välissä on mun heikko hetki, yleensä päätän levätä sellasen puol tuntia ja sit oon niin väsyny, etten saa revittyä itteeni enää ylös. Päätin siis lähteä kauppaan ennen zumbaa ja olin kerrankin ajoissa siellä salilla. Ja ai, että tuntu kivalle pitkästä aikaa, jos nyt puris taas liikuntainnostus... Zumban jälkeen kävin Stapelsilla hakemassa vähän tarvikkeita Natalien läksiäislahjaa varten. Tuli kotiin ja pistin iskälle viestin, josko skypetettäis ja niinhä me sit juteltiin hetki. Annoin itelleni luvan ottaa pienet päikkärit, koska olin ollu jo urheilemassa. Illalla tein lihapullia ja riisiä ja siivoilin taas. Täällä on ollu tosi painostava ilma koko viikon ja oon ihan hiestä märkä kun kävelen portaat kerran alhaalta ylös, tuun niin kärsimään kesällä. Autoin poikaa läksyissä pari tuntia ja illalla alotin Natalien läksiäislahjan tekoa. Ei mitään maailman kivointa puuhaa, kattella vanhoja kuvia ja miettiä et niin, muutama kymmenen päivää ja asutaan eri maassa.. No tiedän, että hän ilahtuu tästä niin paljon, että kannattaa nähdä vaivaa. Illan viimiset tunnit menikin syvällisiä keskustellessa Natalien kanssa, välillä sitä oikeen pitää miettiä, että miks joskus toimii niin kun toimii... Eipä löydetty vastauksia, kumpikaan. Sitten pyörin sängyssä muutaman tunnin ja kappas, nyt kello onkin jo kolme, eikä vieläkään väsytä...

Okei, nyt mulla ei oo enää mitään, mitä voisin tehdä, joten ehkä yritän vaan pistää pään tyynyyn ja pakottaa itteni nukkumaan.. Hauskaa perjantaita ja viikonloppua! Palailen viikonlopun jälkeen ja kerron meijän reissusta! :)


maanantai 21. toukokuuta 2012

The best weekend everr

Moi, tiedän, että alotan nää postaukset aina näin, MUTTA MITÄÄÄ, mihin on taas mennyt melkein viikko :)

Viime viikon keskiviikkoon oon vissii jääny viimeks tässä postailussa, mietitääs, keskiviikkon ei tapahtunu mitään ihmeellistä. Perus työpäivä ja illalla makoilin kotona.

Torstaina kävin viemässä auton huoltoon ja kävelin takasin sieltä, oli oikeesti ihana fiilis sen jälkeen ku oli tunnin reippaillu heti aamutuimaan.  Siivoilin kotosalla ja tein vähän dinneriä jo etukäteen. Lapset tuli koulusta ja me touhuttiin yhdessä, kuulustelin pojalta ranskaa ja katoin tytön kanssa telkkua. Seittemältä lähdin au pair meetingiin White Plainsiin. Kävin palauttamassa Foreverille muutaman mekon ja olin jo päättäny, etten osta mitään, mutta löysin niin täydellisen sleep over laukun, että oli pakko ostaa! Meetingi oli taas aika turha, niinkun yleensä, nimi paperiin ja small talkia hetki muiden kanssa. Natalie tuli perässä White Plainsiin ja me käytiin vielä uudestaan nopee kierros kaupoissa. Haettiin jätskit ja istuskeltiin ulkona, oli ihanan lämmin vaikka kello oli melkein kymmenen.

Perjantaina lapsilla oli puolikas päivä koulussa ja he menivät suoraan kavereilleen, joten mä olin vapaa neljään saakka. Kävin lenkillä, tein lihaskuntoa ulkona, jonka jälkeen nukuin pari kolme tuntia riippumatolla! Illalla tein lasten pyykit, jonka jälkeen olin jo vapaalla. Natalie tuli hengailemaan mun luo juoruilemaan ja suunnittelemaan lauantaita.


Joku ihailee

Lauantaina otettiin juna Yankees Stadiumille puol yhdentoista paikkeilla. Siellä tavattiin yks meidän amerikkalainen kaveri poika, jonka kanssa mentiin juomaan siiderit pubiin ja odoteltiin toista herraa saapuvaksi. En tiennyt, että täältä saa SMIRNOFF ICEA!! Olin niin fiiliksissä, että aiheutin pientä hilpeyttä haha. Saatin meidän koko porukka kasaan ja mentiin ettii meijän paikkoja. Me ei Natalien kanssa oltais ikinä tiedetty mistä kuuluu varata liput, joten onneks pojat oli hankkinut ne. Se stadion oli kyllä älyttömän hieno ja tunnelma oli ihan uskomaton.

Pelistä ymmärsin jotakin, aika tavalla samanlaiset säännöt kun pesiksessä, mutta kuitenkin täysin erilaiset. Onneks meillä oli molemmilla omat selostajat ja pojat kyllä kärsivällisesti selitti kaikki säännöt ja vastaili meijän tyhmiin kysymyksiin. Käytiin tietty ostamassa kunnon roskaruoat ja vaikka jaettiin ruoka Natalien kanssa, jäi puolet syömättä!

 Näin innoissani olin koko pelin.... :D :D

Peli kesti melkein kolme tuntia ja oli se välillä aika pitkäveteistä, kun ne vaan heitteli sitä palloa ja yks yrittää osua, mutta kun pelaaja vihdoin osus se peli muuttui ihan sairaan mielenkiintoseksi. Me tietysti innostuttiin taputtamaan, kun muutkin taputti. Ja iskä nauraa tässä kohdassa: Yhdessä kohdassa taputin, kun muut taputti ja mun vierustoveri otti mun käsistä kiinni ja sanoi: "ne taputtaa toiselle joukkueelle". Sen jälkeen aina varmistin häneltä, saanko taputtaa vai en :D

Yankees hävisi pelin, ei mua haittaa, en oo mikään fani, pääasia oli se tunnelma ja hyvä seura. Pelin jälkeen haettiin jätskit mäkkäristä, josta suunnattiin juna-asemalle ja tähän suht lähellä olevaan kaupunkiin. Oltiin ihan sairaan väsyneitä, joten otettiin PIKKU päiväunet, ups. Käytiin dinnerillä illalla ja käveltiin hetki siinä kaupungilla. Oltiin suunniteltu pientä pubi kierrosta, mutta energiaa ei todellakaan ollut.


JEEE <3

Sunnuntai aamuna pojat lähti jo seittemän jälkeen töihin ja Natalie joutu töihin, joten mä päätin lähteä Cityyn moikkaamaan Ruotsi-Annaa. Katoin google mapsista reitin juna-asemalle ja päätin kävellä, näytin vissiin vähän eksyneeltä, kun taksi tuli kysymään, että mihin oon menossa, haluunko kyydin. Jaoin taksin siis jonkun söpön vanhan amerikkalaismiehen kanssa. Olin just ostamassa junalippua, kun joku mies tuli kysymään, että oonko menossa Cityyn. Hän ehdotti mulle autokyytiä, olin vähän epäilin, että mikä ihme hiippari se oikeen on, mutta sitten tajusin, että se ihan oikeesti kuskaa ihmisiä täyspäiväsesti Cityyn ja sieltä takasin. Joten pääsin etupenkille ja juttelin koko matkan sen kuskin kanssa :) Oli kyllä nopeempi ja mukavampi tapa, kun juna.

Olin siis jo tunnin aikasemmin Cityssä kun alun perin oli tarkotus, joten lähetin Annalle viestin, että mäpäs tuunkin uptowniin ja mennään lunchille siellä. Otin pikku haasteen ja lähdin käveleen 40 blockia ylöspäin. Aurinko paisto aika kivasti ja hiki vaan virtas! Olin just sopivasti Annan kulmilla, kun hän pääs vapaalle, joten haettiin lunch ja mentiin läheiseen puistoon nautiskelemaan. Oli ihana nähdä pitkästä aikaa mun ruotsalaista söpöliiniä. Reilu kaks tuntia istuskeltiin puistossa ja otettiin arskaa, kunnes Annan piti mennä takas töihin. Olin taas niin hullu, että päätin kävellä takas Grand Centralille, eli toiset 40 blockia alaspäin. Pääsin just junalle loistavasti kaks minuuttia ennen kun se lähti, mun vieressä istui joku nuoripari ja juttelin heidän kanssaan melkein koko matkan. Nää amerikkalaiset on kyllä niin erilaisia kun suomalaiset. Kotiin kun tulin, olin niin poikki. Lyhyet yöunet, se kävely, kahden päivän aurinko. Ainut mihin kykenin oli facebookin selaus, suihku, parit hassuttelu tekstarit ja pää tyynyyn! :)

Mulla oli ihan paras viikonloppu ikinä! Oli ihana pistää aivot narikkaan ja pitää hauskaa. Sunnuntai-iltana tajusin, että ajattelen englanniksi. En olis ikinä Suomessa uskonut, että voin edes tutustua johonkin amerikkalaisiin ja oikeesti käydä koko päivän keskustelut heidän kanssaan. Mutta niin ne asiat vaan muuttuu :) Nyt jaksaa taas painaa duunia, tänään tajusin hymyileväni tyhmää hymyä, kun ajattelin lauantaita, haha, ehkä silti siis pitää keskittyä siihen työntekoon!

Terkkuja kaikille söpöliineille Suomeen!!

keskiviikko 16. toukokuuta 2012

I wanna live my life

Moikkamoi,

MITEN AIKA VOI MENNÄ NÄIN NOPEESTI?? Ajattelin tänään, että just muutama päivä sitten kirjottelin blogiin, mutta se olikin perjantaina ja nyt on jo keskiviikko...

Viikonloppu meni puoliksi töissä, lauantaina tytöllä oli "seremonia", en tiedä miks tota suomeks kutsuis. Hän sai palkinnon, koska on loistava urheilija ja hyvä ryhmäpelaaja. Koko tän "kunnan" alueelta oli siis lapsia tuolla ja heidät palkittiin, eli oli oikeesti aika iso juttu. Se tilaisuus oli ehkä vähän säälittävä, kaikilla oli kiire ja lapsia oli paljon. Kuitenkin oltiin annettu 25 minuuttia tanssiesitykselle, jota katsellessa tuli kyllä pahin myötähäpeä pitkään aikaan. Sain myös ekan maistiaisen tästä amerikkalaisten isäinmaallisuudesta. Oli vähän hölmö olo siellä, kun ihmiset lausu käsi sydämellä jotain "valoja". Ihan mielenkiintonen kokemus kyllä!

Kotona oltiin yhden aikaan, jäin hengailee kotiin ja muut lähti peliin, lupasin hakee pojan kolmelta kaverilta. Tultiin kotiin ja mun oli tarkotus lähetä Cityyn, kun hostmom soitti, että tyttö on loukannu pelissä, jos voisin jäädä auttamaan pojan synttärijärjestelyissä. Siivoilin hiukan ja yritin tehdä jotain, en vaan oikeen tiennyt miten nää haluu juhlistaa, joten en tiedä oliko musta kauheesti hyötyä. Koko päivän kestäny hedari pakotti ottaa tunnin päikkärit, päikkäreitten jälkeen tulin sopivasti siivoomaan alakerran, kun juhlijat lähtivät leffaan. Söin vähän rääppeitä ja tajusin, että kello on jo melkein kaheksan, eli en siis lähtenytkään Cityyn. Hengailin kotona koko illan ja menin jo yhentoista aikaa nukkumaan, ei kauheesti hymyilyttänyt kun sain myöhemmin vielä viestin, että toivottavasti oon pitämässä hauskaa!! Oli kyllä ratkiriemukas lauantai-ilta, eiku oliko... :D

Sunnuntaina heräsin ennen kymmentä koska olin sopinut skypetreffit äitin ja mummun kanssa. Hetki siinä jutusteltiin, kunnes lähdin yhdentoista aikaa Cityyn ja tapasin suomalaisen au pairin, jonka kanssa ollaan juteltu facebookissa aika paljon, mutta nyt vasta sattu aikataulut kohdilleen ja nähtiin ihan kasvotusten. Vaihdettiin siinä kuulumisia ja käytiin muutamissa kaupoissa. Ilma oli niin ihana, mutta samalla ihan järkyttävän kuuma. Olin sitte fiksusti pistänyt pitkät housut ja pitkähihasen paidan... oli hiki! Kengät hiersi sen lämmön takia, joten oli pakko ostaa fläbärit. Tavattiin Lisan saksalainen aupair kaveri, käytiin hakemassa salaatit Pax:sta ja mentiin puistoon syömään ja vaihtamaan kokemuksia tästä AAH, niin ihanasta aupairien arjesta. Täytyy kyllä myöntää, että mulla on käynyt pirun hyvä tuuri tän perheen kanssa. Päätettiin siitä lähtee High Linelle, joka on metro "kuilujen" päälle tehty puisto. Tosi hankala selittää, mutta ihana paikka ja tollasella ilmalla ihan ehdoton. Käveltiin se puisto hiljalleen läpi ja katteltiin mitä kaikkea sieltä löytyy. Otettiin kuviakin muutamia, voisin laittaa niitä vaikka ens postaukseen, kamera oon liian laiska hakemaan sitä. Muut halus mennä dinnerille Cityssä, mutta mä halusin jo lähteä kotiin ja samalla säästin rahaa. Missasin tietysti minuutilla mun junan, no ostin Grand Centralilta sushia ja nautiskelin sitä. Kun tulin kotiin, kävin halaamassa mun hostmomia ja sanomassa hyvät äitienpäivät. En ostanut hänelle mitään, en oikeen löytänyt mitään sopivaa ja jälkeen päin ajateltuna ihan hyväkin. Muistaminen riitti! :) Äitille sen sijaan lähetin kukkasia, jotka oli kyllä tullut jo perjantaina, mutta kuitenki! Yllätin oikee itekki itteni kuinka hyvän idean keksisin torstai-iltana! Äiti ainakin tykkäs :)

Maanantaina poika jäi mun kanssa kotiin potemaan mahakipua, hostmomkin sanoi olevansa vähän huonovointinen, joten aloin jo maalaamaan kauhukuvia siitä, että tuun kipeeksi ja missaan tulevan viikonlopun. Hengailin pojan kanssa, nukuttiin, katottiin leffaa, tehtiin hänen läksyjä. Hostäiti tulikin aikasemmin kotiin, kipeenä. Olin jo siis aika aikasin vapaana, mutta jäin kotiin illaksi. Ei oikeen jaksa lähteä mihinkään, kun aina pitäisi mennä syömään tai leffaan.

Tiistaina Natalie tuli aamulla mun luo ja syötiin aamupalaa ja juteltiin pari tuntia, suunniteltiin viikonloppua ja yhtä matkaa muutaman viikonlopun päähän. Kahentoista aikaan lähdin kauppaan ja tankkaamaan, sinä aikana kun kannoin ruokakassit autoon ja autosta sisälle kastuin ihan läpimäräksi. Nyt on periaatteessa satanut kolme viikkoa putkeen muutamilla välipäivillä, eli ei pahemmin ulkona olla.. Illalla tein ruoaksi pekonijauhelihapullia ja salaattia. Hyvää oli ja lapset tykkäs. Heitin tytön seiskalta konserttiin ja olin jo sen jälkeen vapaa, mutta ei taaskaan jaksanut lähteä mihinkään, juttelin siis Natalien kanssa koko illan facebookissa.

Peruskivaa arkea siis taas viimisimmät päivät, ei mitään fancya, mutta normaalia! Terkkuja Suomeen! :)






perjantai 11. toukokuuta 2012

Sekavaa turinointia

Terve! :)

Koko viikko on mennyt taas ihan hujauksessa, mitään erikoista ei oo tapahtunut. En oo oikeestaan käyny missään vapaa-ajalla. Oon yrittänyt käydä alakerrassa juoksemassa, mutta välillä kone vie voiton! Oon ollu paljon yhteydessä Suomeen, mutta oon myös joka päivä opiskellu reilun tunnin enkkua netissä. Oon aika ylpee itestäni, vaikka ne tosi helppoja tehtäviä onkin, tulee hyvä mieli, kun alkaa tajuumaan ja oppimaan lisää.

Torstaina kävin siellä isossa kaupassa ja olin niin pulassa, mulle annettiin toiset kärryt, kun ostin niin paljon tavaraa. Se käy oikeesti kuntoilusta kun kävelet ensin siellä kaupassa, sen jälkeen raahaat ne tavarat autoon ja kotona vielä kannat sisälle. Nää ei meinaan täällä pakkaa niitä pusseihin, vaan ne laitetaan suoraan takakonttiin. Muutamat kirosanat oon päästäny, kun niitä kamoja pitää raahata sisälle..

Oon tehny tällä viikolla kaikkia ihmeruokia, okei tosi ihmeellisiä... Hampurilaisia, tacoja, lohta ja raviolia. Alkaa vähän mielikuvitus loppua, ei aina jaksais syödä spagettia ja jauhelihaa, eli jos jollain on jotain kivoja ideoita niin saa laittaa mulle!

Mulla on sellanen ei niin kiva juttu, mun yks hammas on ihan tuusan nuuskana. Se ei satu tai oo kipee, mutta siitä lohkeilee pikku paloja irti, joten mietin nyt, että sinnittelenkö vai mitä teen. Oon vähän miettinyt, että jos tulisin Suomeen käymään kesällä, nyt alkaa tuntuu siltä, että on vissiin pakko tulla. Taitaa olla halvempaa ottaa lennot Suomeen ja käydä hammaslääkärillä siellä, kun pelkästään käydä näyttämässä tota hammasta täällä. ( TÄSSÄ KOHDASSA RAKAS ÄITINI SANOO ÄÄNEEN "MONTAKO KERTAA MÄ KYSYIN SIITÄ HAMMASLÄÄKÄRISTÄ"........). Äiti sä tuut pitää mun kädestä kiinni, jos tuun sen sinne hoitaa, pelottaa koko ajatuskin jo.

Tää viikonloppu menee varmasti tosi nopeesti, meillä on pojan synttärijuhlat tänään ja huomenna, oon "töissä", vapaaehtosesti sanoin, että voin auttaa, jos tarvitaan ja olivat tosi mielissään. Poika pyys multa lahjaksi pleikkaripelin ja kävin tänään kolmessa eri pelikaupassa, mutta kaikista oli loppu. Täytyy nyt kysellä, että mitä tehdään, ootetaanko syyskuuhun, että NHL 2013 ilmestyy, vai yritetäänkö ettiä vielä muista kaupoista. Sunnuntaina on tosiaan äitienpäivä täälläkin, en oikeen oo vielä päättänyt ostanko mun hostäidille jonkun lahjan, hänellä on periaatteessa kaikkea, enkä tykkää ostaa krääsää. Joten mietin, että riittäisikö kortti ja muutama sana suoraan sydämestä. Antaako muut aupairit hostäidilleen jonkun 
lahjan? Pitäiskö mun yrittää keksiä jotain?

Ootan ens viikonloppua niin paljon, varattiin porukalla liput Yankeesin peliin, ihan kun ymmärrettäis Natalien kanssa jotain sen pelin hienouksista, mutta pakko siellä on käydä. Loppu illan suunnitelmat on vähän auki, mietittiin hotellia Manhattanilta, mutta se on törkeen kallista. Keskitytään nyt ainakin aluks siis siihen peliin ja hyvään seuraan.

Nyt mä meen valmistelee alas juhlintaa, lapset tulee kohta koulusta! Hauskaa viikonloppua kaikille, kannustakaa Suomee munkin puolesta, täällä ei näy mitään pelejä :(

sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Think like a man

MOIKKAMOI!

Viikko menny ihan älyttömän nopeesti, ei kyllä oo hirveesti tapahtunut mitään erikoista, yritän nyt vähän muistella mitä kaikkea sitä tapahtukaan...

Tiistaina kävin Natalien ja hänen äidin kanssa aamupalalla. Tein lasten pyykit päivän aikana, koska sato taas kaatamalla, niin ei oikeen jaksanut lähteä mihinkään. Koulun jälkeen lähdin tytön kanssa hammaslääkärille, ja ilta menikin lapsia harkkoihin kuskatessa.

Keskiviikkona kävin aamulla juoksemassa ja skypettelin Suomeen hetken aikaa. Lapset tuli kotiin ja tehtiin pojan kanssa dinneri meille ja ilta menikin taas yllättäen autossa.

Torstaina kävin taas juoksemassa aamulla, jonka jälkeen kävin näyttämässä autoa korjaamolla. Mulle ehkä vähän hymyiltiin sillee myötätuntosesti, kun tulin tämmätyn Audin kanssa siihen pihaan ja näytin varmaan just sellaselta perus blondilta, joka ei osaa ajaa autoa. Koko päivän oli ihmeellinen ilma, painostava, mutta kuitenkin sateinen. Kuljettelin lapsia harkkoihin, perus työtä siis. Päivän kohokohta oli illalla saatu tekstiviesti. Eli eipä se elämä niin glamouria täälläkään kokoajan ole. :)

Perjantaina käväsin kaupassa päivällä, ostin sushia ja nautiskelin sitä ulkona, oli tosi lämmin ilma. Huomasin, että mulla on sopivasti aikaa, joten päätin lähtee moikkaamaan juoksumattoa taas. Lapset tuli koulusta ja tehtiin kuljeturalli: tyttö harkkoihin-kotiin-poika harkkoihi-tyttö pois harkoista-poika pois harkoista. Tytöllä oli koululla juhlat ja autoin häntä laittautumaan. Olis ihana ittekin vielä olla yläasteella ja laittautua discoa varten... Tein lasten pyykit loppuun, juoksiin suihkuun ja Natalie ja hänen äiti tulivat hakemaan mut. Käytiin White Plainsissa Coldstonella, jonka jälkeen mentiin istuskelemaan yhteen pubiin ja juotiin yhdet. Olin kuitenkin kotona jo ennen yhtätoista. Meillä on aina kauheet suunnitelmat, että nyt kerrankin repästään ja ollaan perjantaina myöhään jossain, mutta aina aletaan kattomaan kelloa siinä yhentoista aikaan. Kyllä se viikko sen verran vie voimia, että pakko on päästä nukkumaan.

Tästä tulee nyt vähän pidempi postaus, mutta kirjotan viikonlopunki tähän. Lauantaina oli tarkotus lähteä illalla juhlimaan Cityyn, mutta vanhuus vei voiton. Lähdettiin yhden jälkeen Cityyn ja saatettiin Natalien äiti bussille, josta hän lähti lentokentälle ja kotiin. Käytiin muutamien kauppojen kautta, mutta ei ostettu mitään. Oltiin päätetty käydä Vapianossa syömässä, joten käveltiin 14th Streetille. Oltiin oltu siellä ravintolassa alle kymmenen minuuttia ja Natalie sai jo sieltä yhden työntekijän numeron. Istuskeltiin ja syötiin ihan rauhassa hetkisen, kun jompikumpi kysy, että pitäiskö juoda yhdet ja jatkaa matkaa. Mä kävin sitten hakemassa meille drinkit....ja huomattiin neljän tunnin jälkeen, että istutaan vieläkin siellä Vapianossa. Ei me silti juotu, kun muutamat, paikkaa vaihdettiin kyllä lähemmäs baaritiskiä. Saatiin söpöltä baarimikolta gummy bear nameja, kun piristettiin hänen iltaa. Haettiin jälkkärit läheisestä delistä, oon ihan rakastunu peanutbutter M&M's karkkeihin. Onneks niitä ei löydy joka paikasta. Kumpikaan ei ollu kiinnostunu lähtemään clubille, vaikka meidän promoottori lähettelikin viestejä, että olis hyvät bileet. Olin siis kotona taaskin jo ennen kahtatoista.

Sunnuntain olin jättänyt puoli tarkotuksella vähän avoimeksi, ei voi ikinä tietää, mitä joku ehdottaa. Johanna kerto mulle, ettei juna kulje Cityyn, joten päätin lähtee White Plainsiin, vaikka olisin mielummin menny Cityyn. Nähtiin Johannan kanssa juna-asemalla ja Natalie treffas meidät mall:lla. Käytiin Forever21:lla ja ostin muutaman mekon. Käytiin kiinalaisessa syömässä, Natalie lähti kotiin ja me Johannan kanssa leffaan. Käytiin kattomassa Think like a man, joka oli hyvä, mutta pisti ajattelemaan, että toimiskohan se oikeesti, jos alkais ite käyttäytyä kun mies. Ja tietty niinkun leffoissa aina, tässäkin oli happy end, eli ehkä se toimi ;) Tulin kotiin kuuden paikkeilla ja päätin lähtee kävelylle, koska oli tosi nätti ilma. Tein itelleni iltapalaksi munakkaan namnam, nyt oonkin hetken käynyt mielenkiintosta keskustelua tästä mun uudesta think like a man ideasta!! Kuuntelen Leevi and the Leavingsin biisejä youtubesta ja mietiskelen sitä, kun oli hulluja kotibileitä joskus 17-vuotiaana. Elämä oli helppoo sillon...

Jos menis nukkumaan, jaksaa painaa duunia taas ens viikon. Viikonlopulle ois kiva suunnitella jotain vähän erilaista ja specialia. Pistetään siis mietintään, mitä sellasta se oli :) Hauskaa maanantaita kaikille Suomeen!!

tiistai 1. toukokuuta 2012

Coney Island ja unettomat yöt

Moikkamoi,

sunnuntaina tosiaan lähdettiin Johannan kanssa Cityyn kahentoista junalla. Meillä oli suunnitelma A ja B, mutta toteutettiin suunnitelma C! Haha. Käytiin ostamassa Johannalle takki, jonka jälkeen otettiin metro Coney Islandille. Ilma oli tosi ihana, joten kannatti istua sen 45 minuuttia metrossa. Käveltiin hetki ympäriinsä, mutta alko olee jo aika kova nälkä, joten käytiin hakemassa subit. Istuskeltiin sellasella kävelykadulla ja syötiin subeja. Käveltiin sellasen ison laiturin päähän ja otettiin muutamat kuvat. Jäätiin hetkeks istuskelemaan siihen laiturille, se aurinko lämmitti niin mukavasti. Johanna halus käydä kokeilemassa sen maailmanpyörän, joka siellä huvipuistossa on. Se oli kyllä tosi siisti. Näki Manhattanin toisella puolella ja toisella puolella näky vaan merta! Joku kerta pitää mennä kunnolla pyörimään niihin laitteisiin, mulla oli pieni päänsärky, sillon kun mentiin sinne niin en halunnut pahentaa sitä jossain hurjissa laitteissa. Siellä oli kyllä yks sellanen laite, johon on pakko päästä. Onneks mut luvattiin viedä uusiks sinne! :) Otettiin metro takas Manhattanille, käytiin hakemassa vähän iltapalaa. Kiva kun sellasen kahvilan omistaja jo tunnistaa mut ja kyseli nyttenki, että missä oon ollu kun ei oo viikkoon näkynyt! Aika hyvin, että oon jo tehnyt itteni tunnetuks Citynkin kahvilassa, haha. Otettiin puol kahdeksan juna kotiin. Olin ihan sairaan väsynyt, kun tulin kotiin ja laitoin jo ennen kymmentä valot pois. Mua kuitenkin ärsytti yks asia (joka kuitenki osottautu väärinkäsitykseks) ihan älyttömästi ja odotin yhtä viestiä kolme tuntia, eli olin hereillä vielä kahdentoista jälkeen. Sitten olikin niin kova nälkä, etten saanut unta, sitten LINNUT sirkutteli niin kovaa ulkona, etten saanut unta. Olin siis hereillä vielä viiden aikaan, kun noi vanhemat alkoi heräillä....

Coney Island

Ei huonommat näkymät


Oltiin maailmanpyörässä

Siellä näkyy Manhattan ja osa siitä huvipuistosta

Se silta jolla käveltiin ja huvipuistoa.


Joten maanataina menin suoraan ensimmäisen tunnin jälkeen nukkumaan. Heräsin joskus kahdentoista jälkeen, skypettelin mun ikioman iskän kans ja lähdin kauppaan. Ei pahemmin ollut sellanen olo, että pitäis juhlistaa vappua jotenkin... Ei täällä ollu mitään vappuun viittaavaakaa, yleensähän nää vetää kaikki juhlapyhät ihan överiksi. Lapset tuli koulusta, tein meille dinneriks ekaa kertaa kalaa. Tuli tosi hyvää, perunamuussii vähä kylkee, oon kohta ku joku kokki kolmonen :D Mun mielest oli kuitenkin aika ihanaa, että mun parhaimmat kaverit tekstaili ja halus jutella mun kanssa skypessä, kun ne juhli vappua. Oli sellanen olo, että olis itekin mukana juhlinnassa. Kiitos teille siis rakkaat <3 Kuljettelin lapsia taas kuudesta puol kymmeneen harkoista toisiin. Illalla juttelin facebookissa syvällisiä monta tuntia, joten kello oli jo reilusti yli kahdentoista kun laitoin valot pois. Olin ilosella tuulella ja ajattelin, että nyt saan nukuttua hyvät yöunet.... niin enköhän saa tekstiviestin just kun oon nukahtamassa. Siinä menikin pari tuntia tekstaillessa, joten ei tullut kovin pitkät yöunet :D Se joka on kirjottanut mun elämän käsikirjotuksen on kyl halunnut olla aika hankala...taidan nyt puhuu ittestäni, mähän tätä elämää elän, hyvä havainto multa!!!

Elämä tuntuu tällä hetkellä ihanalta, mulla menee hyvin perheen kanssa (autosta huolimatta), mulla on ihanat kaverit niin Suomessa, kun täälläkin, ja tutustun kokoajan ihan mahtaviin ihmisiin. :) Toivottavasti Suomeen kuuluu yhtä hyvää!! Tänään ollaan jo ekassa päivässä toukokuuta, miten aika voi mennä näin nopeesti!

Mun päässä on soinu tää biisi lauantaista asti. Paras ikinä! <3


Karmin- Just a Kiss