keskiviikko 16. toukokuuta 2012

I wanna live my life

Moikkamoi,

MITEN AIKA VOI MENNÄ NÄIN NOPEESTI?? Ajattelin tänään, että just muutama päivä sitten kirjottelin blogiin, mutta se olikin perjantaina ja nyt on jo keskiviikko...

Viikonloppu meni puoliksi töissä, lauantaina tytöllä oli "seremonia", en tiedä miks tota suomeks kutsuis. Hän sai palkinnon, koska on loistava urheilija ja hyvä ryhmäpelaaja. Koko tän "kunnan" alueelta oli siis lapsia tuolla ja heidät palkittiin, eli oli oikeesti aika iso juttu. Se tilaisuus oli ehkä vähän säälittävä, kaikilla oli kiire ja lapsia oli paljon. Kuitenkin oltiin annettu 25 minuuttia tanssiesitykselle, jota katsellessa tuli kyllä pahin myötähäpeä pitkään aikaan. Sain myös ekan maistiaisen tästä amerikkalaisten isäinmaallisuudesta. Oli vähän hölmö olo siellä, kun ihmiset lausu käsi sydämellä jotain "valoja". Ihan mielenkiintonen kokemus kyllä!

Kotona oltiin yhden aikaan, jäin hengailee kotiin ja muut lähti peliin, lupasin hakee pojan kolmelta kaverilta. Tultiin kotiin ja mun oli tarkotus lähetä Cityyn, kun hostmom soitti, että tyttö on loukannu pelissä, jos voisin jäädä auttamaan pojan synttärijärjestelyissä. Siivoilin hiukan ja yritin tehdä jotain, en vaan oikeen tiennyt miten nää haluu juhlistaa, joten en tiedä oliko musta kauheesti hyötyä. Koko päivän kestäny hedari pakotti ottaa tunnin päikkärit, päikkäreitten jälkeen tulin sopivasti siivoomaan alakerran, kun juhlijat lähtivät leffaan. Söin vähän rääppeitä ja tajusin, että kello on jo melkein kaheksan, eli en siis lähtenytkään Cityyn. Hengailin kotona koko illan ja menin jo yhentoista aikaa nukkumaan, ei kauheesti hymyilyttänyt kun sain myöhemmin vielä viestin, että toivottavasti oon pitämässä hauskaa!! Oli kyllä ratkiriemukas lauantai-ilta, eiku oliko... :D

Sunnuntaina heräsin ennen kymmentä koska olin sopinut skypetreffit äitin ja mummun kanssa. Hetki siinä jutusteltiin, kunnes lähdin yhdentoista aikaa Cityyn ja tapasin suomalaisen au pairin, jonka kanssa ollaan juteltu facebookissa aika paljon, mutta nyt vasta sattu aikataulut kohdilleen ja nähtiin ihan kasvotusten. Vaihdettiin siinä kuulumisia ja käytiin muutamissa kaupoissa. Ilma oli niin ihana, mutta samalla ihan järkyttävän kuuma. Olin sitte fiksusti pistänyt pitkät housut ja pitkähihasen paidan... oli hiki! Kengät hiersi sen lämmön takia, joten oli pakko ostaa fläbärit. Tavattiin Lisan saksalainen aupair kaveri, käytiin hakemassa salaatit Pax:sta ja mentiin puistoon syömään ja vaihtamaan kokemuksia tästä AAH, niin ihanasta aupairien arjesta. Täytyy kyllä myöntää, että mulla on käynyt pirun hyvä tuuri tän perheen kanssa. Päätettiin siitä lähtee High Linelle, joka on metro "kuilujen" päälle tehty puisto. Tosi hankala selittää, mutta ihana paikka ja tollasella ilmalla ihan ehdoton. Käveltiin se puisto hiljalleen läpi ja katteltiin mitä kaikkea sieltä löytyy. Otettiin kuviakin muutamia, voisin laittaa niitä vaikka ens postaukseen, kamera oon liian laiska hakemaan sitä. Muut halus mennä dinnerille Cityssä, mutta mä halusin jo lähteä kotiin ja samalla säästin rahaa. Missasin tietysti minuutilla mun junan, no ostin Grand Centralilta sushia ja nautiskelin sitä. Kun tulin kotiin, kävin halaamassa mun hostmomia ja sanomassa hyvät äitienpäivät. En ostanut hänelle mitään, en oikeen löytänyt mitään sopivaa ja jälkeen päin ajateltuna ihan hyväkin. Muistaminen riitti! :) Äitille sen sijaan lähetin kukkasia, jotka oli kyllä tullut jo perjantaina, mutta kuitenki! Yllätin oikee itekki itteni kuinka hyvän idean keksisin torstai-iltana! Äiti ainakin tykkäs :)

Maanantaina poika jäi mun kanssa kotiin potemaan mahakipua, hostmomkin sanoi olevansa vähän huonovointinen, joten aloin jo maalaamaan kauhukuvia siitä, että tuun kipeeksi ja missaan tulevan viikonlopun. Hengailin pojan kanssa, nukuttiin, katottiin leffaa, tehtiin hänen läksyjä. Hostäiti tulikin aikasemmin kotiin, kipeenä. Olin jo siis aika aikasin vapaana, mutta jäin kotiin illaksi. Ei oikeen jaksa lähteä mihinkään, kun aina pitäisi mennä syömään tai leffaan.

Tiistaina Natalie tuli aamulla mun luo ja syötiin aamupalaa ja juteltiin pari tuntia, suunniteltiin viikonloppua ja yhtä matkaa muutaman viikonlopun päähän. Kahentoista aikaan lähdin kauppaan ja tankkaamaan, sinä aikana kun kannoin ruokakassit autoon ja autosta sisälle kastuin ihan läpimäräksi. Nyt on periaatteessa satanut kolme viikkoa putkeen muutamilla välipäivillä, eli ei pahemmin ulkona olla.. Illalla tein ruoaksi pekonijauhelihapullia ja salaattia. Hyvää oli ja lapset tykkäs. Heitin tytön seiskalta konserttiin ja olin jo sen jälkeen vapaa, mutta ei taaskaan jaksanut lähteä mihinkään, juttelin siis Natalien kanssa koko illan facebookissa.

Peruskivaa arkea siis taas viimisimmät päivät, ei mitään fancya, mutta normaalia! Terkkuja Suomeen! :)






Ei kommentteja: