keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Kuka muka taputtaa sillo ku ollaa ländätty

Moikkamoi,

Tosiaan kaks viikkoa on mennyt ihan siivillä, mun oli tarkotus postailla Suomestakin, mutta ei se vissiin onnistunukkaan...

Tosiaan edellisviikon perjantaina olin töissä ja vielä Amerikassa. Tein koko päivän ihan hulluna töitä, koska olin itekkin pääsemässä lomalle niin halusin kaiken olevan valmiina ja näyttävän kivalta. Pesin pyykkejä, vaihdoin lakanoita, siivosin, siivosin, siivosin.. pakkasin. Lasten kanssa touhuilin välillä jotain, annoin itelleni aina hetken hengähdystauon, ennen kun jatkoin taas.

Lauantaina heräsin yhdeksältä ja vein tytön peliin, jonka jälkeen autoin vanhempia pakkaamisessa ja pakkailin omia tavaroitani samalla. Perhe lähti yhden aikaan, jonka jälkeen mä menin suoraan Natalielle, käytiin hoitamassa hänen muutamia viimisiä juttuja ja hengailtiin hetki hänen luonaan. Pienet itkukohtaukset järjestettiin siinä kun olin lähdössä, mutta yllättävän helpolla päästiin...

Illala ruotsalainen Anna tuli mun luo ja mietittiin sitä, miten nopeesti puoli vuotta on mennyt ja millaset fiilikset on tällä hetkellä. Hiukan ehkä valkkarin siivittämää keskustelua oli, mutta sehän on aina plussaa! :) Lähdettiin Cityyn kymmeneltä ja tavattiin Annan muutama ruotsalainen kaveri, jotka sitten tulivat meidän kanssa clubille. Oli tosi kivaa ja oli hauskaa juhlia ekaa kertaa Annan kanssa. Vaihdettiin clubia taas promoottorin mukana ja ilta oli kyllä aivan loistava! Clubin ulkopuolella tavattiin hauskoja ihmisiä ja jäätiin juttelemaan varmaan tunniksi heidän kanssaan. Yhdet aussipojat lähti saattamaan meitä sen 40 korttelia ja olikin ihan hauskaa jutella heidän kanssaan. Aluksi kyllä jouduin kyllä pyytämään heitä toistamaan kaikki lauseet, koska se aksentti on niiiiin outo. Kotona oltiin puol seiskan aikaa, jollon olikin jo ihan valosaa ja nukkumisesta ei meinannut tulla mitään..

Sunnuntaina pitikin herätä ihanasti jo yheltätoista suihkuun ja tarkistamaan, että kaikki tavarat tosiaan on mukana. Siivoilin vielä keittiöstä meidän eiliset jäljet ja ennen yhtä lähdin mun laukkujen kanssa kohti juna-asemaa. Onneks sain vähän apua asemalla, olisin muuten ollut niin pulassa! Kävelin Grand Centralilta muutaman korttelin bussipysäkille, josta lentokenttäbussit lähtee. Istuin bussissa kroatialaisen miehen vieressä ja oli hauskaa jutella kaikesta hänen kanssaan, hän on asunut Amerikassa jo kuus vuotta, niin oli vähän enemmän kokemuksia ja sain hyviä vinkkejä, missä kannattais käydä. Lentokentällä sain hyvin apua kun käytin olen yksinäinen tyttö Suomesta ilmettä.

Sain ihan huippu hyvän paikan, hätäuloskäynnin kohdalta ja vielä ikkunapaikka. Mun vieressä istu joku nainen, joka ei osannut yhtään englantia, joten ei ollut vaaraa small talkille. Onhan se ihan kiva jutellakin lennoilla, mutta jos joudut sen kahdeksan tuntia kuuntelemaan ja keksimään juteltavaa ni se ei oo kivaa. Varsinkin kun mulla oli sellaset pienet univelat kuitenkin edellisestä yöstä. Tää nainen oli kuitenkin ihan sairaan ihana. Koneestahan saa ne huovat, mä pistin toisen jalkojen päälle ja makoilin sen edessä olevan pöydän päällä, no mun selkähän tuli ihan paljaaksi niin yritin nykiä mun paitaa alas niin tää nainen laittoi oman peittonsa mun selän päälle. Ja aina kun liikuin niin hän korjasi sen peiton kunnolla, söpöä!!

Matka meni siis ihan suht nopeesti nukkuessa ja Amsterdamissa aika meni kanssa ihan ok nopeesti, Amsterdamista Suomeen lento oli tosiaan sen muutaman tunnin, mutta aloin jo kuulla suomen kieltä.... Kun pääsin koneeseen, laitoin tyynyn niskaan, silmälaput silmille enkä liikkunut. Yhtäkkiä heräsin siihen kun mun vieressä oleva kiinalainen mies tulee takasin vessasta ja hyppää mun jalkojen yli. Eli se oli jo kerran mennyt mun jalkojen yli vessaan, mutta en ollut herännyt. Ai että oon ollut mukava kanssa matkustaja. Laukku tuli melkein ensimmäisenä ja siellä mun hymyilevä isi oli mua vastassa!! :))

Kirjottelen koko Suomen reissun vaikka yhteen postaukseen. Sen voin sanoo, että kivaa on ollut, toisaalta en haluis lähtee takas, olis ollu muutama kiva kortti täällä käännettävänä, mutta tiedän, että Jenkeissä on niitä enemmän ja siellä elämä on tällä hetkellä loistavaa!

Nyt meen nukkumaan, että jaksan matkustaa.......ostan myös korvatulpat huomenna :D

Ei kommentteja: