Good feeling

Moikkamoi!! :))

Torstaina aamulla olin reipas, lähdin zumbaan :D Kerrankin. Zumban jälkeen käväsin kotona suihkussa ja lähdin viihdyttämään Nataliea ja hänen hostsonia. Katottiin kolme vee pojan kanssa varmaan kymmenen Lady Gaga biisiä youtubesta. Se on aika huvittavaa kun hän puhuu vaan saksaa, ei englantia ja mä taas en ymmärrä saksaa ollenkaan. Me voidaan jutella pitkän aikaa toisillemme, ennen kun Natalie tulee kysymään mistä te puhutte ja molemmat vastaa ihan eri juttuja. Hauskaa meillä silti on. Tulin kotiin ennen kun lapset tuli, touhuttiin kaikkee yhessä, katteltiin telkkaria ym. Tein meille dinnerin ja kuskasin lapsia illalla harkkoihin.

Perjantai aamuna REPÄSIN taas ja lähdin juoksemaan, ai että... hahah. Tein hommat kotona ja päätin lähtee nopeesti hakee maitoa kaupasta, KUNNES..... Pistin sen auton taas paskaksi. Ei siitä sen enempää. Samassa paikassa ja sama kohta autosta. Soitin muutamat itkupuhelut Suomeen ja sain rauhotuttua. Näiden serkku tuli kylään illaksi ja hän oli tosi mukava mulle ja juteltiin tosi paljon kaikesta. Lähdettiin illalla minä, tää serkku ja tyttö kolmisteen syömään sushia ravintolaan ja meillä oli tosi mukavaa yhessä. Kun tultiin kotiin, juteltiin vähän tosta auton sijottamisesta ja päädyttiin siihen, etten enää aja sitä sinne autotalliin tai pois sieltä. Hankaloittaa ehkä elämää, mut se paikka on mulle yksinkertasesti liian hankala. Illalla tehtiin vielä tyttöjen kesken kynnet meille kolmelle. Oli kivaa hengailla välillä vapaa perjantai-iltanakin ihan kotona.

Lauantaina halusin lähteä Cityyn ja viettää koko päivän pois kotoota, ettei tarttis ajatella sitä autoa. Lähdin Natalien ja hänen hostpojan kanssa Cityyn ja meillä oli tosi hauskaa yhessä. Natalien äiti kuitenki saapu viikoks tänne lomalle, joten he lähtivät yhdessä takasin kotiin viemään matkalaukut ja muut tavarat. Mä halusin kuitenkin jäädä Cityyn. Tein virheen ja menin Sephoralle ja hetkee myöhemmin tulin ulos aika paljon köyhempänä. Päätin lähtee kävelee Central Parkkiin, istuskelin siellä hetken ja ihmettelin ihmisiä. Näin myös kun jotain mallia kuvattiin ja meikkailtiin siellä.Sit lähin Times Squaren kautta Madison Squarelle ja käväsin Macy's:llä. Yks mun uus kaveri soitti ja kysy, että jos oon Cityssä, haluunko hengailla. Joten nähtiin kahdeksan paikkeilla Times Squarella (eli kävelin siis edestakasin, ainakin tuli hyvää kuntoiluu...). Päätettiin siitä lähtee KÄVELLEN Greenwich Villageen yhteen pubiin, jossa hänen kaverit oli. Matka kesti melkein puoltoista tuntia, mutta mikäs siinä kun on hyvä seura. Oli sairaan kiva puhua jonkun oikeen amerikkalaisen kanssa, mut siinä taas huomas kuinka huono se oma englanti on :/ Syötiin quesadillat ja katottiin baseballia. Muut halus lähtee juhlimaan, me oltiin molemmat tosi väsyneitä, joten saatoin hänet Penn Stationille ja lähdin itte Grand Centralille. En tiä mitä sekoilin, luulin että juna lähtee 12.55pm ja juoksin viitisen korttelia, että kerkeen. No, istuin sitten junassa odottelemassa 20 minuuttia, että se lähtee 1.20am... Jalat oli pikkasen puhki niin pitkästä päivästä, mut silti olin super ilonen. :)

Nyt meen nukkumaan, sunnuntai-ilta siis päällänsä täällä, huomenna on taas maanantai ja arki jatkuu! Mikäs siinä, siitäkin mä tykkään! Terkkuja Suomeen, HAUSKAA VAPPUA!!!! Klara vappen, bara vatten......

I got money in my hands that i'd really like to blowww

Moikkamoii!

Kerranki ollaan realiajassa ja tässä viikossa tän blogin kanssa. En mä kyllä silti muista, mitä on tapahtunut haha!

