In your face

Moi!

Sillon ku alotin tän blogin pitämisen tätä ei lukenut yhtään ketään. Nään aina paljonko mitä postausta on luettu (en tietenkään nää kuka on lukenut tai muutakaan persoonallisia juttuja, älkää huoliko) ja monta kävijää mun blogilla on viikossa ja kuukaudessa jne. Mä tiedän, että tätä lukee monet tutut, jotka oikeesti tuntee mut mutta myös sellaset ihmiset, jotka ei mua tunne. Halusin alusta asti kirjottaa mahdollisimman rehellisesti kaiken ja yrittää kirjottaa mahdollisimman paljon, välillä se on vähän lipsunut kieltämättä ja asioista vois kertoa tarkemmin, mutta joistain jutuista on jo tullut niin arkipäivää, etten edes ymmärrä sitä erilaisuutta enää...

Alkukuukausina ihmettelin, kun ihmiset ei kysellyt, että mitä mulle kuuluu ja kun mä kysyin heiltä, mitä kuuluu ja jatkettiin juttelua ja kerroin jotain, mitä mulle on tapahtunut, niin moni vastasi: "Joo, luin sen jo sun blogista." Hmm, okei... mä en todellakaan kirjota tänne kaikkea mitä mulle tapahtuu, koska ensinnäkin se on täysin mahdotonta, enkä edes halua. En peariaatteessa salaile asioita, mutta jätän jotain ihan tarkotuksella kertomatta. Perheestä yritän kertoa mahdollisimman vähän yksityiskohtia tietysti, joten enemmän ne postaukset keskittyy niihin viikonloppuihin...

Ja tästä päästäänkin siihen asiaan... On ehkä ihan hiukan raivostuttavaa lukea sähköposteja, jossa kerrotaan, että mitä saan tänne kirjottaa ja mitä en... Täähän on mun blogi ja mun elämä. En kirjota tätä pelkästään muille, kirjotan tätä myös itelleni. Haluun että mulla on joku paikka mistä voin muistella, mitä kaikkea mulle tapahtu täällä ollessa. Oon laittanut tarkotuksella itelleni muutamia juttuja tänne, että muistan paremmin, joista tiedän, että kukaan muu ei tajua yhtään mitään.

Omg, oon 21-vuotias aikuinen, joka viettää elämänsä vuotta Amerikassa, mitä te luulette, että mä täällä teen. Istun kotona ja virkkaan... HELL NO! Mä biletän ja mielelläni biletänki. Täällä on tyttöjä, jotka ryyppää monta kertaa viikossa ja mä pyörittelen silmiäni niille, mutta jos mä nyt joka toinen viikonloppu käyn ulkona ja rellestän niin se on musta ihan normaalia. Ja se, että kerron niin näistä meidän illoista johtuu siitä, että tiedän siellä olevan ihmisiä, joita kiinnostaa juhliminen täällä. Jos ei kiinnosta, ei ole pakko lukea! ;)

Ja tiedän, että joku siellä ajattelee, että kannattaa ajatella, mitä sinne nettiin kirjottaa ja niinhän mä ajattelenkin, en kerro kenestäkään muusta kuin itestäni ja mun mielestä oon ihan normaali nuori aikuinen ja käyttäydyn niin. Joskus tulee tehtyä tyhmiä juttuja, ja jaan ne täällä, mutta haluisin tietää yhden ainoon ihmisen, joka ei olis joskus elämässään tyrinyt?

Tykkään kirjottaa tänne ja haluisin kertoa paljon enemmän juttuja mutta aika ja muutamat muutkin asiat estää... Joten kerron ne asiat jotka haluan ja parhaaksi nään! :)

Suukkoja mun sähköpostikamuille, tunnistatte kyllä ittenne, ootte silti rakkaimpia ikinä! :)

PS. Huomenan tulee luultavasti tän viikon postaus! Lähden perjantai lauanta välisenä yönä KANADAAN, joten yritän kovasti tehdä sen huomenna päivällä tai tänään illalla, ettei jäis roikkumaan. Oon Kanadassa vaan maanantaihin asti, mutta ihanaa saada pikkuloma!