Roller coasters

Uppista, taas on aikaa kulunut pikkasen. Eli palaillaan siis viime viikonloppuun....

Lauantaina heräsin kahdeksalta, koska lähdin yhen saksalaisen tytön kanssa, jota en ollut ikinä tavannut, huvipuistoon. Olihan se aluksi vähän hankalaa, kun ikinä et ole toista nähnytkään, että mitä kaikkea siinä puolentoistatunnin ajomatkan aikana voi jutella. Mutta matka meni hyvin ja lepposasti. Yks käännös tehtiin ratkasevassa kohdassa väärin ja jouduttiin kiertämään Bronxin kautta. Tarkistettiin muutaman kerran, että auton ovet on lukossa kun jäätiin liikennevaloihin. Nyt näin ihan ensimmäisen kerran sen oikeen Bronin ja niin, sinne ei tartte enää mennä.

Huvipuisto on tosiaan New Jerseyssä, Six Flags nimeltään. Pikkasen erilainen kuin Särkkis ja Lintsi. Oltiin aika aikasin paikalla, joten ensimmäiseen kahteen laitteeseen ei ollut kuin puolen tunnin jonot. Kävästiin syömässä salaatit ja mentiin kolmanteen laitteeseen, joka olikin sitten vähän pettymys, eniten siellä oli innoissaan ne alle kymmenen vuotiaat. Kävästiin muutamassa vuoristoradassa, kunnes taas syömään. Oli muuten pikkasen ärsyttävää kun yritit ettiä jotain edes hiukan terveellistä, niin ainut oli ceasar salaatti. No, kyllähän sekin hyvää oli, mutta tiedä siitä terveellisyydestä. Päätettiin mennä sellaseen tosi hurjaan vuoristorataan, johon sitten onnellisesti jonotettiin tunti neljäkymmentäviisi minuuttia. Olkapäät alko huutaa jo auringosta, ja muutenkin tuntu siltä, että onko se nyt tän arvosta. Mutta oli se, paras vuoristorata ikinä, ikinä, pidin silmät auki, pidin kädet ylhäällä, se oli ihanaa! Kello oli jo kuusi, kun päästiin ulos tästä vuoristoradasta, joten molemmat hetken istuskelun jälkeen myönsi, että kotiinlähtö tuntuis kaikista kivoimmalta. Kotona olin yhdeksän aikaan, taas pienten kiertelyjen jälkeen. Tosi hauska, mutta tosi väsyttävä päivä.

Sunnuntaina nukuin pitkään ja juttelin facebookissa Suomeen hetken ajan. Yks kaveri kysys, että haluisinko lähteä bbq bileisiin ja minähän lähdin. Oli tosi kivat ja rauhalliset juhlat. Kaikki anto kymmenen dollaria ja sai sitten syödä ja juoda niin paljon kun jaksoi. Ite keskityin juomisen sijasta nautiskelemaan meksikolaisten tekemästä guagamolesta ja niitten tuomista herkuista. Mun seuraava lomamatka suuntautuu Meksikoon, ihan vaan sen ruoan takia, sen oon päättänyt nytte. Käveltiin mun meksikolaisen kaverin kanssa sellanen 45 minsaa kotiin, asutaan ihan samalla kadulla, joten matka meni mukavasti turistessa. Harmi vaan, että olin laittanut mun lempi fläbärit ja niihin tuli reiät pohjiin, joten mun jalat osui maahan, tuntu hiukan ikävältä! :) Menin aikasin nukkumaan, jotta jakso sitten taas painaa duunia.

Aika epätavallinen viikonloppu, ei Nyciä, ei shoppailua, ei biletystä. Ajattelin, että jos koittais ottaa muutaman viikonlopun vähän rauhallisemmin ja vähän kerätä rahaa :)

I don't stalk, I investigate....

Moi,

taas on viikko mennyt nopeesti, vaikka välillä on tuntunut ettei aika kulu mihinkään. Ollaan oltu pojan kanssa kahestaan koko viikko, vaikkakin hänkin on ollut leirillä aina päivisin.

Maanantaina kävin viemässä pojan ja hänen kaverinsa puolen tunnin matkan päähän leirille. Tulin kotiin ja lähdin yhden uuden tuttavuuden kanssa aamupalalle. Juteltiin siinä parin tunnin verran ja oli hauska tutustua, ennen kun mun piti mennä päästämään korjausmiehet sisälle. Päivä meni aika pitkälti Skypessä jutustellessa, ennen kun lähdin taas illalla hakemaan poikia. Pojat tuli molemmat meille yöksi ja touhusin heidän kanssaan illalla hetken. Illalla kun tuli vähän viileempää, kävin heittämässä lenkin.

Tiistaina täällä oli ihan älyttömän kuuma. Ensimmäisen kerran mentiin yli 100F ja nyt ymmärrän, mitä nää on tarkottanut kun ovat sanoneet, että ootas ku päästään sadan asteen yli. Oli kuuuuma. Poika meni suoraan leiriltä kaverin luo yöksi, joten mä olin jo tosi aikasin vapaa. Ulos ei pystynyt menemään ja kaiken lisäksi meiltä meni sähköt, joten tekemistä ei hirveesti ollu. Tulinkin jo kahdeksan aikaa omaan huoneeseen ja menin nukkumaan.

Keskiviikkona heräilin yhdeksän aikaa, hoitelin muutamia asioita. Tapasin yhden uuden kaverin kahdentoista aikaa ja oli kyllä tosi kiva tutustua. Skypettelin mun murujen kanssa myöhemmin päivällä hetken. Iltapäivällä hain pojat leiriltä, jonka jälkeen he tulivat meille hengailemaan ja touhuiltiin yhessä kaikkea. Heiteltiin vesi-ilmapalloja toistemme päälle ja tällasta viilentävää toimintaa. Tein meille dinneriksi hampurilaisia ja siivoilin lasten huoneita kun pojat pelas pleikkaria. Illalla oli sen verran viileetä jo, että sain käytyä lenkillä. Jukka Pojan levy on just loistavan mittanen, saan kuunneltua sen kokonaan ja tulee ihan loistava fiilis siitä musiikista samalla ku lenkkeilee.

Torstaina heitin molemmat pojat leirille taas, jonka jälkeen tulin kotiin ja koneelle. Tein siinä pyykkejä ja juttelin kotiin Facebookin kautta. Ulkona sato kaatamalla, joten ei kauheesti kiinnostanut lähtee mihinkään. Iltapäivällä kävin kaupungista hakemassa sushia ja herkuttelin sitä. Sushi on oikeesti sellanen ruoka ettei siihen vaan kyllästy, varsinkin kun sitä saa niin monena erilaisena versiona. NAMNAM. Illalla pojalla oli harkat ja ilta menikin taas aika pitkälti autolla ajaessa ja ruokaa tehdessä.

Perjantaina satoi taas kun vein pojat leirille ja tulin taas kotiin kun satoi kaatamalla ihanasti. Siivoilin melkein koko päivän, koska meille oli tulossa vieras viikonlopuksi. Vaihdoin lasten lakanat ja pesin muutenkin pyykkiä. Siivosin oman huoneen, joka tällä hetkellä on kyllä kauhee kaaos taas. Illalla tosiaan istuskeltiin olkkarissa, kun tää täti Vegasista tuli kylään. Rauhallinen perjantai-ilta siis. Lenkille kuitenkin raahasin itseni.

Koko viikko meni jotenkin sumussa, aika erilaista kun tyttö on poissa ja poika pitkät päivät leirillä. Kohta on jo elokuu, aika menee liian nopeesti. Onneksi viikonloppusin kerkeää tekemään kaikkea kivaa!

:)

Moikkamoimoi..

Perjantaina, kun heräilin kahdentoista aikaa, sain heti seuraa Suomesta whatsapissa ja siinä vierähtikin muutama tunti jutellessa, ennen kun tajusin, että mulla on jäätävä nälkä. Menin alas ja lapset tuli heti taas halailemaan ja tuli kyllä hyvä mieli! Olin kokoajan vähän kahden vaiheilla, että jäänkö kotiin vai lähdenkö Cityyn.. En olis uskonut, mutta mulla oli/on vieläkin kauhea jetlag. Viiden aikaa illalla oon tosi väsynyt ja herään yöllä neljän aikaa, enkä saa kunnolla unta enää loppu yöstä. Juttelin Johannan kanssa facebookissa ja hän houkutteli mua thaikkuruoalla Cityyn. Joten mä siis lähdin ja mentiin dinnerille. Hyvää ruokaa oli, sushi silti kyllä voittaa tämänkin. Jäätiin hetkeksi istuskelemaan ja kattelemaan ihmisiä ja jutustelemaan. Mun ihana väsymys pakotti mut lähtemään aikasin kotiin, vaikka perjantai-ilta olikin.