Maanantaina aamulla oli ehkä maailman vaikeinta taas nousta sängystä ylös, mutta jotenkin mä skarppasin ja jopa nousin. Aamutyöt hoitelin siinä lasten kanssa ja heidän lähdettyään painuin saman tien "päiväunille". Huono tapa nukkua aina kun he lähtevät, mutta siitä on tullut jo kierre... Heräilin siinä aamupäivällä, pesin pyykkiä ja siivoilin. Lapset tuli koulusta ja he pyysivät jos voitaisiin syödä Subit dinneriksi. Mä kävin hakemassa subit meille ja samalla hain bageleita aamupalaksi seuraavalle päivälle. Huolestuttavaa oli siellä bagel-paikassa, kun se mies sano mut nähdesssään "honey out bagel toasted and butter, huh?", eli tiesi jo mun tilauksen, mutta pääsinki yllättämään ja otin muutakin! Hahah. Illalla kuskailin lapsia harkoista toisiin ja ekaa kertaa laitoin heidät nukkumaan yksin, koska vanhemmat oli deiteillä. Välillä toivon, että mun lapset olis oikeesti lapsia, eikä ihmisiä jotka pystyy pistämään joka asiassa hanttiin ja keksimään fiksujakin tekosyitä. No kyllä ne päät sitten pistettiin tyynyyn, hetken kiukuttelun jälkeen, mutta kyllä sieltä tuli se vieno " good night laura" vielä perään kun lähdin omaan huoneeseen :)

Tiistai aamuna sama juttu, säälittävää nukkumista. Käväsin kuitenkin siellä isossa kaupassa iltapäivällä. Lapset tuli koulusta ja heitin tytön harkkoihin. Väänsin makaroonilaatikon toisella kädellä ja siivosin toisella, kunnes otin pojan mukaan ja heitin hänet harkkoihin ja hain tytön samalla reissulla. Illalla meillä oli LCC-meeting Starbucksissa, ja sain tietää, että mä oon vaihtanu ryhmää, kiitos kun kerroitte mullekkin, mutta se hyvä puoli on että nyt tutustuu taas uusiin ihmisiin, toivottavasti. Natalie tuli hakemaan mut Starbucksilta ja sanaakaan sanomatta ajettiin Coldstonelle, käydään siellä liian usein. Sielläkin se miesmyyjä tunnisti meidät, saadaan aina vähän isommat jätskit. Se varmaan ajattelee, että noi on jo niin tuhoontuomittuja laihduttajia, että kiusaksi laittaa reilummin... Ei meitä haittaa, ja annetaan enemmän tippiä! Oltiin molemmat tosi väsyneitä, joten tulin kotiin jo ennen kymmentä.

Keskiviikkona nukuin kanssa vähän pidempään, MUTTA menin juoksemaan suoraan päikkäreitten jälkeen. Oon aina pelännyt juoksumattoa, nään oikeen silmissäni miten joskus kompastun ja paiskaudun sinne seinään, ihan kun jossain sarjakuvissa. Nyt oon treenannut kuitenkin muutaman kerran sillä ja se alkaa itseasias tuntumaan tosi kivalta. Kävin hakemassa lapset tenniksestä ja heitin pojan toisiin harkkoihin. Tein dinnerin ja kävin hakemassa pojan. Illalla tytön kanssa taas harkkoihi-kotiin-harkkoihin-kotiin -rumba. Ainakin saan ajella autolla täällä, oon aika paljon parempi kuski jo, mitä Suomessa olin. Välillä sitä miettii, että mistä nää jenkit sen korttinsa saa, ne on välillä niin tolloja..

Viikko on taas mennyt niin nopeesti, etten ees kestä, kohta on jo vappu ja sitte toukokuu. Mulle saa kirjotella kommentteja, nään kuitenkin, että ihmiset lukee tätä blogia! Kiva kuulla mitä tutuille kuuluu ja tuntemattomilta tietysti on aina kiva saada palautetta. Terkkuja kaikille.

PS. Mä haluun Rivieran pitsasalaattia ja sitä feta-salaatinkastiketta NYT HETI, joku ihana työkaveri vois keksiä, miten sitä vois lähettää mulle tänne :D Haleja sinne varsinkin, sanokaa terkut kaikille mun ahkerille jauhopäille!!

Oh baby it is raining...

Moikkamoi!

Viikonloppu meni taas ihan hujauksessa, niinkun tuntuu aika menevän täällä muutenkin. Lauantaina lähdettiin Natalien kanssa Cityyn, käytiin Sohossa palauttelemassa jotain vaatteita. Mä rakastan Sohoa, mutten ikinä esimerkiks haluis asua siellä. Vaikka turisteja liikkuukin paljon, se on jotenkin aika likasta aluetta. Kierreltiin muutama tunti kaupoissa, EN OSTANUT MITÄÄN!!!, jonka jälkeen suunnattiin Union Squarelle ja syömään Vapianoon. Tosi moni on kehunut tota paikkaa, Suomessakin on ilmeisesti just avattu Helsinkiin toi sama ravintola. Se oli kyllä hyvä, sieltä sai ite valita salaatin, pitsan tai pastan väliltä ja ne teki sen siinä sun silmien edessä. Halpaa, helppoo ja hyvää. Siitä suunnattiin Greenwich Villageen. Haettiin frozen yogurtit ja nautiskeltiin niitä auringonpaisteessa. Ei oikeen taaskaan ollut City fiilis, pitäis suunnitella aina etukäteen mitä tekee, niin tulis tehtyä enemmän asioita. Toisaalta joskus on ihan kiva vaan kävellä päämäärättömästi ja ehkä parasta on kattella ihmisiä. Nycissä on ehkä maailman tyylikkäimmät ihmiset ja valitettavasti myös epätyylikkäimmät. Voit nähdä miehen korkkareissa tai naisen puku päällä, ja molemmat on ihan normaalia. Päätettiin lähtee kotiin päin takasin, mutta illalla suunnaks otettiin White Plains. Käytiin muutamassa pubissa, oltiin ihan rauhallisesti liikkellä. Muutamat biisit tanssittiin ja naureskeltiin maailmalle, mutta otettiin jo 1.14 juna takasin kotiin. Parasta illassa oli ehkä se, että mulle läheteltiin englanninkielisiä känniviestejä koko illan, haha, ainakin piristi iltaa...

Sunnuntaina nukuin tosi pitkään ja onneks nukuinkin, koska kun heräsin sato ihan kaatamalla. Ihan järkyttävää! Ei haitannut yhtään kääntää kylkeee ja ottaa läppärii syliin ja kuunnella ku sataa sataa ropisee... Yks saksalainen tyttö kuitenkin kysy, että jos tekisin illalla jotain hänen kanssaan. Me lähdettiin tohon lähellä olevaan ihan uuteen "shoppailukylään". Siellä on kaikkia kauppoja ja ravintoloita ym, vähän kun joku Mylly, mutta se on vähän isompi, eikä sisätiloissa... Ompa hankalaa selittää. Käytiin syömässä Cheesecake Factory :ssa, oon aina luullu, että tuolta saa vaan jälkiruokia, mutta se olikin ihan ravintola. Otettiin Skinilicious-osastolta meidän ruoat, eli mukama terveellisempää. No väliäkö sillä kun hyvää oli. Sain vielä mun kaverin suostuteltua jakamaan chocolate cheesecaken mun kanssa, mmmmm, ihanaa! Käytiin H&Mn kautta (en taaskaa ostanu mitää) ja mentiin leffaan kattoo American Reunion, muahaha, en muista koska oisin nauranu noin paljon. Kannattaa käydä kattoos, jos se on jo Suomessa. Oon ite kattonut American Piet joskus aikoja sitte, ja pelkäsin etten muista kauheesti niitä vitsejä, mutta kyllähän ne muisti ja hauskaa oli. Oltiin jätetty auto tietysti kaikist kauimpaan parkkihalliin ja oltiin ihan litimärkiä, kun juostiin leffateatterilta autolle.

Viikonloppu meni taas niin nopeesti ohi, että tuntuu, ettei mitään kerennyt tekemään, mutta toisaalta kun tätä lukee niin huomaa, että onhan sitä jotain tehnyt. Toivottavasti ens viikonloppuna olis kiva ilma, niin sais paljon aikaseksi! Terkkuja kaikille kivoille!! :)

Pikakelaus viime viikosta

Taas on viikko mennyt niin nopeesti, ettei kestä. Yritän nyt hiukan muistella, mitä on tapahtunu viime viikolla, et saisin taas blogin reaaliaikaan...

Maanantaina siivoilin koko päivän ja tein muutenkin tosi paljon hommia kotona ja sainkin isot kiitokset illalla, että talo on tosi siisti! Kuljettelin lapsia taas koko illan harkoista toisiin, maanantai on nykyään melkein kiireisin ilta.

Tiistaina tapasin yhden uuden saksalaisen tytön, käytiin syömässä lunchiksi sushit ja oli taas niin hyvää, että en kestä. Illalla kuljettelin lapsia taas harrastuksista toisiin...

Keskiviikkona aamulla mentiin Natalien kanssa Starbucksiin aamupalalle. Siellä on hauska kattella ihmisiä, jolla on kova kiire junaan, mutta silti niitten on pakko saada se aamukahvi.. Monta hauskaa tilannetta sattu senkin parin tunnin aikana, mitä me siellä istuskeltiin. Illalla tein lapsille ruokaa ja vein niitä taas harkkoihin ja tehtiin läksyjä.

Torstaina kävin juoksemassa aamulla ja oli koko päivän kyllä kieltämättä ihan erilainen fiilis ku oli heti aamulla jo urheillut. Illalla meille tuli vieraita, joten niiden kanssa istuttiin jonkun aikaa ja äidin kanssa skypettelin kymmenen jälkeen.

Perjantaina mulla oli vähän erilainen päivä, koska olin luvannut viedä hostäidin asioille ja hakea hänet myös. Kahdentoista jälkeen olin vapaana ja lähdin yhden kaverin kanssa lunchille. Meidän piti syödä pienet annokset, mutta koska oli joku lounastarjous saatiin keitto, salaatti ja täytetty leipä. Ja sen jälkeen oltiinkin ihan ähkyjä. Koska hostäiti oli koko päivän vapaalla, mä sain lopettaa jo neljän aikaa työt. Perhe lähti kattomaan jotain peliä ja mä jäin nauttimaan hiljasesta talosta. Illalla käytiin kattomassa Natalien kanssa The Lucky One leffa ja se oli sairaan ihana, ja Zac Efron oli aika..... hyvä näyttelijä!! :D

Siinä se viikko olikin lyhyessä kaavassa. Alkaa jo tuntumaan viikot normaaleilta ja ne menee niin nopeesti ohi, ettei enää muista mikä tapahtu tässä kuussa ja mikä viime kuussa. Terkkuja sinne Suomeen kaikille, ootte aika kivoja! :)

The Story - Brandi Carlile

Tässä on vielä viiminen biisi siitä leffasta, ihanat sanat ja ihana biisi muutenkin!! <3

Empire State Building

Me mentiin tosiaan sunnuntaina (edellis viikon) sinne ESB:n, varattiin liput netistä, maksoi 45 dollaria kappale. Siinä on mahdollista mennä vaan 86. kerrokselle kattelmaan, tai jos haluaa maksaa vähän lisää, niin kuin me haluttiin, pääsee jopa 102. kerrokseen! Tästä klikkaamalla löytyy aika kiinnostavaakin tietoa, en ite tiennyt puoliakaan, mitä kaikkea tuolla tehdään.

