Moi!
Keskiviikko aamulla vein molemmat lapset aikasemmin koululle ja kun tulin takas mun hostmom pyysi mua menemään siihen isoon kauppaan. Oli aluksi tarkotus mennä jumppaan, mutta päätin vaihtaa suunnitelman huonompaan (=parempaan) ja mennä päikkäreille. Kahdeltatoista lähdin kauppaan ja oli taas loistava reissu. En tiedä, miten tuun pärjäämään joskus Suomessa ilman muutamia juttuja joita täältä saa kaupasta. Täällä myydään sellasta Tortilla Sandwich leipää, johon koko perhe on rakastunu. Sitä menee ihan hullun tavalla, joka kerta ostan yhden pussin enemmän ku edellisellä ja silti se loppuu kesken. Tulin kotiin kahden aikaa, heitin lasten tennistavarat yhdelle toiselle babysitterille. Tulin kotiin ja tein ihanan salaatin, jonka menin syömään ULOS!!! Otin siis ekaa kertaa aurinkoa tänä vuonna maaliskuussa, ei huono. Hain lapset tenniksestä neljältä, jonka jälkeen siivoilin ja tein ruokaa. Ilta meni siinä hengaillessa kotona.
Torstaina aamulla vein tytön aiemmin koululle ja pääsin nukkumaan hetkeks, ennen kun house cleaner tuli. Olin aikonut mennä takas nukkumaan, mutta päätinki repästä ja lähtee jumppaan. Eka menin zumbaan ja sen jälkeen jäin vielä total body tunnille. Ai että teki hyvää ja jalat tärräs sen jälkeen. Kun tulin kotiin postimies tuli tuomaan mulle paketin, jossa oli karkkeja ja COSMO (kiitos iskä ja Limperi). Ihana lukea suomalaista Cosmoa, vaikkakin täällä se on älyttömän hyvä kanssa. Lapset tuli kotiin, ja heidän piano-opettajansa saapu. Pianon soiton jälkeen alettiin tekee Hot Dogeja dinneriksi. Poika halus välttämättä sytyttää ulkogrillin, eikä siitä tullu yhtään mitään. Mä luovutin puolen tunnin jälkeen, kun kärvistelin nälkääni ja lämmmitin mun hodarin mikrossa. Oli se silti ihan hyvää. Seittemän jälkeen lähdettiin kattomaan tytön korispeliä, en oo ihan hirveesti arkisin enää jaksanu töitten jälkeen lähteä kattelee noita pelejä, mutta tänään ajattelin olla kiva. Ja tosiaan, toinen joukkue teki voittokorin viimisillä 2,8 sekuntilla ja tytöt tippuivat pois mestaruuskamppailusta. Eli aika harmillinen juttu... :/ Ihan ku mä jotain ymmärtäisin noista..
Nyt on siis torstai-ilta oikeesti, julkasin vaan ton vaatepostauksen tohon eka ja tää tulee perjantaina ni ei tuu kahta samana päivänä. Nyt meen nukkumaan ja huomenna onki jo perjantai JEE.
perjantai 16. maaliskuuta 2012
torstai 15. maaliskuuta 2012
Yltä päältä
Moikkamoii! Sanoin sillon joskus alkuvaiheessa, että laitan aina kuukauden jälkeen ostoksista kuvia, mutta se näköjään on vähän jäänyt niin laitan nyt kahden kuukauden ostokset kerralla, haha! En oo periaatteessa mikään himoshoppaajaa, jonka pitää päästä kerran viikossa shoppailee, ja mulle tulee tosi huonosti olo kaupoissa. Joten mun periaate on, että jos jostain tykkään, ostan sen, enkä mieti montaa tuntia! Nyttekin mulla on pussillinen H&M:n vaatteita jotka aion palauttaa, ne ei vaan kotona enää näyttänyt niin kivoilta.
Ne joita ei kiinnosta mun ostokset kannattaa ootella huomiseen, sillon tulee postaus viikon kulusta, nyt siis kuvia vaateista ja vähän hintoja ja paikkoja mistä on ostettu.
Ihan perus t-paitoja: musta H&M:ltä 9,95$, pinkki H&M:ltä 9,95$, sininen ja pinkki Target 14,95$/kpl
Sitte tulis vähän asusteita....
Ja se perusturisti hoody, NEW YORK CITYYYY 15 $, kadulta!
Siinä olis kaikki vaatteet, kengät ja asusteet, jotka oon ostanu. Ei nyt ihan järkyttävän paha kahdelle kuukaudelle, VAI? En vaan haluu miettiä, et miten saan noi tavarat joskus takas Suomeen. Onneks se ei oo vielä mun päänsärkyni. Hahaa, huomasin vasta nyt kun kävin noi kuvat läpi, että jossain on pieni yksityiskohta päässy kuviin mukaan, ups :D Huomenna laittelen postausta menneistä päivistä, moimoi!!
keskiviikko 14. maaliskuuta 2012
Happiness
Moikkamoimoi!
Maanantai aamuna herätin lapset ekaa kertaa kokonaan yksin, koska vanhemmat oli vapaalla ja halusivat kerrankin nukkua. Mä en tiä miksi, mutta mua jotenkin jännittää ja pelottaa se lasten herättäminen. En tiedä haluisinko nähdä aamulla ensimmäisenä omaa naamaani, jos oisin joku toinen...hahaha, no ei, jotenki se tuntuu niin henkilökohtaselta kun he ovat kuitenkin jo sen verran vanhempia. Sain heidät sitten kouluun ja siivoilin hetken, kunnes tulin lepäilemään ylös tunniksi. Lähdin jumppaan yhdeksäksi, mutta olin vähän myöhässä, joten koko sali oli aivan täynnä. Yritin hetken jossain reunalla pomppia, mistä en ees nähnyt koko ohjaajaa, mutta luovutin ja menin cross trainer:lle. Toinen jumppa alko heti zumban perään ja menin sinne, mutta mun vasen nilkka on ollu viikonlopun kävelemisestä jotenkin vähän herkkänä ja se ärty lisää, niin päätin luovuttaa ja lähteä kotiin kokonaa. No tuli siinä tunti liikuttua joten kuten. Pistin kylmää tohon jalkaan kun tulin kotiin ja nukahdin hetkeks ennen ku lapset tuli. Täällä oli ihan sairaan nätti ilma, mutta mä olin jotenkin pahalla tuulella koko päivän (=maanantai) ja pidin huppari-kollari-villasukat yhdistelmää koko päivän päällä. Tein lapsille dinnerin ja söin itekkin vähän kanaa. On se vaan kivaa syödä omaa tekemää ruokaa ;) Illalla vein tytön harkkoihin ja odottelin siellä, että treenit loppuu. Unohdin ottaa lukemista mukaan ja oli aika tylsää puoltoistuntia istuskella vaan, no ainaki muistan ens kerralla! Illalla juttelin äitin kanssa pitkästä aikaa skypessä.
Tänään aamulla heräsin kerrankin suht virkeenä, mutta kun menin rappusia alakertaan mun jalka sattu ihan sairaasti. En ymmärrä nyt, en oo tehny mitään ihmeellistä, ainoastaan se lauantain kävelymaratoni, mutta on mä ennenkin kävelly paljon ja painanu töissä pitkää päivää jaloillani. Ärsyttävää. En siis lähtenyt jumppaan, koska en tosiaan haluu mennä täällä mihinkään lääkärille ni en nyt riko sitä enempää. Laitoin sellasen slow cooker-koneen päälle; eli lihat, kastike, perunat, porkkanat, sipulit, purjot sinne ja kahdeksaks tunniks kansi päälle. Päätin tulla hetkeks lepäilemään (hetki...... muutama tunti) ja lähdin kauppaan. Oikeestaan Target:n, joka on siis kaiketin supermarket, taas näitä kauppoja, josta löytää ihan mitä vaan. Mulla oli tunti parkkiaikaa ja jonkun verran ostettavaa ja ajattelin, että toivottavasti kerkeen löytämään kaikki. Kerkesinhän mä ja kerkesin löytämään itellenikin jotain! Neljät kengät, kaks t-paitaa, housut, shortsit, sadetakin ja kirjan. Ups. Mutta kengät makso pelkästään 55 euroa yhteensä, joten tosi halpaa. (äiti alkaa tässä kohtaa kirjottaa sähköpostia, että kannattaako sieltä niin paljon ostella kaikkea... ;D ) Menin parkkihalliin mun tuhansien tavaroitten kanssa, kiertelin siellä sitten ja tajusin hukanneeni mun auton... ei oo todellista, olin niin nolona. Hissin kanssa edes takasin eri leveleiltä, yks nuori poika ihmetteli mua vähän kun painelin hissistä kaikki nappulat, yritin selittää, että oon hukannu autoni, mutta se vaan nauro mulle.. Auto löyty ja parkkiaikaa oli tosiaan jäljellä kaks minuuttia, eli loistava ajotus. Pääsin kotiin ilman gps, joten olin aika ilonen mun reissusta. Ulkona oli niin sika lämmin, että päätin mennä kokeilee josko mun jalka kestäis trampoliinilla hyppelyn, kun aurinko paisto niin ihanasti suoraan siihen. Puoltuntia pystyin hyppelemään, kunnes jalka alko tuntumaan, joten lopetin suosiolla. Siivosin koko olkkarin super hyvin ennen kun lapset tuli. Tehtiin läksyjä yhessä ja mä luin pojan kirjaa, ihan sairaan hyvä!! Siivosin myös mun huoneen ja nyt on kiva olla kun on siistiä. Syötiin dinneri, jonka olin siis aamulla laittanu tulemaan. Oli aika hyvää itseasiassa! Mentiin lasten kanssa ulos heittelemään koreja ja pelaamaan Aasi-peliä. Eli jos missaa korin, saa kirjaimen ja se on aasi joka ensimmäisenä saa kaikki kirjaimet. Mähän se aasi olin, noi on ihan sairaan hyviä tossa koriksessa. Kai noilla harjotusmäärillä täytyykin olla. Meillä oli tosi hauskaa yhessä, varmaan tunti oltiin ulkona shortseissa kaikki vaikka kello oli seittemän jo! Hostmom tuli kotiin ja sain kehuja niin ruoasta kun olkkarin siisteydestä. Lähdin vielä Natalien kanssa ulos, koska kello ei ollut kahdeksaakaan. Mentiin Ihoppiin syömään, mä otin terveysversion omeletista ja Natalie ehkä maailman herkullisimman pannukakku-kasan. Toi Ihop on periaatteessa pannukakku paikka, mutta sieltä saa melkein mitä tahansa. Juoruttiin melkein kolmisen tuntia, kunnes tajuttiin mitä kello on ja, että huomenna on taas aikanen aamu molemmilla. Kivat päivä ollut siis, kello on kylläkin jo melkein kakstoista, että vähän turhan myöhäseen menee tää nukkumaan meno, mutta Kauniita unia kaikille ja hauskaa keskiviikkoa teille jotka jo heräilette siellä Suomen päässä!! :)
Maanantai aamuna herätin lapset ekaa kertaa kokonaan yksin, koska vanhemmat oli vapaalla ja halusivat kerrankin nukkua. Mä en tiä miksi, mutta mua jotenkin jännittää ja pelottaa se lasten herättäminen. En tiedä haluisinko nähdä aamulla ensimmäisenä omaa naamaani, jos oisin joku toinen...hahaha, no ei, jotenki se tuntuu niin henkilökohtaselta kun he ovat kuitenkin jo sen verran vanhempia. Sain heidät sitten kouluun ja siivoilin hetken, kunnes tulin lepäilemään ylös tunniksi. Lähdin jumppaan yhdeksäksi, mutta olin vähän myöhässä, joten koko sali oli aivan täynnä. Yritin hetken jossain reunalla pomppia, mistä en ees nähnyt koko ohjaajaa, mutta luovutin ja menin cross trainer:lle. Toinen jumppa alko heti zumban perään ja menin sinne, mutta mun vasen nilkka on ollu viikonlopun kävelemisestä jotenkin vähän herkkänä ja se ärty lisää, niin päätin luovuttaa ja lähteä kotiin kokonaa. No tuli siinä tunti liikuttua joten kuten. Pistin kylmää tohon jalkaan kun tulin kotiin ja nukahdin hetkeks ennen ku lapset tuli. Täällä oli ihan sairaan nätti ilma, mutta mä olin jotenkin pahalla tuulella koko päivän (=maanantai) ja pidin huppari-kollari-villasukat yhdistelmää koko päivän päällä. Tein lapsille dinnerin ja söin itekkin vähän kanaa. On se vaan kivaa syödä omaa tekemää ruokaa ;) Illalla vein tytön harkkoihin ja odottelin siellä, että treenit loppuu. Unohdin ottaa lukemista mukaan ja oli aika tylsää puoltoistuntia istuskella vaan, no ainaki muistan ens kerralla! Illalla juttelin äitin kanssa pitkästä aikaa skypessä.
Tänään aamulla heräsin kerrankin suht virkeenä, mutta kun menin rappusia alakertaan mun jalka sattu ihan sairaasti. En ymmärrä nyt, en oo tehny mitään ihmeellistä, ainoastaan se lauantain kävelymaratoni, mutta on mä ennenkin kävelly paljon ja painanu töissä pitkää päivää jaloillani. Ärsyttävää. En siis lähtenyt jumppaan, koska en tosiaan haluu mennä täällä mihinkään lääkärille ni en nyt riko sitä enempää. Laitoin sellasen slow cooker-koneen päälle; eli lihat, kastike, perunat, porkkanat, sipulit, purjot sinne ja kahdeksaks tunniks kansi päälle. Päätin tulla hetkeks lepäilemään (hetki...... muutama tunti) ja lähdin kauppaan. Oikeestaan Target:n, joka on siis kaiketin supermarket, taas näitä kauppoja, josta löytää ihan mitä vaan. Mulla oli tunti parkkiaikaa ja jonkun verran ostettavaa ja ajattelin, että toivottavasti kerkeen löytämään kaikki. Kerkesinhän mä ja kerkesin löytämään itellenikin jotain! Neljät kengät, kaks t-paitaa, housut, shortsit, sadetakin ja kirjan. Ups. Mutta kengät makso pelkästään 55 euroa yhteensä, joten tosi halpaa. (äiti alkaa tässä kohtaa kirjottaa sähköpostia, että kannattaako sieltä niin paljon ostella kaikkea... ;D ) Menin parkkihalliin mun tuhansien tavaroitten kanssa, kiertelin siellä sitten ja tajusin hukanneeni mun auton... ei oo todellista, olin niin nolona. Hissin kanssa edes takasin eri leveleiltä, yks nuori poika ihmetteli mua vähän kun painelin hissistä kaikki nappulat, yritin selittää, että oon hukannu autoni, mutta se vaan nauro mulle.. Auto löyty ja parkkiaikaa oli tosiaan jäljellä kaks minuuttia, eli loistava ajotus. Pääsin kotiin ilman gps, joten olin aika ilonen mun reissusta. Ulkona oli niin sika lämmin, että päätin mennä kokeilee josko mun jalka kestäis trampoliinilla hyppelyn, kun aurinko paisto niin ihanasti suoraan siihen. Puoltuntia pystyin hyppelemään, kunnes jalka alko tuntumaan, joten lopetin suosiolla. Siivosin koko olkkarin super hyvin ennen kun lapset tuli. Tehtiin läksyjä yhessä ja mä luin pojan kirjaa, ihan sairaan hyvä!! Siivosin myös mun huoneen ja nyt on kiva olla kun on siistiä. Syötiin dinneri, jonka olin siis aamulla laittanu tulemaan. Oli aika hyvää itseasiassa! Mentiin lasten kanssa ulos heittelemään koreja ja pelaamaan Aasi-peliä. Eli jos missaa korin, saa kirjaimen ja se on aasi joka ensimmäisenä saa kaikki kirjaimet. Mähän se aasi olin, noi on ihan sairaan hyviä tossa koriksessa. Kai noilla harjotusmäärillä täytyykin olla. Meillä oli tosi hauskaa yhessä, varmaan tunti oltiin ulkona shortseissa kaikki vaikka kello oli seittemän jo! Hostmom tuli kotiin ja sain kehuja niin ruoasta kun olkkarin siisteydestä. Lähdin vielä Natalien kanssa ulos, koska kello ei ollut kahdeksaakaan. Mentiin Ihoppiin syömään, mä otin terveysversion omeletista ja Natalie ehkä maailman herkullisimman pannukakku-kasan. Toi Ihop on periaatteessa pannukakku paikka, mutta sieltä saa melkein mitä tahansa. Juoruttiin melkein kolmisen tuntia, kunnes tajuttiin mitä kello on ja, että huomenna on taas aikanen aamu molemmilla. Kivat päivä ollut siis, kello on kylläkin jo melkein kakstoista, että vähän turhan myöhäseen menee tää nukkumaan meno, mutta Kauniita unia kaikille ja hauskaa keskiviikkoa teille jotka jo heräilette siellä Suomen päässä!! :)
sunnuntai 11. maaliskuuta 2012
Now you're in New York
Moikkamoi!
Mun jalat on niin rikki koko viikonlopusta, että kestää varmaan koko ens viikko palautua! Kerrotaanpas siis mitä kaikkea oon touhunnu.
Perjantaina mulla oli mun perus aamu, paitsi, etten pystyny liikuttamaan mitään lihaksia, olin niin rikki. Tarkotus oli mennä salille, mutta ei pystynyt. Hengailin siis kotona (nukuin...) ja kahdeltatoista alotin työt, eli odotin televisionkorjajia saapuvaksi. Yritin tehdä siinä jotain töitä samalla kun he korjailivat telkkareita. Mulla oli vaan kokoajan sellanen olo, että oon tiellä joten majottauduin keittiön pöydälle koneen ja vihkon kanssa. Kolme tuntia suunnilleen meni tehdessä Must To Do In New York-listaa. Siitä tuli aika mielenkiintonen ja pitkä. Viiden aikaan korjaajat lähti ja mä lähin kauppaan. Kun saavuin oli koko perhe just lähössä pois, joten olin vapaa jo seittemältä, enkä oikeestaan ollu ees nähny lapsia. No mukava yllätys, koska olin valmistautunut olee koko illan kotona. Lähdin sitten neljän muun au pairin kanssa keilaamaan. Oli sairaan hauskaa kyllä, mutta vähän alko tulla väsy kun kello oli kakstoista kun keilattiin. Puoli kahden aikaan olin sitten kotona, koska mut jätettiin viimisenä kyydistä.
Lauantai aamuna reippaana (hahahah) ylös kahdeksan jälkeen. Oltiin sovittu mun työkaverin ja hänen MIESystävänsä kanssa, että tavataan NYC:ssa, jossa he ovat lomalla. Otin 9.14 junan ja sompailin heidän hotellilleen. Olin luvannut olla hyvä opas ja unohdin mun kartan kotiin. Haha, sain ehkä kuulla päivän aikana muutaman kerran lauseen: Kyllä Amerikan Lapa tietää, missä mennään... Oltiin suunniteltu, että mennään Brooklyniin metrolla ja kävellään takas Manhattanille Brooklyn Bridgen yli. Pienten ongelmien kautta päästiin ylittämään siltaa ja oli se kyllä kieltämättä hieno. Siitä jatkettiin 9/11 muistomerkille, oikeestaan nähtiin ne rakenteille olevat uudet tornit, ei sitä muistomerkkiä. Siellä Sanna pongas Century 21, outlet-kauppa. Siellä vierähtikin muutama tunti. Sain aika hyvin hillittyä itteni, eikä ees ollu mikään hirvee shoppailufiilis. Muutamat jutut ostin, mutta meni vaan 25 $, joten ei paha. Siitä jatkettiin Wall Streetille, joka oli ehkä vähän pettymys. Mä en oikeestaan oo koskaan ees ajatellu mitä siellä vois olla, mutta ei se ehkä maineensa arvonen ollu. Odotinko sit jotai kultaharkkoja kaduillaki vai mitä, en tiedä! Wall Streetiltä tultiin suoraan paikkaan, jossa Sanna ja MIES kävivät vaihtamassa jotain lippuja. Siitä päätettiin lähtee syömään ja löydettiinkin ihanan idyllinen pikku pizzeria, mä otin kylläkin pastaa. On tullu syötyy pitsaa vähän turhan paljon niin täällä ku kotonakin. Ruoka oli hyvää ja ei mitään järkyttävän kallistakaan. Lähdettiin kattomaan Vapauden Patsasta. Lauantai oli siitä aika inhottava päivä, että oli aivan järkyttävän kylmä. Ensimmäistä kertaa otin väärän takin ja lähdin nahkatakissa, ostin kadulta itteleni sitten New York hupparin ja tuli vähän lämpimämpi (ja olo oli ku turistilla...). Vapauden Patsas oli siellä, missä se oli viimeksikin ja on ollu aika kauan, hahah. Vaikkei se mikään ihmeellinen ookkaan, onhan se silti must to see juttu. Otettiin uudestaan suunnaksi Wall Street, koska ei nähty härkää. Käveltiin aika monta korttelia härän takia, eikä edes otettu yhteiskuvia se kanssa. KOSKA siinä oli jono, ihan oikeesti. Kiinalaiset jonotti, että pääsivät samaan kuvaan härän kanssa. Otettiin metro Penn Station:lle ja haettiin mun paketti heidän hotelliltaan. Sain kaikkee niin kivaa; mun lempparikorkkarit kotoa, housut (kolmannet samanlaiset, ne on vaan parhaat), suklaata, salmiakkia, rahaa, kirjeen äitiltä ja Juttalta pikku paketin. Käveltiin Times Squarelle, otettiin turistikuvat ja lähdettiin Grand Centralille, jossa syötiin bagelit ja Magnolia Bakery:sta cupcaket, mmm. Oli kivaa kyllä kun sain vieraita, oli kiva puhua tutuista asioista ja tietää, mitä sinne omiin ympyröihin kuuluu! Tosi kiva päivä siis ja käveltyä tuli älyttömästi. Kotona olin kymmenen aikaan, joten olin reissulla tosiaan sen 13 tuntia.
Brooklyn Bridge
Brooklyn Bridge ja Manhattan
Rakenteilla oleva torni
Wall Street:llä
Joku tommone patsas, mitä kaikki muutki kuvas ni mäki sitte...
Mun kivat matkakumppanit
Se hemmetin härkä ja ne kiinalaiset...
Sunnuntai aamuna mun oli tarkotus mennä jumppaan yhdeksäksi, mutta en tiennyt, että kelloja siirretään yöllä, joten missasin molemmat jumpat. Olin sopinut, että nään ruotsi-Annan Cityssä, joten matkasin sinne taas. Natalien oli tarkotus tulla kanssa samaan aikaan, mutta ei hänkään tiennyt, että kelloja on siirretty, joten hän tuli seuraavalla junalla. Me mentiin Annan kanssa salaatille Cafe Metroon, josta tuli mun uus suosikki paikka. Vaihdettiin kaikki viimisimmät juorut ja Natalie saapukin jo sopivasti juorujen jälkeen. Päätettiin hakee viereisestä Mäkistä jälkkärit ja siinä ulkona oli joku pariskunta, joka näki kun tultiin ulos kahvilasta ja mentiin suoraan mäkkiin, he hymyilivät hiukan ja Anna vielä huikkas perään, että ei lähtenyt nälkä ekasta ruoasta. Mäkissä jutusteltiin ja naurettiin tunnin verran, jollon Annan piti mennä takas töihin. Me jatkettiin Natalien kanssa päätöntä kävelyä, kunnes keksin, että nyt kun on nätti ilma (ja mulla oli TOPPAtakki...) haluun mennä sellaselle pyöräkierrokselle Central Parkkiin. Me lähdettiin siis sinne ja saatiinkin heti hyvä tarjous yhdeltä pojalta. Hän kertoili tosi paljon Central Parkista kaikkia kivoja juttuja ja tiesi tosi paljon, missä on kuvattu mitäkin leffoja ym. Otettiin tuhat kuvaa ja se kierros oli kyllä tosi kiva (vaikkakin kalliimpi kun luulin, tosin se poika polki koko matkan ja me oltiin siellä kärryssä). Sitten haettin ekaa kertaa New Yorkin kuuluisat hot dog:t ja olihan ne hyvät. Istuskeltiin ja kateltiin ihmisiä, ei oikeen jaksanut tehdä mitään erikoista ja ilma oli ihana vaan siihen olemiseenkin. Mentiin vielä iltapalalle Sbarroon, apua tää kuullostaa nyt siltä, ettei olla tehty mitään muuta ku syöty koko päivänä, jossa alko soimaan palohälyytys. Sinne saapu sitte kokonainen paloautollinen palomiehiä, olihan sekin kokemus. Oltiin vähän kahden vaiheilla lähetäänkö kotiin vai tehdäänkö vielä jotain, koti kuitenki kutsui, Starbucksin kautta. Junassa suunniteltiin ensi viikon touhuja! Nyt meen nukkumaan, kello on puoli kymmenen. Haluun mennä huomenna jumppaan!! :)
Central Park:n kirjakauppa..