Lauantaina nukuin kymmeneen, jonka jälkeen mun piti tyhjentää mun matkalaukku, mutta jumiuduin kolmeks tunniksi kännykkä käteen! Paula tuli hakemaan mut yhden jälkeen ja mentiin White Plainsin ostarille pyörähtämään, mitään ei tullu ostettua. Vähän rahat tiukilla ja koska ollut kaks palkatonta viikkoa, pitää yrittää elää niukasti. Käytiin syömässä lunchiksi SUSHIA, onko mahdollista saada yliannostus sushista? Jonka jälkeen mentiin Paulalle hieman nautiskelemaan ilolientä. Fiilis oli hyvä ja lähdettiin Cityyn, mutta missattiin yksi juna ja mun perkeleen väsymys alko tulla taas pintaan. Kävästiin hakemassa salaatit mun vakkaripaikasta ja mentiin Bryant Parkiin syömään ne. Siinä vienosti ehdotin Paulalle, että lähdetäänkö kotiin, oon liian väsynyt, eikä oo yhtään bilefiilis. Kaiken lisäksi olin lupautunut olemaan sunnuntaina töissä, joten tiesin, että kunnon biletys ei onnistu kuitenkaan. Onneks Paula oli ihanan ymmärtäväinen ja ehkä hieman kanssa väsynyt, joten olin kotona jo ennen kahtatoista.

Sunnuntaina tosiaan piti olla vapaa, mutta mua tarvittiinkin yhtäkkiä.... Heräilin yhdeksältä, lähetin Suomeen ehkä muutaman tekstarin, ja menin tekemään pojalle aamupalaa. Heitin pojan kurssille kymmeneksi, autoin tyttöä pakkaamaan leiriä varten, johon hän lähti kahdeksi viikoksi ja hain pojan. Oltiin pojan kanssa tosiaan kaksistaan ja syötiin lounasta kotosalla. Lähettiin minigolffaamaan iltapäivällä ja oli tosi hauskaa kyllä! Poika tietysti voitti mut, mutta ei haitannut. Oli ihan älyttömän lämmin, joten ostettiin mehujäät, jotka joutui syömään ylösalasin, koska muuten se olis kerennyt sulaa, ennen kun siitä sai mitään. Kun tultiin kotiin, tehtiin vesi-ilmapalloja, joista tietysti isoin hajosi keskelle keittiötä. Naurun ja paniikin keskellä saatiin lattia kuivaksi ja meillä oli ihan älyttömän hauskaa. Ulkona alkoi kauheat myrskyt ja me mentiin pelailemaan pleikkaria alakertaan, okei poika pelasi ja mä katsoin vierestä. Vanhemmat tuli kotiin joskus seittemän aikaa ja ilma oli parantunut sen verran, että päätin lähteä vielä lenkille. JukkaPoika korviin ja menoksi. Vaikka ensin olinkin vähän ärsyyntynyt, että jouduin työskentelemään sunnuntaina, meillä oli ihan huippu päivä, eikä mulla mennyt hermot kertaakaan! :)

Suomi part 2.

Moikkamoi,

Viiminen Suomi postaus vielä ja sitten päästään takas Jenkkeihin!

Maanantaina siis heräilin Hannalta yhdentoista aikaa, kaheltatoista istuin bussissa menossa takasin Raumalle. Äiti tuli hakemaan ja vei mut suoraan mummun ruokapadoille. Mummulta menin Juttan sänkyyn makoilemaan X-asentoon ja käymään läpi koko viikonlopun sekoilut. Onneks Juttalla oli suklaata ja sipsejä niin aika kulu mukavasti. Sellaset kolmisen tuntia jaksettiin jauhaa, ennen ku oli pakko lähteä kävelylle (mäkkiin). Menin mummulle yöksi, joten ei ollut Juttan sohvalta pitkä matka kerros alas päin.

Tiistaina käväsin Assin kanssa nopeella kahvilla, ennen kun menin Rivieraan ja näin Sannan, joka siis oli mun työkaveri kyseisessä ravintolassa. Kuulin ehkä maailman parhaan uutisen ja meillä riittikin juteltavaa (=juoruttavaa) muutenkin. Halisin kaikki työkaverit vielä viimisen kerran, ennen kun lähdin. Se tässä aupairin työssä on niin erilaista, ettei oo työkavereita. Niitä on oikeesti ikävä, kun niiden kanssa viettää kuitenkin suurimman osan ajasta normaalisti. Menin hengailemaan vielä mun lemppari sisarusten kanssa koko illaksi. Ihan tuntuu, kun Anniina olis munkin pikkusisko ja Janne nyt on muuten mun lemppari hah. Katottiin liian monta jaksoa The King of the Queensia ja hassuteltiin koko ilta. Yhdeksän jälkeen menin hetkeks juttelemaan mummun kanssa ja makoilemaan sen sänkyyn (joka on muuten oikeesti mun sänky), ennen kun Jutta pääsi töistä ja menin sen sohvalle makoilemaan. Nyt tuntuu siltä, että en oo tehny muuta kun makoillut Suomessa. Mutta olin lomalla!! :)

Keskiviikkona äiti tuli aamulla halailemaan mua, ai että olin ilonen aamulla kun joku tuli heittämään hyvää läppää, just ku olin herännyt.... No ei, äiti on kiva ja ymmärrän, että hänellä oli ollut ikävä, mutta aamu ei oo mun paras aika päivästä. Käväsin halimassa Fiaa nopeesti, ja tulin takas mummun herkkuruokapadoille viimisen kerran. Vaikka se ihan perus ruokaa onkin, se vaan maistuu niin hyvältä! Kävin halimassa Jannen ja Anniinan vielä viimisen kerran, aika menee kyllä nopeesti, mutta ne on vaan niin tärkeitä. Jutta tuli ihan mua varten käymään kotona, jotta sain halia hänetkin. Mummu ja Äiti oli niin söpöjä kun molemmat yritti esittää tosi ilosta, vaikka vedet oli silmissä, kun Iskä tuli hakemaan mua. Ajeltiin siinä Hyvinkäälle kuunnellen Robinin Frontside Ollieta ja Iskän laulaessa sitä. Mitä täällä on tapahtunu, kun se osaa ne sanat ulkoa, kysyn vaan! Mua oli vastassa mun pikku söpöliinit ja sainkin mennä aika vauhdikkaasti mun poikien kanssa koko illan, ei sillä meillä oli tosi kivaa ja tykkään niistä ihan hurjasti, mutta oon tottunut vähän rauhallisempaan menoon.

Torstaina heräilin ennen yhdeksää, iskä oli tehnyt mulle aamupalan valmiiksi. Kävästiin kaupan kautta ostamassa viimiset suklaat ja ruisleivät ennen kun lähdettiin ajamaan kentälle. Olin ollut taas kerran vähän Hulda Huoleton ja luulin, että mun lento lähtee kahdeksalta aamulla. No sehän lähti kahdelta päivällä. Iskä oli jo kerennyt sopimaan työjuttuja, joten oma vika pikku sika, jouduin hengailemaan kentällä kymmenestä lähtien... Onneks mulla oli kiva tekstailu kaveri melkein kokoajan, joten en ollu yksinäinen. Ostin myös Hunger Games kirjan, suomeksi kylläkin, enkä enää ihmettele, miks ihmiset on puhunut siitä niin paljon. Se on loistava kirja!! Kävin ostamassa Marimekosta mun host momille synttärilahjan, joka osottautukin ihan menestykseksi, hän halasi mua kolme kertaa kun tykkäsi siitä niin paljon! Lento Amsterdamiin meni sitä kirjaa lukiessa yllättävän nopeesti. Amsterdamissa käväsin syömässä jotain ylihinnoteltua salaattia, ennen kun lento NYC:n lähti. Istuin koneen keskellä ja vielä keskellä, inhottavasti siis pitkän lennon. Luin sen kirjan loppuun, yritin kattella leffoja ja olla nukkumatta, että pääsisin heti rytmiin Jenkeissä. Turvatarkastukset ym, meni joutuisasti Amerikan päässä, nappasin siitä lennosta bussin Manhattanille. Olin loistavasti puolisen tuntia ennen mun junaa Grand Centralilla, vaikkei hirveä nälkä ollutkaan, oli pakko hakea sushia! Se on oikeesti parasta täällä, Suomesta sitä ei saa, ja jos saa se on kallista ja aika plaah.. Perhe oli jo kotona kun tulin ja oli kyllä ihana nähdä heidät. Annoin suklaat heti ja sain paljon haleja niitten ansiosta. Olin ihan älyttömän väsynyt, joten kannoin matkalaukut vaan ylös, lähetin Suomeen muutaman tekstarin ja kaaduin sänkyyn.

Oon ilonen, että lähdin Suomeen. Ensinnäkin sain korjattua mun hampaan, toiseks sain vähän selvyyttä omiin ajatuksiini ja ihmissuhteisiin. Mutta koska nainen olen, sain ehkä loppujen lopuksi pääni enemmän sekasin, kun mitä se oli ennen kun lähdin. Näillä mennään ja nyt nautitaan seuraavista kuukausista ja seikkailuista täysillä! :)

RUISROCK

Kyllä, ensimmäistä kertaa olin Ruississa ja voin kertoo, että ei ollut viiminen. Hanna oli luvannut majottaa mut onneksi, joten olin ihan Turun keskustassa, josta oli loistavan lyhyt matka Ruissaloon. Lähdin siis tosiaan jäätävässä darrassa kymmenen jälkeen bussilla Turkuun ja uni maistu bussissa aika hyvin. Hanna oli antanut mulle avaimen torstaina, joten käppäilin siitä hänen kämpille ja hengailin hetken yksin. Äiti oli pakannut mulle nuudelit mukaan, jotka siinä keittelin ja laittelin Ruissipullot valmiiksi. Saatiin kyyti Fian äidiltä Ruissin porteille. Meitä oli viishenkinen porukka, mutta Fian ja Heidin kanssa oltiin periaatteessa yhdessä. Ensimmäinen keikka oli Palefacen ja vaikken häneltä montaa biisiä tiedäkkään, oli ihan super hyvä keikka.

Darras

 Fia ja Paleface

Oltiin vahingossa kaikkien kanssa pinkit topit päällä, ryhmä rämä <3

Siitä jatkettiin rantalavalle pienten mutkien kautta. Nähtiin muita raumalaisia ja jäätiin suustamme kiinni pariksi tunniksi. Mä näin mun Noorankin, kahdeksan kuukauden jälkeen!!!! PMMP:n keikalle mentiin ehkä hiukan myöhässä, mutta saatiin ihan jees paikat ja oli ihan sairaan hyvä keikka. KUNNES yhdelle tuli hiukan huono-olo ja päätettiin liikkuu kauemmas. Joku kävi heittämässä pikku purjot ja jonka jälkeen kuuntelemaan keikkaa, ei edes nähty lavalle mut PMMP veti kyllä hyvin. Lähdettiin Heidin kanssa pienelle reissulle ja kattomaan Chisun keikkaa. Tapasin tällä meijän matkalla ehkä maailman mukavimman pojan, joka otti mun numeron ja lupas soitella. Chisu oli ihan mieletön livenä. Me ei oltu ajateltu, että sitä nestettä menee päivän aikana niin runsaasti, joten tunnelma alko vähän laskee ja tää yks huono-olonen sankari halus kotiin, joten lähdettiin jo ennen kahtatoista. Onneks saatiin kyyti keskustaan, jossa mä kömmin Hannan viereen nukkumaan.

Noora <3

Hyvä duuni Laura, otin kuvan aikataulusta, mutta mikä lava on mikäki???

MÄÄ OLE ILONE

Sunnuntaina heräiltiin kymmenen aikaa, olo oli melko hyvä. Hoidettiin muutamat asiat, jonka jälkeen käytiin kaupassa hakemassa hiukan ilolientä. Muutamat Hannan kaverit tuli Hannalle ja meijän päivä sai alkaa siinä yhden aikaa. Yritin kuunnella Jukka Pojan levyä, koska se oli se yks tärkein kenet halusin nähdä. Kahden aikaa saatiin taas kyyti Ruissin porteille. Just ku tultiin siihen porteille, alko sataa kaatamalla, valehtelematta. Onneks me oltiin valmistauduttu ja otettu eräjorma sadeviitat mukaan, joten ei kastuttu. Siinä hyvässä seurassa (=Hannan kaverit.. haha) lähdettiin alueelle. Olin sopinut näkeväni mun kaverit ja sen pojan, jonka tapasin, myöhemmin illalla. Mutta sattumalta tapasin kaikki melkein samantien, kun tulin alueelle. Mikä tuuri, yleensä kun siellä yritti etsiä jotain ihmistä, se ei onnistunu, mutta sitten sattumalta totta kai..

 Eräjormat

 Converse <3

Mentiin siitä kattomaan Jukka Pojan keikka loppuun ja se mies on niiin ihana, ne biisit on aivan loistavia. Keikan jälkeen haluttiin käydä katsastamassa Ruissin juomatarjoilut. Mun söpö uus kaveri tuli moikkaamaan mua ja vahingossa jätin tytöt ja lähdin hänen kanssaan kattomaan kaks keikkaa. Bändeistä en tiennyt mitään, en ollut nimiäkään koskaan kuullut, mutta fiilis ja tunnelma oli loistavat, eikä seurakaan hirveän huonoa ollut, joten hauskaa oli. Löysin Fian taas sattumalta just ennen Snopp Doggin keikkaa, haettiin nopeet drinksut ja mentiin kuuntelee sitä kohokohtaa. Kylmät väreet menee vieläkin, kun miettii sitä keikkaa. Se oli oikeesti niin uskomaton. Kaikki laulo, tanssi ja nauro koko sen keikan läpi! Se äijä on oikeest mahtava, eikä ne tanssijatytötkään kovin huonoja ollut. Meillä oli ihan loistava paikka, oltiin melko edessä ja sellasen kivan lätäkön vieressä, joten nähtiin ihan super hyvin. Ainut vaan, että koko kroppa oli sen jälkeen ihan kuranen, mutta hei eiks se kuulu siihen festarielämään :)

Snoooop Dogg, young, wild and free

Sain vähän ns. väärää informaatiota ja hätäännyin erään ihmisen puolesta ja tästähän saatiin kunnon riita aikaseksi, millanen juhlailta se olis, jossei pientä draamaakin saatais joukkoon? ;) No, onneks mun fiiliksen pelasti jo melkein prinssiksi muodostunut uus tuttavuus, joka sai mut taas hyvälle tuulelle ja nauramaan. Päädyin jatkoille hänen porukkansa kanssa, lähdettiin kuitenkin kuuden aikaan kohti rautatieasemaa, kun eräs lähti töihin. Mä hyvänä Turun tuntijana lupasin auttaa... Joopajoo, onneks oli Google Maps. Siitä kävelin suht ilosena tyttönä Hannalle, jonka viereen oli mukava mennä pötköttämään.

Oon ottanut Ruissin aikana kolkyt videota ja kattelin ne tänään, kun sain ne koneelle. En kestä, mulla on ollut niin hauskaa, mulla oli parasta seuraa ja ne esiintyjät oli ihan mahtavia. Olispa jo ens kesä, että pääsisin uudestaan!

Suomi part 1.

Heissan..

Mähän siis olin fiksu tyttö ja lähdin Suomeen lomalle. Aika moni ihmetteli ja naureskeli mulle, et miks meen kotiin lomalle, mutta mä nyt oon vähän tällanen. Äiti ja iskä oli tietysti innoissaan kun kerroin niille. Yks syy tosiaan, miks mun oli niin sanotusti pakko tulla, ja mikä oli se viiminen tekijä, oli mun hammas. Amerikassahan hammaslääkäri on sairaan kallista, ihan jotkut normijututkin. Mullahan oli tietysti sellanen nuppineulan pään kokonen reikä hampaassa, josta lohkeili pikku paloja säännöllisesti. Ja sehän ei sattunut yhtään, joten olin jo varma, että koko paska on kuollut ja saan tekohampaan jnejne..

Tulin tosiaan 2.7 maanantaina Helsinki-Vantaan kentälle iltapäivällä ja iskä oli vastasssa omaa ihanaa (ja lihavaa...haha) tytärtään. Siitä ajeltiin Hyvinkäälle muutaman kaupan kautta. Haetiin vähän Fazeria ja suomalaisia mansikoita. Sisko tuli poikineen moikkaamaan mua ja oli ehkä maailman kivointa nähdä mun pienet söpöliinit! :) Koko ilta meni pelaillessa ja tuliaisia kattellessa ja ehkä vähän syödessä suomalaisia herkkuja. Sain ihanan pojan mun viereen nukkuun ja kerroin iltasadun, mutta olin vähän huono tarinatäti kun nukahdin kesken sadun...

Tiistaina halailin pojat ja siskon ja lähdettiin ajelemaan Raumalle, jossa heti tietty äitin luokse. Mikään ei ollut muuttunut, samat naapurinmiehet siellä heitti hyvää läppää ja äiti "jankutti" samoista asioista heti ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen. Olin jo suunnitellut mun päivän ja halusin lähteä heti Rivieraan syömään ja aaaaah se salaatti on maailman parasta. Okei ei pitsassakaan mitään vikaa ollut, mutta pitsaa on saanut Jenkeistä vähän liikaakin, ei tietty Crudon voittanutta. Töissäkin kaikki oli ihanasti ennallaan ja sain halit heti duunikavereilta ja pomolta. Iskä lähti siitä takasin kotiin ja me käytiin ostamassa mulle uudet housut, samalla moikkasin Fian, kun toinen raato töissä. Ehkä maailman parasta yllättää toinen ja nähdä se ilonen ilme! Me mentiin äitin kanssa moikkaamaan mummua. Oli ehkä maailman oudointa, kun sille ei tarvinnut enää huutaa (uus kuulolaite) ja se kuulee jos mutisee jotain vastaan sen höpötyksille! Oli jotenkin hassua, että siinä heti seuraava ovi olis ollut mun kämpän ovi, mutta nyt siellä asuu joku muu ja mä majailin äitillä..

Illalla menin käymään Jannella ja olin superia nähdä sellasen reilun seittemän kuukauden jälkeen mun paras kaveri! Hengailtiin muutaman tuntia ja vaihdettiin kuulumiset ja ehkä saatiin jo muutamat kinat aikaseksi, ei ainakaan ollu vieraskoreutta. Illalla mun oli pakko mennä makoilemaan mun vaimon luokse ja siellä aika hurahti niin nopeesti, että olin äitillä vasta yhden aikaan yöllä takasin.