Jouduttiin jonottelee jonkun aikaa, ensin turvatarkastukseen ja sitten hissiin. Mutta oli kaiken arvosta; jonotuksen ja rahan.

Ne liput

Downtown

Manhattania

<3

Tuolla vasemmalla toi torni on Chrysler Building, jonka mä aina otan suunnaksi kun oon lähdössä kotiinpäin, koska Grand Central on siinä vieressä (tai samassa??)

Statue of Liberty

Downtown, tossa aika alhaalla näkyy kun noi tiet erkanee, siinä on Flatiron Building, tää oli ehkä mun lempinäkymä tällai pimeellä.

Chrysler Building ja 6th Avenue

Times Squaren tunnistaa tuhansista valoista tuolla vasemmalla

Aurinko laskee... <3

Tää oli siellä aulassa.

 

 

 

 

 

 

 

Sneak out on me...

Heissuliveissuli!

Lauantaina nukuin pitkään, yli kahteentoista nam. Perhe ja Meri oli lähteny lasten peleihin ja he tulivat yhden aikaa takasin, jonka jälkeen me lähettiin Merin kanssa Cityyn sompaileen. Oikeestaan ilman mitään suunnitelmia käveltiin vaan ympäriinsä, jotta Meri sai taas Cityn mieleensä. En kestä, että tulevaisuudessa en voi joka viikonloppu ottaa vaan junaa ja lähteä kävelemään New Yorkiin. Se on täällä niin iso osa elämää. Me ei oikeestaan tehty mitään, tai käyty missään, ei edes ostettu mitään, mutta silti aika meni ihan tosi nopeesti ja hauskaa oli. Ihana iltapäivä siis. Tultiin takasin kotiin siinä seittemän jälkeen ja alettiin valmistautua juhlailtaan White Plainsissa. Ensimmäinen kerta, kun päätettiin lähteä sinne juhlimaan. Natalie tuli meidän kanssa ja hetki juteltiinkin kolmisteen yhdessä puistossa, ennen kun lähdettiin niihin baareihin. Ensin mentiin sellaseen vähän pienempään paikkaan, mutta meno ei ollut mitenkään erikoista, joten siirryttiin sen vieressä olevaan isompaan paikkaan. Siellä tanssittiin ja juteltiin ihmisten kanssa ja tutustuttiin muutamiin amerikkalaisiinkin. Se tossa juhlimisessa on oikeesti parasta, että siellä tutustuu niihin amerikkalaisiin nuoriin. Yhdessä vaiheessa huomasin, että mun puhelin on hukassa ja meinas tulla vähän paniikki. Onneks yks ihana poika auttoi mua ettimään sitä ja hän tajus kysyä baaritiskiltä, jos se olis tuotu sinne ja sieltähän se löytyi. Vaikkei se kallis olekaan (USA-puhelin), olis ollut inhottavaa selittää hostperheelle, että hukkasin sen. Joten ilta sai jatkua normaalisti, ilman draamaa. Oltiin Natalien kanssa niin ilosia kun nähtiin, ei oltu melkein kahteen viikkoon nähty, meillä oli niin hauskaa yhdessä. Meri oli sopinut yhden hänen aupair kaverinsa kanssa treffit tähän baariin, joten hengailtiin neljästään jonkin verran. Kotiin tultiin taas aika myöhään ja yritettiin hiipiä mahdollisimman hiljaa ylös Merin kanssa. Oli taas niin hauska reissu, ettei tosikaan, nyt melkein harmittaa, ettei oo ennen tullut menty White Plainsiin, se on niin paljon helpompaa, kun ei tartte miettiä junia, koska taksi maksaa 10 dollaria kotiin.

Sunnuntaina herättiin joskus kymmenen jälkeen, yritin auttaa Meriä pakkaamaan, aika huonolla menestyksellä kylläkin, koska makoilin vaan sen huoneen lattialla ja hihittelin.. Vaikkei juotukaan paljon edellisenä iltana, oli ihmeen kova krapula ja se vähän verotti sitä fiilistä... Kävästiin nopeesti hakemassa kävellen Merille jotain juttuja kaupasta ja täällä oli niin kuuma, että olo vaan paheni siitä liikunnasta (=rauhallisesta kävelystä.....). Lähdettiin hiukan ennen kolmea ajamaan lentokentälle, käytiin yhdellä baseball kentällä, jotta Meri sai hyvästellä perheen vielä. Matka meni taas lepposasti naureskellessa edelliselle illalle ja elämälle yleensäkin. Kävin auttamassa vähän niiden superpainavien kassien kanssa ja sitte sanottiinkin moikat. Tosi outoa, tunnettiin periaatteessa vaan kolme päivää, mutta silti tuntui, kun oltais tunnettu tosi kauan! Onneks tullaan varmasti vielä näkemään monta kertaa. Ajelin kentältä pikkuhiljaa kotiin päin ja tajusin, että kävin siellä kentällä kahden viikon aikana kuus kertaa, enkä kertaakaan lähtenyt ite mihinkään.. Tulin kotiin ja makoilin darraani pois. Illalla menin tekemään ruokaa alas ja perhe pyys mua kattomaan baseball peliä hetkeksi heidän kanssaa, hyvä mieli tuli kun pyysivät. Yöllä oli niin kuuma, että nukuin ilman peittoa ja silti olin ihan hiestä märkä, kivaa kun nyt on vasta huhtikuu, tuun olemaan  niin tuskissani kesällä, jos täällä on näin painostava ilma!

Perjantai 13. päivä..........

Perjantaina alotin mun aamun normaalisti taas töillä, tulin hetkeks nukkumaan takasin ja kymmenen aikaa noustiin Merin kanssa. Käytiin hoitamassa muutama hänen asiansa, mentiin syömään lunchiksi sushia ja käytiin ruokakaupassa perheen ostoksilla. Oli ihan super kivaa yhdessä ostella niitä ruokia, kun molemmat tiesi, mitä kaikkea pitää ostaa ja millanen pakkaus on mikäkin. Tultiin myös siihen tulokseen, että me kaks maailmassa ollaan ainoat, jotka osaa samaistua toistensa elämään. Vaikka puhuiskin muiden aupairien kanssa tai Suomessa oleville ihmisille ja selittäis tilanteet kuinka hyvin, ei sitä pysty ymmärtämään kuitenkaan täysin. Lapset tuli koulusta ja Meri lähti hakemaan meille jätskiä lasten kanssa ja mä jäin siivoomaan. Heitettiin tyttö harkkoihin ja tultiin kotiin hetkeks, kunnes vietiin poika harkkoihin. Lähdettiin tyttöjen kesken, eli minä, Meri ja mun host tyttö, ostoksille White Plainsii ja ostettiin tytölle mekko lauantain juhlia varten. Meillä oli tosi kivaa kolmestaan ja jälkeenpäin puhuttiinkin Merin kanssa, että tyttö oli varmasti tosi ilonen, kun sai sellasta special aikaa meidän kanssa.

Kun sitten tultiin kotiin, muut hyppäs autosta pois ja mä olin viemässä sitä autotalliin niin YEAH... vasen kulma autosta osus siihen autotallin ovenreunaan. Ja tietysti siihen tuli ihan jäätävät jäljen ja lommot. Yritin vähän korjailla sitä, mut tajusin, että se meni oikeesti rikki koko paska.. Kävin sitte pyytämässä hostäidin kattomaan sitä autoa ja olihan hän aika surullinen ja pettynyt. Pyytelin kyllä anteeksi, koska mun vikahan se täysin oli. Tuli itellekkin tosi paha mieli ja oon kyllä ilonen, että Meri oli täällä ja piristi mua. Meille oltiin tilattu kiinalaista illaksi ja syötiinkin koko perheen kesken, ei ehkä ihan niin ilosina, mitä oltais voitu olla, jos se auto olis ollut ehjänä. Mut yritän nyt ajatella, että elämä on, onneksi sen saa rahalla korjattua. Tärkeempää on se, ettei se sattunut missään liikenteessä ja varsinkaan niin, että lapset olis ollut kyydissä, mutta silti harmittaa.. prkl.

Tultiin Merin kanssa ylös ja puheltiin asioista ja yritin auttaa häntä pakkaamaan niitä tavaroita. Mutta löysin sieltä tavaroista sellasen kirjan, jossa oli tekstiviestejä, jotka oli mennyt väärälle ihmiselle. Se kirja vähän piristi mua ja saatiinkin nauraa niille oikein kunnolla.

Päässä ei liiku mitään... hahah

Viime viikon tiistaihin siis palataan, ihanasti ajassa taaksepäin viikolla!

Mulla oli aika kiireinen päivä, kävin kaupassa ja ostin tuhat asiaa. Olin silti aika nopee, ehkä koska kerrankin suunnittelin sitä kaupassa tehtävää reittiä jo etukäteen, tunnen oloni nyt ihan kun jonkun suurperheen äidiksi... Toin ostokset kotiin ja aloin tekee hommia. Siivosin, laitoin lasten pyykkejä, tein ruokaa. Hiki hatussa juoksin ylösalas noita portaita, ainakin tuli hyvää hyötyliikuntaa. Tyttö tuli kolmen aikaa kotiin ja pojan kävin hakemassa vähän myöhemmin, koska oli missanut bussin. Samaan aikaan Fia soitti, että kohta olisivat perillä, jos tulisin hakemaan. Tiistai oli aika sähläystä koko päivä. Lapsilla oli harkkoja päällekäin, tytöt tulivat (mikä oli kyllä kiva juttu) ja koska olin ollut koko edellisen viikon lomalla, oli aika paljon kaikkia hommia. Fia ja Heidi tuli mun kanssa kuskaamaan lapsia ja saatiin juoruttua suomeksi kaikkia asioita, mitä on tapahtunut. Tultiin kyllä siihen lopputulokseen, ettei kyllä kauheesti oo tapahtunu, ainakaan Raumalla... haha. Illalla lähettiin syömään siihen ihanaan meksikolaiseen, joka on tässä meidän lähellä. Tytötkin onneks oli yhtä haltioissaan siitä ruoasta, se on oikeesti varmaan paras paikka, jossa oon ollu syömässä täällä. Haettiin Coldstonesta vielä jälkkärit ja hiivittiin hiljaa kotiin.

Keskiviikkona mulla oli vapaapäivä, jotta sain nauttia mun vieraista. Haettiin bagelit aamupalaks ja lähdettiin cityyn sompaileen. Fialla oli ostoslista, mitä se halusi ostaa joten vähän niiden kauppojen mukaan mentiin. Eka käveltiin Macy'sille, mutta matkan varrella mun oli pakko ostaa uudet kengät, koska mulla hankas niin pahasti jalat. Repäsin ja ostin UGG:t, ja nyt ymmärrän, miksi ihmiset niin paljon käyttää niitä, ne on unelmat. Päätettiin lähtee Times Squaren isoon Forever21, mutta nälkä alko kurnimaan, joten ei oltu kauaa siellä. Mentiin ihanaan Olive Garden ravintolaan, en ymmärrä, miten oon voinu missata tällasen paikan. Ruoan jälkeen matkattiin Sohoon ja siellä näitte tyttöjen ilo alko... mä sain aika hyvin pidettyä itteni kurissa siihen saakka kunnes löysin sellasen ale kenkähyllyn. Ostin siis päivän aikana kolmet kengät, mutta kaikki oli tarpeelliset... Sohossa aika meni ihan hujauksessa, mikäs siinä ollessa kun hyvä seura ja paljon nähtävää. Tultiin junalla joskus yhdeksän jälkeen kotiin, juteltiin hetki mun perheen kanssa ja tultiin ylös ja mentiin nukkumaan.

Torstaina sain nukkua pitkään, vaikka illalla töihin "jouduinkin".  Käytiin tyttöjen kanssa aamupalalla Panera Breadissa ja White Plainsissa tekemässä viime hetken ostokset. Tytöt pakkas laukut ja mä vein ne juna-asemalle, kyllä siinä kieltämättä vähän surulliseksi taas tuli, oli niin kivat muutaman päivää. Tulin takasin kotiin ja lapset tulikin melkein heti koulusta, piano-opettaja käväsi, heitin tytön harkkoihin ja siivosin vähän taas tätä yläkertaa ja lähdin hakemaan Meriä lentokentältä. Eli Meri on siis tän perheen edellinen suomalainen au pair, joka joutus lähtemään yhtäkkiä takas Suomeen ja kaikki tavarat jäi tänne. Meillä synkkas tosi hyvin ja automatka takasinpäin meni ihan hujauksessa kun vaihdettiin elämää, kuulumisia ja au pair kokemuksia. Perhe oli kyllä niin ilonen ja Meri tietysti myös kun näkivät vihdoinkin. Siinä vaihdeltiin muutama tunti kuulumisia ja juttuja puolin sun toisin, ennen kun tultiin ylös. Me vielä Merin kanssa alettiin avaamaan hänen laukkujaan, että mitä kaikkea sieltä löytyykään... Tuli itelle vähän kauhistus, että miten ikinä saan nää kaikki mun ostamat kamat täältä kotiin, mutta mietin sitä sitte joskus kun sen lähdön aika koittaa!!

Sightseeing on sunday

Moikkamoi, taas on mukama ollu kovasti kiireitä täällä suunnalla! Nyt on viimiset kaks viikkoa ollu kokoajan joku suomalainen täällä mun kanssa. Ensin Hanna viikon, sitten Fia ja Heidi muutaman päivän ja tänään lähti näiden edellinen au pair takasin Suomeen. Täytyy kyllä myöntää, että sellanen pieni koti-ikävä/kolmen kuukauden turtuminen on alkanut tulla. Varsinkin, kun on ollut niin kiva viettää aikaa suomalaisten kanssa. Noh, puoltoista kuukautta ja kesä on jo täällä ja siitä kuukausi niin lapsilla alkaa loma koulusta ja sitte alkaa ihan uudet tuulet meikäläisen työssä. Ja apua, sitte oonki ollu jo puolet mun ajasta täällä, miten aika voi mennä näin nopeesti?

Palataanpa nyt kuitenki viime sunnuntaihin. Kävin hakemassa mun hostperheen lentokentältä aamulla seittemän jälkeen. Tultiin kotiin ja menin hetkeks Hannan viereen pötköttelemään. Lähettiin Cityyn iltapäivällä, ilman suunnitelmaa, mutta muutaman must to do jutun kanssa. Käveltiin Times Squarella, kun joku näistä Sightseeing miehistä tuli tarjoomaan meille lippuja, päätettiin repästä ja lähteä extempore sightseeing :lle. Käytiin koko Uptow ja osa Harlemia sen bussin kanssa läpi, kaks tuntia kesti. Oli kyllä hintansa arvonen, nyt tiedän, kuinka paljon nähtävää siellä Uptownissakin on. Yleensä jostain syystä kun aina päätyy sinne Downtowniin. Oltiin varattu liput Empire State Buildingille ja oltiin päätetty säästää se viimiselle illalle, oikeen kirsikaksi sen jälkiruoan päälle... Voin kertoo, että kaikki jotka NYCiin tulee, se ESB on pakko nähdä. Se oli oikeesti jotain niin upeeta. Päästiin sille 86. kerrokselle, ennen kun aurinko laski ja siitä noustiin sinne 102. kerrokseen ja ne näkymät oli ihan uskomattomat.... Käppäiltiin sieltä vielä ottamaan viimiset turistikuvat Times Squarelle ja sieltä junalla kotiin. Ei meinannu millään uskoa, että viikko on oikeesti mennyt niin nopeesti, meillä oli oikeesti niin hauskaa yhdessä, että en kestä.

Oli pakko hakee ne Mangolia Bakaryn cupcaket, pakko ja pakko...

Sit oltiinki jo sightseeingillä, tää aukio oli 8th Avenuella, Central Parkin vasemmassa alakulmassa (hyvin hahmoteltu....)

Lincoln Center ja Julliard tanssikoulu 

Siinä on kartta missä kaikkialla kierrettiin, eli mentiin toi punanen lenkki

Joku museo

Tälläkin rakennuksella oli joku merkitys, tärkee sellanen, mutta ei pysty muistamaan

 Tää rakennus liittyi samaan juttuun, nää on siis Hudson Riverin varrella, eli ihan lännessä Manhattanilla

Sit tultiinki jo Harlemiin ja siellä Apollo teatteri

 Vähän tunnelmaa Harlemista. Kiinnostavan olonen paikka, mutten ehkä lähtis yöllä harhailemaan tonne.

Sit oltiinki jo takas hienosto alueellaa ja mun hieno taidekuva Guggenheim museosta, 

Teen siitä Empire State Buildingista vielä oman kuvapostauksen, koska tähän tulis muuten liian monta kuvaa.

Maanantai aamulla mun normaali arki alkoi taas ja heräsin siis tekee lapsille aamupalan ja tytölle lounaan. Me laitettiin Hannan kamat kasaan, käytiin syömässä Ihopissa viiminen aamupala ja lähdettiin ajaa JFK:lle. Sinne mä sitte dumppasin Hannan ja lähdin ajelee vähän surullisena kotiin. (Tähän nyt lisättäköön, että Hanna pääsi kuitenki loppujen lopuks lähtemään vasta tiistai-iltana, koska koneet oli mennyt rikki! ) Illalla siivoilin mun huonetta, ajelin taas monta tuntia ympäri tätä lähialuetta ja vein lapsia harkoista toisiin. Perus maanantai-ilta siis.

Tukkakipuinen lauantai

Hellöu,

viime lauantai tosiaan meni pientä tukkakipua (darra, krapula, hangover) parannellessa. Herättiin jo yhdentoista aikaa, eli sellasten neljän tunnin yöunien jälkeen. Ei oikeen ollut fiilistä tehdä mitään tai lähteä mihinkään, mutta tuntui tyhmältä vaan maata kotonakin. Päätettiin kolmen aikaa skarpata ja lähteä Cityyn, huono idea. Molemmat manas junassa, että kuinka paljon mukavempi se sohva oliskaan ollut. No, haettiin Mäkkäristä krapulamätöt ja mentiin Bryant Parkiin syömään, ihana auringonpaiste, niin siinä kelpas möllötellä tunnin verran. Käveltiin siitä  Times Squarelle, huono idea. Kuuden jälkeen molemmat alko kattelee kelloa ja päätettiin yksissä tuumin lähteä takasin kotiin, eli siis sellanen kolmen tunnin reissu. Illalla kateltiin vielä edellisen illan kuvasaldoa ja naureskeltiin ittellemme.

Mäkkimättö

 Bryant Park

Hyvä happi

Käytiin Times Squarella olevassa turistikeskuksessa vessassa ja siellä oli Dreams & Hopes-seinä, johon sai laittaa oman toiveen. Bongasin tälläsen, aika hellyyttävää!!

Party like a finnish girl

Heissansaa,

yritän nyt saada vähän kiinni tätä bloggailua, kokoajan vaan tapahtuu niin paljon, että ei muka kerkee kirjottamaan! Jatketaan siis viime perjantaista. Oltiin päätetty jättää City tältä päivältä väliin ja lähteä White Plainsiin shoppailemaan. Lähdettiin vasta yhden jälkeen ja muutama tunti saatiinkin loistavasti kulutettua. Muutamat jutut tuli taas ostettua, kohta alkaa sellanen säästökuuri, ettei mitään rajaa! Ostettiin torstaina liput Comedy Clubille Cityyn perjantaille, näytöksen oli tarkotus alkaa 10.30 pm, joten me päätettiin alottaa omat bileet jo puoli viideltä. Loistava idea.... Seittemästä kymmeneen tytöt olikin vähän ottamassa lepiä, mutta siitä suomalaisella sisulla ja meksikolaisen ruoan siivittämänä skarpattiin ja uudet bileet sai alkaa. Joten se komedia jäi näkemättä, onneksi ne liput on vuoden voimassa, haha. Otettiin tosiaan juna yhdeltätoista Cityyn ja oltiin juteltu promoottorille, joka lupasi kävellä meidän kanssa sisälle yhdelle clubille. Siellä me sitten hengailtiin, kunnes tää promoottori sanoi, että vaihdetaan clubia ja päädyttiin sellaselle rennolle tanssipaikalle. Oli ihanaa vaan tanssia ja naureskella ihmisiä, kun ite alettiin olla jo selvinpäin. Nää jenkit on niin hulluja, jos ei oo tullu selväks jo jollekkin. Otettiin siitä taksi Grand Centralille neljän aikaa ja odoteltiin siellä, että he avaavat ovet, jotta päästään junaan. Junassa nukuttiin molemmat, onneks herättiin just yks pysäkki aiemmin, kun meidän piti jäädä pois. Seittemän aikaan pääsi omaan sänkyyn, ilta oli loistava, mutta silti aika päätön!

Syntisen hyvä Coldstone

Kahden tunnin kasa

Kyllä, kello on 16.45 ja kuvien taso on tämä...

Ja sitten kello onkin jo 10.45 ja taas oli nälkä..

Jostain kumman syystä tältä illalta ei oo muita julkasukelposia kuvia. Videoita on otettu monta, mutta ne ei nää ikinä päivänvaloa :D On hienoa olla suomalainen. 

Biking in Central Park

Moimoimoi,

kirjotin taas eilen kauheen romaanin ja koneesta loppu akku ja sinne meni se romaani... :(( Joten laitan tähän kuvia ja ne kertokoon mun ja Hannan viime torstaista! Vuokrattiin tosiaan pyörät kolmeksi tunniksi ja suunnattiin Central Parkiin ja pyöräiltiin sellaset 11 kilometria. Illalla nautittiin vaan toistemme seurasta kotosalla ja ladattiin akkuja viikonlopulle. Vaikka nää päivät lomaa olikin, on se yhdeksän tunnin kävely/shoppailu/nauraminen aika rankkaa! ;)

Aamupala, honey out bagel, voilla ja paahdettuna.

Central Parkista

Harvinainen hetki ikuistettu, kun tää neiti pyöräilee ;)

Lovea Central Parkissa

On se hieno

Söpöliini

 Nää soittajat on niin ihania, tuo ihanan tunnelman kun kuulee tota musiikkia


Pelle
 

 Maailman parhaat vohvelit. Jäätelöä, Nutellaa ja mansikoita. mmm

Annoin sille vähän rakkautta

Tyhmän suhrunen kuva, mutta niin love <3

Tyttö sinä olet tähti!

Moikkamoi!

Keskiviikkona päätettiin jatkaa siitä mihin jäätiin tiistaina. Tehtiin kuitenkin sellanen pikku virhe, että käytiin ostamassa muutamat converset! Istuskeltiin rauhassa kaupassa ja kateltiin sitä seinää, että mitkä värit me nyt otettaisiin. Ja kotiutettiin yhteensä viidet kengät sieltä kaupasta! Olin niin ihana, että autoin sitä myyjää laittelemaan niitä kenkiä oikeisiin paikkoihin ja joku mies tuli kysymään multa: "onko teillä myynnissä niitä bootseja", jäädyin aluks hiukan, mutta sain sanottua, että en mä kyllä oo töissä täällä. Se oli aika hauskaa, heitettiin siinä läppää vielä kun se lähti, että kiitos hyvästä palvelusta. Nää jenkit oon niin paljon avoimempia kuin suomalaiset, saatais ottaa oppia näiltä! Otettiin sieltä Sohosta metro sitten Greenwich villageen ja lähdettiin sompaileen pitkin sitä ihanaa aluetta. Siellä jossain on ne Carrien portaat, mutta ei me löydetty niitä, pitäis saada ihan se virallinen osote niin osais mennä sinne. Oltiin googleteltu muutamat paikat, mitä haluuttiin nähdä tuolla Villagessa ja täytyy myöntää, että se nousi kyllä yhdeksi mun lempi alueeksi Manhattanilla. Siellä ei oo niin paljon turisteja, kun muualla, vähän rauhallisempaa muutenkin, mutta silti sieltä saa kaikkea, mitä kuvitella voi. Käytiin syömässä Quesadillat yhdessä pienessä ravintolassa, josta jatkettiin Union Squarelle. Mä ostin jälkiruoaksi mangon katukauppiaalta ja söin sen siinä istuskellessa ja ihmisiä ihmetellessä. Päätettiin jatkaa matkaa vielä ylemmäs ja tultiin Flat Iron Buildingille. Nähtiin Marimekon liike, johon oli pakko pistäytyä. Tuli niin kotoisa olo, kun näki Marimekon ihania juttuja. Siellä yks vähän vanhempi herrasmies kuuli, kun puhuttiin suomea ja hän heti sanoi vaimollensa, joka oli suomalainen, että kuuntele nuo tytöt puhuvat suomea. Siinä me hetki vaihdettiin kuulumisia heidän kanssaan ja kerroimme, että Hanna on vierailemassa mua ja mä kerroin mun aupair elämästä vähän. Tää pariskunta oli niin hellyyttävä ja mä ehkä vähän rakastuin siihen mieheen, kun hän sanoi, että mun englanti on tosi sujuvaa! Päätettiin ottaa metro uptowniin ja käveltiin 5th Avenuen kautta Times Squarelle, että Hanna näki sen turistiloukon. Oltiin ihan sika poikki niiden kenkien raahaamisesta, joten päätettiin taas lähtee suht aikasin kotiin, eli puoli yhdeksältä. Tultiin sattumoisin Grand Centralille muutamaa minuttia ennen kuin juna lähti, en oo koskaan ennen juossut niin nopeesti, mutta me kerettiin!! Naureskeltiin jälkeenpäin, että ihmiset varmaan saanu hyvää huumoria, kun kaks palluraista joutunu ottamaan muutaman juoksuaskeleen!

Muutamat converset...

 Hannaa alko yhtäkkii kiinnostaa koris??

Muutamat lovet!

Greenwich village

 Tonne mä muutan joku päivä

 Quesadillat

 Mango Union Squarella

Kengät alko hiertää, onneks oli vaihtokengät  mukana
 

Flatiron Building

Times Square

Turistit

Mun piti kirjottaa torstaistakin tähän samaan postaukseen, mutta näistä tulee niin pitkiä, että teen oman postauksen illalla!