New Yorkin kallein asunto on tuolla ylhäällä, missä on noi pylväät, 88 miljoonaa dollarii
Kysyin, että mihin me muutetaan seuraavaksi
Strawberry Field mansikoilla
Näkyy New Jersey:n asti
Huuuui, meil oli kivaa
Mun jalat on niin rikki koko viikonlopusta, että kestää varmaan koko ens viikko palautua! Kerrotaanpas siis mitä kaikkea oon touhunnu.
Perjantaina mulla oli mun perus aamu, paitsi, etten pystyny liikuttamaan mitään lihaksia, olin niin rikki. Tarkotus oli mennä salille, mutta ei pystynyt. Hengailin siis kotona (nukuin...) ja kahdeltatoista alotin työt, eli odotin televisionkorjajia saapuvaksi. Yritin tehdä siinä jotain töitä samalla kun he korjailivat telkkareita. Mulla oli vaan kokoajan sellanen olo, että oon tiellä joten majottauduin keittiön pöydälle koneen ja vihkon kanssa. Kolme tuntia suunnilleen meni tehdessä Must To Do In New York-listaa. Siitä tuli aika mielenkiintonen ja pitkä. Viiden aikaan korjaajat lähti ja mä lähin kauppaan. Kun saavuin oli koko perhe just lähössä pois, joten olin vapaa jo seittemältä, enkä oikeestaan ollu ees nähny lapsia. No mukava yllätys, koska olin valmistautunut olee koko illan kotona. Lähdin sitten neljän muun au pairin kanssa keilaamaan. Oli sairaan hauskaa kyllä, mutta vähän alko tulla väsy kun kello oli kakstoista kun keilattiin. Puoli kahden aikaan olin sitten kotona, koska mut jätettiin viimisenä kyydistä.
Lauantai aamuna reippaana (hahahah) ylös kahdeksan jälkeen. Oltiin sovittu mun työkaverin ja hänen MIESystävänsä kanssa, että tavataan NYC:ssa, jossa he ovat lomalla. Otin 9.14 junan ja sompailin heidän hotellilleen. Olin luvannut olla hyvä opas ja unohdin mun kartan kotiin. Haha, sain ehkä kuulla päivän aikana muutaman kerran lauseen: Kyllä Amerikan Lapa tietää, missä mennään... Oltiin suunniteltu, että mennään Brooklyniin metrolla ja kävellään takas Manhattanille Brooklyn Bridgen yli. Pienten ongelmien kautta päästiin ylittämään siltaa ja oli se kyllä kieltämättä hieno. Siitä jatkettiin 9/11 muistomerkille, oikeestaan nähtiin ne rakenteille olevat uudet tornit, ei sitä muistomerkkiä. Siellä Sanna pongas Century 21, outlet-kauppa. Siellä vierähtikin muutama tunti. Sain aika hyvin hillittyä itteni, eikä ees ollu mikään hirvee shoppailufiilis. Muutamat jutut ostin, mutta meni vaan 25 $, joten ei paha. Siitä jatkettiin Wall Streetille, joka oli ehkä vähän pettymys. Mä en oikeestaan oo koskaan ees ajatellu mitä siellä vois olla, mutta ei se ehkä maineensa arvonen ollu. Odotinko sit jotai kultaharkkoja kaduillaki vai mitä, en tiedä! Wall Streetiltä tultiin suoraan paikkaan, jossa Sanna ja MIES kävivät vaihtamassa jotain lippuja. Siitä päätettiin lähtee syömään ja löydettiinkin ihanan idyllinen pikku pizzeria, mä otin kylläkin pastaa. On tullu syötyy pitsaa vähän turhan paljon niin täällä ku kotonakin. Ruoka oli hyvää ja ei mitään järkyttävän kallistakaan. Lähdettiin kattomaan Vapauden Patsasta. Lauantai oli siitä aika inhottava päivä, että oli aivan järkyttävän kylmä. Ensimmäistä kertaa otin väärän takin ja lähdin nahkatakissa, ostin kadulta itteleni sitten New York hupparin ja tuli vähän lämpimämpi (ja olo oli ku turistilla...). Vapauden Patsas oli siellä, missä se oli viimeksikin ja on ollu aika kauan, hahah. Vaikkei se mikään ihmeellinen ookkaan, onhan se silti must to see juttu. Otettiin uudestaan suunnaksi Wall Street, koska ei nähty härkää. Käveltiin aika monta korttelia härän takia, eikä edes otettu yhteiskuvia se kanssa. KOSKA siinä oli jono, ihan oikeesti. Kiinalaiset jonotti, että pääsivät samaan kuvaan härän kanssa. Otettiin metro Penn Station:lle ja haettiin mun paketti heidän hotelliltaan. Sain kaikkee niin kivaa; mun lempparikorkkarit kotoa, housut (kolmannet samanlaiset, ne on vaan parhaat), suklaata, salmiakkia, rahaa, kirjeen äitiltä ja Juttalta pikku paketin. Käveltiin Times Squarelle, otettiin turistikuvat ja lähdettiin Grand Centralille, jossa syötiin bagelit ja Magnolia Bakery:sta cupcaket, mmm. Oli kivaa kyllä kun sain vieraita, oli kiva puhua tutuista asioista ja tietää, mitä sinne omiin ympyröihin kuuluu! Tosi kiva päivä siis ja käveltyä tuli älyttömästi. Kotona olin kymmenen aikaan, joten olin reissulla tosiaan sen 13 tuntia.