 Mun äiti tuli mun kans hammaslääkärii..

Keskiviikkona  mulla oli se aaah niin ihana hammaslääkäri iltapäivällä. Kerroin sille hammaslääkärille mun viime kerrasta, jollon sain pienen paniikin. Mutta oli ihan sairaan ihana nainen ja hän jutteli mulle kaikkea kivaa ja oli tosi kannustava. Ilman piikkiä saatiin porattua ja kun ei muita reikiä löytynyt, sain äitiltä "luvan" lähteä Ruissiin. Mun äiti oli ihanasti varannut mulle toisen hammaslääkäri ajan maanantai AAMUKSI kello yhdeksän. Kävin siis hakemassa Ruissiliput ja kävin moikkaamassa Riittaa hänen työpaikallaan. Illalla mentiin äidin kanssa perhetuttuja moikkaamaan, mutta siellä olikin meitä vastassa vaan Sirkka ja koiruliini. Kiva oli heitäkin nähdä ja vaihtaa niitä kuulumisia. Illalla taisin mennä taas Juttalle hengailemaan ja juoruilemaan.

 :D mää ja mun uus tukka

Torstaina lähettiin Jannen kanssa Turkkussee tekemää mulle uus tukka ja moikkaamaan Hannaa. Ajettiin tosiaan Myllyyn, missä Hanna laitto mun tukan kuntoon. Ja tuli just eikä melkei loistava tukka :) Kävästiin syömässä siinä Myllyn Taco paikassa, mutta ei kyllä ollu niin hyvää mihin oon tottunut. Ajeltiin takas Raumalle ja oltiinki kotosalla melko aikasin ennen kolmea. Hetken siinä hengailtiin, kunnes mä menin kotiin viihdyttämään äitiä. Muistaakseni torstai-iltana menin hengailmaan Fialle ja syömään Makuunikarkkeja, namnam!

Siin hän on hienonas menos Poroholmaa <3

Perjantaina nukuin sika pitkään, mulla ei periaatteessa ollut jetlagia, mutta olin kokoajan jotenkin tosi väsynyt, vaikka sain nukuttuakin ihan normaalit yöunet. Käytiin mummulla syömässä ja siitä menin Jannelle moikkaamaan ihanaa Anniinaa. Ainut kerta kun tuli vähän itku silmään, kun näin Suomessa jonkun. Toinen oli niin iso tyttö, mutta silti se mun oma sama vauva! Käytiin hakemassa Hesestä ruokaa nälkäselle leiriläiselle ja hengailtiin muutama tunti, ennen ku mä lähdin äitille ja pakkaamaan Ruissia varten. Siinä pienen lepotauon jälkeen pistin itteni valmiiksi, äiti heitti mut Rivieralle ja lähdettiin Juttan kanssa Poroholmaan yksille. (+15 yksiä...). Oli ihan sairaan ihana ilma, oli kiva nähdä tuttuja, ja sain suostuteltua yhden kaverin tulemaan moikkaamaankin mua. Tarkotus oli lähteä baariin ja sain jo kyydinkin, mutta jotenkin ajeltiin muutama tunti ja käytiin nautiskelemassa Suomen kesästä ja hyttysistä meren rannalla. Kotona olin sitten loistavasti neljän aikaa, kun herätys oli yhdeksältä. Näitä lisää Laura...

Laitoin nää kuvat tähän ja kun luin tän postauksen esikatseluna ni haha, järkyttäviä, mutta muita ei oo, joten nää saa kelvata! :)

Kuka muka taputtaa sillo ku ollaa ländätty

Moikkamoi,

Tosiaan kaks viikkoa on mennyt ihan siivillä, mun oli tarkotus postailla Suomestakin, mutta ei se vissiin onnistunukkaan...

Tosiaan edellisviikon perjantaina olin töissä ja vielä Amerikassa. Tein koko päivän ihan hulluna töitä, koska olin itekkin pääsemässä lomalle niin halusin kaiken olevan valmiina ja näyttävän kivalta. Pesin pyykkejä, vaihdoin lakanoita, siivosin, siivosin, siivosin.. pakkasin. Lasten kanssa touhuilin välillä jotain, annoin itelleni aina hetken hengähdystauon, ennen kun jatkoin taas.

Lauantaina heräsin yhdeksältä ja vein tytön peliin, jonka jälkeen autoin vanhempia pakkaamisessa ja pakkailin omia tavaroitani samalla. Perhe lähti yhden aikaan, jonka jälkeen mä menin suoraan Natalielle, käytiin hoitamassa hänen muutamia viimisiä juttuja ja hengailtiin hetki hänen luonaan. Pienet itkukohtaukset järjestettiin siinä kun olin lähdössä, mutta yllättävän helpolla päästiin...

Illala ruotsalainen Anna tuli mun luo ja mietittiin sitä, miten nopeesti puoli vuotta on mennyt ja millaset fiilikset on tällä hetkellä. Hiukan ehkä valkkarin siivittämää keskustelua oli, mutta sehän on aina plussaa! :) Lähdettiin Cityyn kymmeneltä ja tavattiin Annan muutama ruotsalainen kaveri, jotka sitten tulivat meidän kanssa clubille. Oli tosi kivaa ja oli hauskaa juhlia ekaa kertaa Annan kanssa. Vaihdettiin clubia taas promoottorin mukana ja ilta oli kyllä aivan loistava! Clubin ulkopuolella tavattiin hauskoja ihmisiä ja jäätiin juttelemaan varmaan tunniksi heidän kanssaan. Yhdet aussipojat lähti saattamaan meitä sen 40 korttelia ja olikin ihan hauskaa jutella heidän kanssaan. Aluksi kyllä jouduin kyllä pyytämään heitä toistamaan kaikki lauseet, koska se aksentti on niiiiin outo. Kotona oltiin puol seiskan aikaa, jollon olikin jo ihan valosaa ja nukkumisesta ei meinannut tulla mitään..

Sunnuntaina pitikin herätä ihanasti jo yheltätoista suihkuun ja tarkistamaan, että kaikki tavarat tosiaan on mukana. Siivoilin vielä keittiöstä meidän eiliset jäljet ja ennen yhtä lähdin mun laukkujen kanssa kohti juna-asemaa. Onneks sain vähän apua asemalla, olisin muuten ollut niin pulassa! Kävelin Grand Centralilta muutaman korttelin bussipysäkille, josta lentokenttäbussit lähtee. Istuin bussissa kroatialaisen miehen vieressä ja oli hauskaa jutella kaikesta hänen kanssaan, hän on asunut Amerikassa jo kuus vuotta, niin oli vähän enemmän kokemuksia ja sain hyviä vinkkejä, missä kannattais käydä. Lentokentällä sain hyvin apua kun käytin olen yksinäinen tyttö Suomesta ilmettä.

Sain ihan huippu hyvän paikan, hätäuloskäynnin kohdalta ja vielä ikkunapaikka. Mun vieressä istu joku nainen, joka ei osannut yhtään englantia, joten ei ollut vaaraa small talkille. Onhan se ihan kiva jutellakin lennoilla, mutta jos joudut sen kahdeksan tuntia kuuntelemaan ja keksimään juteltavaa ni se ei oo kivaa. Varsinkin kun mulla oli sellaset pienet univelat kuitenkin edellisestä yöstä. Tää nainen oli kuitenkin ihan sairaan ihana. Koneestahan saa ne huovat, mä pistin toisen jalkojen päälle ja makoilin sen edessä olevan pöydän päällä, no mun selkähän tuli ihan paljaaksi niin yritin nykiä mun paitaa alas niin tää nainen laittoi oman peittonsa mun selän päälle. Ja aina kun liikuin niin hän korjasi sen peiton kunnolla, söpöä!!

Matka meni siis ihan suht nopeesti nukkuessa ja Amsterdamissa aika meni kanssa ihan ok nopeesti, Amsterdamista Suomeen lento oli tosiaan sen muutaman tunnin, mutta aloin jo kuulla suomen kieltä.... Kun pääsin koneeseen, laitoin tyynyn niskaan, silmälaput silmille enkä liikkunut. Yhtäkkiä heräsin siihen kun mun vieressä oleva kiinalainen mies tulee takasin vessasta ja hyppää mun jalkojen yli. Eli se oli jo kerran mennyt mun jalkojen yli vessaan, mutta en ollut herännyt. Ai että oon ollut mukava kanssa matkustaja. Laukku tuli melkein ensimmäisenä ja siellä mun hymyilevä isi oli mua vastassa!! :))

Kirjottelen koko Suomen reissun vaikka yhteen postaukseen. Sen voin sanoo, että kivaa on ollut, toisaalta en haluis lähtee takas, olis ollu muutama kiva kortti täällä käännettävänä, mutta tiedän, että Jenkeissä on niitä enemmän ja siellä elämä on tällä hetkellä loistavaa!

Nyt meen nukkumaan, että jaksan matkustaa.......ostan myös korvatulpat huomenna :D