Sunnuntai aamuna mun oli tarkotus mennä jumppaan yhdeksäksi, mutta en tiennyt, että kelloja siirretään yöllä, joten missasin molemmat jumpat. Olin sopinut, että nään ruotsi-Annan Cityssä, joten matkasin sinne taas. Natalien oli tarkotus tulla kanssa samaan aikaan, mutta ei hänkään tiennyt, että kelloja on siirretty, joten hän tuli seuraavalla junalla. Me mentiin Annan kanssa salaatille Cafe Metroon, josta tuli mun uus suosikki paikka. Vaihdettiin kaikki viimisimmät juorut ja Natalie saapukin jo sopivasti juorujen jälkeen. Päätettiin hakee viereisestä Mäkistä jälkkärit ja siinä ulkona oli joku pariskunta, joka näki kun tultiin ulos kahvilasta ja mentiin suoraan mäkkiin, he hymyilivät hiukan ja Anna vielä huikkas perään, että ei lähtenyt nälkä ekasta ruoasta. Mäkissä jutusteltiin ja naurettiin tunnin verran, jollon Annan piti mennä takas töihin. Me jatkettiin Natalien kanssa päätöntä kävelyä, kunnes keksin, että nyt kun on nätti ilma (ja mulla oli TOPPAtakki...) haluun mennä sellaselle pyöräkierrokselle Central Parkkiin. Me lähdettiin siis sinne ja saatiinkin heti hyvä tarjous yhdeltä pojalta. Hän kertoili tosi paljon Central Parkista kaikkia kivoja juttuja ja tiesi tosi paljon, missä on kuvattu mitäkin leffoja ym. Otettiin tuhat kuvaa ja se kierros oli kyllä tosi kiva (vaikkakin kalliimpi kun luulin, tosin se poika polki koko matkan ja me oltiin siellä kärryssä). Sitten haettin ekaa kertaa New Yorkin kuuluisat hot dog:t ja olihan ne hyvät. Istuskeltiin ja kateltiin ihmisiä, ei oikeen jaksanut tehdä mitään erikoista ja ilma oli ihana vaan siihen olemiseenkin. Mentiin vielä iltapalalle Sbarroon, apua tää kuullostaa nyt siltä, ettei olla tehty mitään muuta ku syöty koko päivänä, jossa alko soimaan palohälyytys. Sinne saapu sitte kokonainen paloautollinen palomiehiä, olihan sekin kokemus. Oltiin vähän kahden vaiheilla lähetäänkö kotiin vai tehdäänkö vielä jotain, koti kuitenki kutsui, Starbucksin kautta. Junassa suunniteltiin ensi viikon touhuja! Nyt meen nukkumaan, kello on puoli kymmenen. Haluun mennä huomenna jumppaan!! :)
torstai 8. maaliskuuta 2012
My dad is better than your dad
Keskiviikko aamuna vein tytön aikasemmin kouluun, koska hänen piti mennä tapaamaan opettajaa. Kun tulin kotiin tulin suoraan omaan sänkyyn lepäilemään, ups! Heräsin yhdentoista aikaa ja touhuilin hetken aikaa kotosalla. Ulkona oli niin ihana keli, että päätin lähtee lenkille. Vedinkin kunnon hikilenkin, ylösalasylösalas noita mäkiä. Mulla oli vielä aikaa jäljellä, joten menin tonne alakertaan "salille" ja rääkkäsin mun kädet ihan loppuun. Neljäksi lähdin hakemaan lapsia tenniksestä, ne oli taas ihan hullulla tuulella, siellä tennispaikassa on jotain erikoista, koska sen jälkeen kaikki lapset on ihan sekasin ja meinaan aina räjähtää niille. Tultiin kotiin ja lapset teki läksyjä ja mä tein heidän laundryn ja siivoilin taloa. Tein meille dinneriksi jauhelihakastiketta ja spagettia. Eilinen oli kyllä kiva päivä, sen muistan, mutta en nyt muista kyllä syytä sille. Olisko ollut auringon paiste? :)
Tänään torstaina poika vuorostaan halusi mennä kouluun aiemmin ja lähdin viemään hänet puoli kahdeksalta. Tulin kotiin takasin kahdeksan aikaan ja sillon oli jo talo tyhjä. Menin vähäksi aikaa sänkyyn, mutta vannotin Juttaa pitämään mut hereillä ja whats appailtiin melkein tunti, jollon mun oli pakko lähteä zumbaan. Zumba oli ekaa kertaa rankka, täällä se zumba on enenmmänkin sellasta sheikkaamista ei niinkään urheilua, mutta tänään oli kunnon treeni. Näin tuttuja au paireja ja he jäivät vielä toiseen jumppaan, joka alko heti perään ni mä ajattelin kanssa repästä ja jäin total body tunnille. Ja se oli kyllä total body, tällä hetkellä oon niin poikki ettei mitään järkeä! Sovittiin, että käydään kaikki suihkussa kotona ja mennään Panera Breadiin lunchille. Mutta just kun olin menossa autoon soitti mun hostmom, että tyttö on tosi kipee, hänen pitää päästä heti lääkärille. En menny suihkuun, en syönyt, vaan lähdin koululle. Ja siellä tyttö oottelikin mua terkkarin kanssa. Lähettiin lääkärille päin ja tyttö oli tosi kipee. Päästiin lääkärille ja lääkkeet alko vaikuttaa niin hän alko tulee paremmalle tuulelle. Pelattiin tunnin verran sanapeliä, eli jos mä sanon book, hänen pitää sanoa key jnejne. Hostmom oli ottanut junan kotiin päin, koska halusi tietää mitä lääkärit sanoo. No meille tultiin sanomaan, että lääkärit on jossain, voidaan mennä syömään ja hostmom ilmesty juuri sillon sinne lääkärille, joten lähdettiin kaikki kolme lähellä olevaan ruokapaikkaan (kyllä, mulla oli edelleen ne hikiset treenivaattee päällä, oli hyvin kaunis olo....). Olin ollut niin nälkänen, että hotkin sen ruoan ja silti oli vielä nälkä. Jäin odottelemaan, kun he menivät lääkärin huoneeseen, koska oltiin yhdellä autolla. Kolmelta oltiin tosiaan kotona, eli lääkärireissu kesti melkein neljä tuntia!! Piano-opettaja tuli ja mä pääsin vihdoinki suihkuun. Tein lapsille pizzaa dinneriksi (pakastepizzaa, haha) ja aloin lukemaan pojan kirjaa. Joka on ihan sairaan hyvä, vaikkakin tarkotettu ehkä vähän nuoremmille kun mä, mutta siinä on aika helppoa se englanti niin haluun lukea sitä. Meillä oli tosi hauskaa tytön kanssa kun hän teki läksyjä ja mä luin kirjaa ja juteltiin kaikista tyttöjen jutuista. Illalla leikkasin mun hostmomin hiukset ja hän oli niin ilonen. Tuli itellekin tosi hyvä mieli ja oli niin pieni vaiva! Illalla skypettelin vielä iskän kanssa ja voin sanoa, että mulla on maailman paras iskä!! Vaikka aamulla olin aivan räjähtämispisteessä sen mun nälän ja pelon takia (että mikä tytöllä taas on), ilta loppu oikeestaan aivan loistavasti. Sanoinkin tytölle, että mulla oli tosi kiva päivä sun kanssa, harmi vaan, että sun piti eka tulla kipeeksi. Ja hän vastasi, että meidän pitäis enemmän hengailla kahestaan! Se on niin söpö.
Nyt meen nukkumaan, huomenna on jo perjantai ja sitten on lauantai ja sillon tulee mun eka Suomi-vieras. Pirttihirmu!!! Jeeee. Tai no, eihän se mun vieraaksi tule, vaan rakastumaan New York:n, mutta nähdään kuitenkin. Ps. Tänään kun olin tankkaamassa autoa, mulla oli kuuma topissa!!!! Oli yli +20 astetta lämmintä, mites Suomessa? ;)
Tänään torstaina poika vuorostaan halusi mennä kouluun aiemmin ja lähdin viemään hänet puoli kahdeksalta. Tulin kotiin takasin kahdeksan aikaan ja sillon oli jo talo tyhjä. Menin vähäksi aikaa sänkyyn, mutta vannotin Juttaa pitämään mut hereillä ja whats appailtiin melkein tunti, jollon mun oli pakko lähteä zumbaan. Zumba oli ekaa kertaa rankka, täällä se zumba on enenmmänkin sellasta sheikkaamista ei niinkään urheilua, mutta tänään oli kunnon treeni. Näin tuttuja au paireja ja he jäivät vielä toiseen jumppaan, joka alko heti perään ni mä ajattelin kanssa repästä ja jäin total body tunnille. Ja se oli kyllä total body, tällä hetkellä oon niin poikki ettei mitään järkeä! Sovittiin, että käydään kaikki suihkussa kotona ja mennään Panera Breadiin lunchille. Mutta just kun olin menossa autoon soitti mun hostmom, että tyttö on tosi kipee, hänen pitää päästä heti lääkärille. En menny suihkuun, en syönyt, vaan lähdin koululle. Ja siellä tyttö oottelikin mua terkkarin kanssa. Lähettiin lääkärille päin ja tyttö oli tosi kipee. Päästiin lääkärille ja lääkkeet alko vaikuttaa niin hän alko tulee paremmalle tuulelle. Pelattiin tunnin verran sanapeliä, eli jos mä sanon book, hänen pitää sanoa key jnejne. Hostmom oli ottanut junan kotiin päin, koska halusi tietää mitä lääkärit sanoo. No meille tultiin sanomaan, että lääkärit on jossain, voidaan mennä syömään ja hostmom ilmesty juuri sillon sinne lääkärille, joten lähdettiin kaikki kolme lähellä olevaan ruokapaikkaan (kyllä, mulla oli edelleen ne hikiset treenivaattee päällä, oli hyvin kaunis olo....). Olin ollut niin nälkänen, että hotkin sen ruoan ja silti oli vielä nälkä. Jäin odottelemaan, kun he menivät lääkärin huoneeseen, koska oltiin yhdellä autolla. Kolmelta oltiin tosiaan kotona, eli lääkärireissu kesti melkein neljä tuntia!! Piano-opettaja tuli ja mä pääsin vihdoinki suihkuun. Tein lapsille pizzaa dinneriksi (pakastepizzaa, haha) ja aloin lukemaan pojan kirjaa. Joka on ihan sairaan hyvä, vaikkakin tarkotettu ehkä vähän nuoremmille kun mä, mutta siinä on aika helppoa se englanti niin haluun lukea sitä. Meillä oli tosi hauskaa tytön kanssa kun hän teki läksyjä ja mä luin kirjaa ja juteltiin kaikista tyttöjen jutuista. Illalla leikkasin mun hostmomin hiukset ja hän oli niin ilonen. Tuli itellekin tosi hyvä mieli ja oli niin pieni vaiva! Illalla skypettelin vielä iskän kanssa ja voin sanoa, että mulla on maailman paras iskä!! Vaikka aamulla olin aivan räjähtämispisteessä sen mun nälän ja pelon takia (että mikä tytöllä taas on), ilta loppu oikeestaan aivan loistavasti. Sanoinkin tytölle, että mulla oli tosi kiva päivä sun kanssa, harmi vaan, että sun piti eka tulla kipeeksi. Ja hän vastasi, että meidän pitäis enemmän hengailla kahestaan! Se on niin söpö.
Nyt meen nukkumaan, huomenna on jo perjantai ja sitten on lauantai ja sillon tulee mun eka Suomi-vieras. Pirttihirmu!!! Jeeee. Tai no, eihän se mun vieraaksi tule, vaan rakastumaan New York:n, mutta nähdään kuitenkin. Ps. Tänään kun olin tankkaamassa autoa, mulla oli kuuma topissa!!!! Oli yli +20 astetta lämmintä, mites Suomessa? ;)
tiistai 6. maaliskuuta 2012
Viikonloppu (uusi postaus kokonaan)
Moikkamoi, nyt on viikonlopusta selvitty niin henkisesti kun fyysisestikkin ja jaksaa kirjottaa!
Lauantaina tosiaan lähdin Cityyn yksin ilman mitään päämäärää. Oli luvattu kaatosadetta ja kauheeta tuulta, mutta jouduin tulee vaihtamaan toppatakin nahkatakiksi ja ottamaan aurinkolasit mukaan. Junassa kattelin mun pikku New York opasta ja löysinkin sieltä kivaa ilmasta tekemistä. Ajattelin, että nyt en mee lähellekkää Times Squarea vaan käyn jossain muualla. No olin mä silti aika turisti, mutta kuitenkin. Otin ensimmäisenä suunnaksi 5th Avenuen, jossa siis kaikki merkkiliikkeet on. Ohitin ne tietty, ei näillä palkoilla viitsi ees kattoa mitään Louis Vuittonia päinkään. Päätin mennä poikkeemaan St. Patrick's Cathedraliin, joka on siis (tarkistan googlesta..) no tästä klikkaamalla löytyy tietoa. Oli hienon näkönen kyllä ja ihana tunnelma siellä sisällä kun ei kuulunut Nyc:n metelit. Vähän aikaa siellä kävelin ja nappailin muutamat kuvatkin. Sieltä lähdin kadun toiselle puolelle Nyc:n isoimpaan (mun mielestä joku on sanonut näin, en oo ihan varma) H&M:n purkamaan mun raivoa ihmisiä kohtaan. Ja ai, että oli ihanaa shoppailla yksin. Otin varmaan tuhat vaatetta sovituskoppiin, kaikkia sellasia, joita oon aina ihaillu, mutta en oo vittinyt ostaa. No, en ostanut suurinta osaa kuitenkaan, enimmäkseen koruja ja muita härpäkkeitä, joita en tajunnut ottaa Suomesta mukaan. Siellä kulukin kivasti muutama tunti. Päätin lähtee kattomaan Trump Tower:n, koska siinä lähellä olin, eikä vielä ollu kello paljon mitään. Ostin Starbucksista Peppermint Hot Chocolaten ja istuskelin siellä, yksi niistä työntekijöistä tuli juttelee ja kyselee kauheesti mistä oon, täällä ei tartte kauan yksin istua ja joku tulee juttelee. Lähdin sitten ostelemaan postikortteja ja kiertelemään vähän 6th Avenuelle. Päätin lähtee aikasemmin kotiin, koska olin edelleen pissed off :D (okei, shoppailu autto vähän kyllä). Kävelin Bryant Parkin läpi, kun joku mies pysäytti mut ja alko promoomaan jotain hiustenleikkuuta. Se kysy, että paljonko maksan kuukaudessa hiuksien huollosta ja sanoin, etten yhtään koska leikkaan ja värjään itte. Sen jälkeen se vaan hymyili ja toivotteli hyvät päivänjatkot. Hahaa, loser. Junassa kattelin maisemia ja kuuntelin musiikkia ja muistin kuinka ilonen oonkaan, että oon täällä ja tulin paremmalle tuulelle.
Natalie tuli mun luokse kuuden jälkeen, koska hostit tosiaan ilmotti mulle torstaina, että ovat koko viikonlopun pois niin en halunnut olla yksin. Me oltiin vähän kahden vaiheilla jäädäänkö kotiin vaan juoruumaan vai lähetäänkö kattelee Cityn valoja, ja valot voitti. Otettiin 10.14pm juna ja siitä käpsöteltiin hitaasti, mutta varmasti yhteen juhlapaikkaan. Hauskaa oli, ihmisiä oli taas ihan älyttömästi, mutta tää ei ollut ihan niin hullu paikka kun se edellinen, jossa oltiin. Nähtiin tuttuja au paireja täältä meijän suunnalta ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Otettiin taxi sitten kolmen paikkeilla Grand Centralille ja siellä venailtiin, että juna saapuu! :) (kirjotan nyt ei niin tarkkaa kertomusta kun viimeksi, ettei mun vanhojen vanhempien sydämet pysähdä....) Mutta sanotaanko näin, että iltaan mahtu paljon outoja tekstareita, paljon uusia ihmisiä, tuntemattoman ihmisen ruokien syönti, liian paljon taksilla ajelua ja siitä maksamista, yksi liian humalainen itävaltalainen blondi, yksi ei niin humalainen suomalainen paniikissa oleva blondi, help me-puheluja ja taas yksi ei niin järkevä kaupunginosa Nyc:ssä!! Hahaa!! Kotiin kuitenki päästiin ihmisten aikaa (sunnuntaina), mutta ilta oli hauska ja ikimuistonen, vaikka aika hmm.. hankala :)
Tässä olis se kirkko sisältä
Se oli oikeesti aika iso, näytti pieneltä ulkoopäin, mut sitä käytävää vaan jatku ja jatku
Sinne sai sytyttää kynttilän jonkun muistolle, jos halusi. En sytyttänyt, mutta ajatuksissa oli kyllä yks tuttava <3
Ulkoo päin, oli melkee mahdoton saada toi koko torni (?) kuvaan
Kävelin Magnolia Bakery:n ohi, näitä me sillon Mirvan kanssa syötiin edellis viikolla!
Nyc <3
Home sweet home, no ei ihan, vasta seuraavalla pysäkillä, vaikka Scarsdalessa asunkin!
Ainoat kuvat, joissa näytetään ihmisiltä, on otettu kotoota, muissa on julkasukelvotonta materiaalia!!
<3 <3 Parasta
Sunnuntaina oli tarkotus mennä Cityyn, mutta ei sitten jaksettukkaan. Natalie nukkui melkein koko päivän mun sängyssä ja mä skypettelin Fian kanssa ja suunniteltiin vähän niiden tänne tuloa. Jee, ei oo kun kuukaus enää ni nähdään!!! Koko sunnuntai meni aika horroksessa...
Maanantaina aamulla oli tosi reipas olo, kerrankin. Päätin sitten lähteä zumbaan 9.15 ja oli aika kivaa. Olin oikeesti ylpee itestäni, maanantai aamu ja mä olin urheilemassa. Tulin nopeesti kotiin ja suihkussa käymään, ja lähdin sinne isoon kauppaan, osteskelin taas kaikennäköstä... Mut olin oikeest ilonen, löysin ekaa kertaa kaikki mitä hostvanhemmat oli lappuun laittanut, ja vielä oikein JEE! Lapset tuli kotiin ja touhuttiin meijän perusjuttuja, tein dinnerin: perunamuussia ja pekoniherkkusieni juttuja. Namnam. Lapsilla oli vielä tennis kahdeksalta niin katoin sitten niiden harjotukset. Tultiin kotiin ja menin nukkumaan kerrankin kymmenen jälkeen jo!!
Eräs anonyymi (todellinen anonyymi) pyysi kuvia siitä kaupasta niin tässä olisi
Kiva pikku leipähylly, jossa tosiaan on pelkkää valkosta pullamössöleipää, muut on muilla hyllyillä
Osta kakku, anonyymi-siskoni, noi on ihan sika halpojakin vielä
Tän kuvan pointti on tuolla alhaalla, siellä oikeesti elää lintuja ihan sikana ja siellä ne tallustelee ihmisen joukossa.
( Tiistaina) Ulkona on ihan sairaan ihana ilma ja mua oikeen harmittaa, etten oo laittanukkaa nokkaani ulos tänää, mutta olin nin väsynyt aamulla ettei pystynyt. Nyt alan tekee noille lapsille mansikkasmoothieta. // Jatkan tästä nyt koko illan tapahtumat tähän uuteen muokattuun versioon //. En tehnykkään smoothieta, koska meillä ei ollu yogurttia, mutta päätin tehdä mansikkapiirakan. Kävin apteekki (kyllä, näillä myydään sielläkin ruokaa) -ruokakaupassa hakemassa sokeria ja juttelin yhden ihanan rouvan kanssa! Se oli niin ihana, se sano että oon niin slim, että mun pitääkin syödä piirakkaa. Todella slim....melkein näkyy läpi. Tein mansikkapiirakan sitten kotiin päästyäni, mutta ei ollu mikään ihan paras mahdollinen. Ihan jees, mutta antaa lasten syödä loput.Sen jälkeen tein lapsille dinnerit, pojalle pelkistetty, tytölle edellisen illan kiinalaiset ja vähän jotain lisukkeita ja mä söin edellis illan dinnerin jämät. Olin saanut kaikki hommat tehtyä, pistin lasten pyykit pyörimään ja menin kuntoilemaan. Se on välillä niin kivaa, mutta ei aina. Toivon, että mun liikunta innostuis kestäis nyt, eikä laskis ku aasin häntä kuten yleensä.
Nyt kirjottelen tätä postausta ja mun on pakko jakaa yks keskustelu tähän:
Laura: How long you have been thinking about this stupid joke??
Natalie: Haista vittu!!
Niin minäkin sinua rakkaani!! Oppi on ainakin mennyt perille, haha. Nyt meen nukkumaan, huomen aamulla ois tarkotus lähtee jumppaan, toivottavast oon viel aamulla samaa mieltä :) Kauniita unia kaikille.
Lauantaina tosiaan lähdin Cityyn yksin ilman mitään päämäärää. Oli luvattu kaatosadetta ja kauheeta tuulta, mutta jouduin tulee vaihtamaan toppatakin nahkatakiksi ja ottamaan aurinkolasit mukaan. Junassa kattelin mun pikku New York opasta ja löysinkin sieltä kivaa ilmasta tekemistä. Ajattelin, että nyt en mee lähellekkää Times Squarea vaan käyn jossain muualla. No olin mä silti aika turisti, mutta kuitenkin. Otin ensimmäisenä suunnaksi 5th Avenuen, jossa siis kaikki merkkiliikkeet on. Ohitin ne tietty, ei näillä palkoilla viitsi ees kattoa mitään Louis Vuittonia päinkään. Päätin mennä poikkeemaan St. Patrick's Cathedraliin, joka on siis (tarkistan googlesta..) no tästä klikkaamalla löytyy tietoa. Oli hienon näkönen kyllä ja ihana tunnelma siellä sisällä kun ei kuulunut Nyc:n metelit. Vähän aikaa siellä kävelin ja nappailin muutamat kuvatkin. Sieltä lähdin kadun toiselle puolelle Nyc:n isoimpaan (mun mielestä joku on sanonut näin, en oo ihan varma) H&M:n purkamaan mun raivoa ihmisiä kohtaan. Ja ai, että oli ihanaa shoppailla yksin. Otin varmaan tuhat vaatetta sovituskoppiin, kaikkia sellasia, joita oon aina ihaillu, mutta en oo vittinyt ostaa. No, en ostanut suurinta osaa kuitenkaan, enimmäkseen koruja ja muita härpäkkeitä, joita en tajunnut ottaa Suomesta mukaan. Siellä kulukin kivasti muutama tunti. Päätin lähtee kattomaan Trump Tower:n, koska siinä lähellä olin, eikä vielä ollu kello paljon mitään. Ostin Starbucksista Peppermint Hot Chocolaten ja istuskelin siellä, yksi niistä työntekijöistä tuli juttelee ja kyselee kauheesti mistä oon, täällä ei tartte kauan yksin istua ja joku tulee juttelee. Lähdin sitten ostelemaan postikortteja ja kiertelemään vähän 6th Avenuelle. Päätin lähtee aikasemmin kotiin, koska olin edelleen pissed off :D (okei, shoppailu autto vähän kyllä). Kävelin Bryant Parkin läpi, kun joku mies pysäytti mut ja alko promoomaan jotain hiustenleikkuuta. Se kysy, että paljonko maksan kuukaudessa hiuksien huollosta ja sanoin, etten yhtään koska leikkaan ja värjään itte. Sen jälkeen se vaan hymyili ja toivotteli hyvät päivänjatkot. Hahaa, loser. Junassa kattelin maisemia ja kuuntelin musiikkia ja muistin kuinka ilonen oonkaan, että oon täällä ja tulin paremmalle tuulelle.
Natalie tuli mun luokse kuuden jälkeen, koska hostit tosiaan ilmotti mulle torstaina, että ovat koko viikonlopun pois niin en halunnut olla yksin. Me oltiin vähän kahden vaiheilla jäädäänkö kotiin vaan juoruumaan vai lähetäänkö kattelee Cityn valoja, ja valot voitti. Otettiin 10.14pm juna ja siitä käpsöteltiin hitaasti, mutta varmasti yhteen juhlapaikkaan. Hauskaa oli, ihmisiä oli taas ihan älyttömästi, mutta tää ei ollut ihan niin hullu paikka kun se edellinen, jossa oltiin. Nähtiin tuttuja au paireja täältä meijän suunnalta ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Otettiin taxi sitten kolmen paikkeilla Grand Centralille ja siellä venailtiin, että juna saapuu! :) (kirjotan nyt ei niin tarkkaa kertomusta kun viimeksi, ettei mun vanhojen vanhempien sydämet pysähdä....) Mutta sanotaanko näin, että iltaan mahtu paljon outoja tekstareita, paljon uusia ihmisiä, tuntemattoman ihmisen ruokien syönti, liian paljon taksilla ajelua ja siitä maksamista, yksi liian humalainen itävaltalainen blondi, yksi ei niin humalainen suomalainen paniikissa oleva blondi, help me-puheluja ja taas yksi ei niin järkevä kaupunginosa Nyc:ssä!! Hahaa!! Kotiin kuitenki päästiin ihmisten aikaa (sunnuntaina), mutta ilta oli hauska ja ikimuistonen, vaikka aika hmm.. hankala :)
Sunnuntaina oli tarkotus mennä Cityyn, mutta ei sitten jaksettukkaan. Natalie nukkui melkein koko päivän mun sängyssä ja mä skypettelin Fian kanssa ja suunniteltiin vähän niiden tänne tuloa. Jee, ei oo kun kuukaus enää ni nähdään!!! Koko sunnuntai meni aika horroksessa...
Maanantaina aamulla oli tosi reipas olo, kerrankin. Päätin sitten lähteä zumbaan 9.15 ja oli aika kivaa. Olin oikeesti ylpee itestäni, maanantai aamu ja mä olin urheilemassa. Tulin nopeesti kotiin ja suihkussa käymään, ja lähdin sinne isoon kauppaan, osteskelin taas kaikennäköstä... Mut olin oikeest ilonen, löysin ekaa kertaa kaikki mitä hostvanhemmat oli lappuun laittanut, ja vielä oikein JEE! Lapset tuli kotiin ja touhuttiin meijän perusjuttuja, tein dinnerin: perunamuussia ja pekoniherkkusieni juttuja. Namnam. Lapsilla oli vielä tennis kahdeksalta niin katoin sitten niiden harjotukset. Tultiin kotiin ja menin nukkumaan kerrankin kymmenen jälkeen jo!!
( Tiistaina) Ulkona on ihan sairaan ihana ilma ja mua oikeen harmittaa, etten oo laittanukkaa nokkaani ulos tänää, mutta olin nin väsynyt aamulla ettei pystynyt. Nyt alan tekee noille lapsille mansikkasmoothieta. // Jatkan tästä nyt koko illan tapahtumat tähän uuteen muokattuun versioon //. En tehnykkään smoothieta, koska meillä ei ollu yogurttia, mutta päätin tehdä mansikkapiirakan. Kävin apteekki (kyllä, näillä myydään sielläkin ruokaa) -ruokakaupassa hakemassa sokeria ja juttelin yhden ihanan rouvan kanssa! Se oli niin ihana, se sano että oon niin slim, että mun pitääkin syödä piirakkaa. Todella slim....melkein näkyy läpi. Tein mansikkapiirakan sitten kotiin päästyäni, mutta ei ollu mikään ihan paras mahdollinen. Ihan jees, mutta antaa lasten syödä loput.Sen jälkeen tein lapsille dinnerit, pojalle pelkistetty, tytölle edellisen illan kiinalaiset ja vähän jotain lisukkeita ja mä söin edellis illan dinnerin jämät. Olin saanut kaikki hommat tehtyä, pistin lasten pyykit pyörimään ja menin kuntoilemaan. Se on välillä niin kivaa, mutta ei aina. Toivon, että mun liikunta innostuis kestäis nyt, eikä laskis ku aasin häntä kuten yleensä.
Nyt kirjottelen tätä postausta ja mun on pakko jakaa yks keskustelu tähän:
Laura: How long you have been thinking about this stupid joke??
Natalie: Haista vittu!!
Niin minäkin sinua rakkaani!! Oppi on ainakin mennyt perille, haha. Nyt meen nukkumaan, huomen aamulla ois tarkotus lähtee jumppaan, toivottavast oon viel aamulla samaa mieltä :) Kauniita unia kaikille.
lauantai 3. maaliskuuta 2012
Chris Medina- What are Words
Kuuntelen tota otsikon biisiä ja mulle tulee melkein ikävä mun yläkerran vaimoa!!
Torstaina mulla oli taas perus aamu, jonka jälkeen menin tunniks nukkumaan ja yhdeksältä kävin päästääs house cleanerin sisälle. Siinä miettisin hetken, että mitä tekis, en halunnu taas nukkua koko päivää ja mä repäsin ja lähdin zumbaan. Olin siellä 9.20 ja tunti alkokin sopivasti hiukan myöhässä niin en missanut mitään. Zumban jälkeen kävin hakemassa mustetta tulostimeen ja sitten kävin hakemassa kaupasta pojalle kanamunia (se raukka kun ei saa syödä paljoo mitään). Tulin kotiin ja meninki vahingossa nukkumaan, haha. Lapset tuli koulusta ja heille tuli pieno-opettaja, tehtiin läksyt yhdessä ja naureskeltiin kaikelle. Tykkään kyllä kun oon päässyt vähän näitten vitseihin mukaan ja uskallan vähän ns. pistää takasin, eikä tartte olla vieraskorea enää. Tein lapsille dinnerin, eli siis pojalle pastaa ja mulle ja tytölle pastaa ja jauhelihakastiketta. En yhtään muista mitä illalla tapahtu, joten mä varmaan vaan olin. Taisin kattoa telkkua pitkästä aikaa, joo... Hyvä muisti mulla!!
T'änään perjantaina aamu oli taas normaali, meinasin nukkua pommiin, mutta seivasin itteni jollain kahdeksannella aistilla ja heräsin 7.08 ja olin alakerrassa 7.10, eli melkein prikulleen. Menin takas nukkumaan ja laitoin herätyksen, että kerkeen jumppaan kymmeneksi. No eiköhän puhelin soinut vähän yli yhdeksän, että hakemaan poikaa kotiin kun on kipeä. Hostmom soitti sitten lääkärin ja kävin hakemassa pojan ja jatkettiin siitä suoraan lääkärille. Ei löytynyt mitään sen kummempaa kun viime kerrallakaan. Pitää vaan jatkaa sitä pelkistettyä ruokavaliota. Tultiin kotiin ja tein jotain... olin koneella pari tuntia, ei ku luin Cosmoa! Sivistäviä englannin sanoja siis ;) Ja tärkeitä ja hyödyllisiä. Tein lapsille vähän reilumman snacksin koska oltiin menossa baseball harkkoihin. Nää tosiaan käy jollain yksityisellä valmentajalla ja mäkin olin ekaa kertaa kattomassa, ne siis tosiaan harjotteli vaan sitä heittoa, joten ei siitä paljon mitään nähny mutta aika hauskalta se näytti. Siellä oli paljon nuoria urheilemassa niin oli paljon ihmeteltävää! Tultiin kotiin ja tein dinnerin lapsille, vanhemmat oli ihan super ilosia/ylpeitä musta kun molemmat söi isot lautaselliset (toinen vähän pelkistetymmän version kylläkin) ja kehuivat kuinka hyvää ruoka oli. Sain siis lähteä aikasemmin kun oli tarkotus ja mentiinkin Natalien kanssa pitsalle tohon lähi kaupunkiin. Otettiin puoliks Margherita ja namnam oli hyvää. Jälkkäriks (joka oli syy, että lähettiin niinkin "kauas" syömään) otettiin pitsa myöskin, MUTTA siinä oli Nutellaa, mansikoita ja kermavaahtoa. Ei helkkari, niin ihanaa. Katia, jos luet tätä, kannattaa kokeilla, oli meinaan ihan tajunnan räjäyttävää kun se pitsapohja on lämmin ja siinä on kaikkee herkkua. (laitan kuvan kun saan siirrettyä kuvat koneelle) Jätettiin kunnon tipit ja saatiinki tosi hyvää palvelua, eikä varmasti oo viiminen kerta kun tonne mennään. Sitten ajettiin vähän harhaan niinkun meille yleensä käy. Naurettiin vedet silmissä kun keksittiin, että voidaan viedä meidän navigaattorit playdatelle ja ne voi tutustua toisiinsa ja jutella keskenään, kyllä näinkin kehittävää keskustelua meillä. Käytiin marketissa ostamassa vähän herkkuja huomiselle. Nyt mietiskelen tässä mitä mun pitäis huomenna päivällä tehdä, kaiketi se City kutsuu, on kylläkin luvattu aika tyhmää ilmaa :/
Nyt meen nukkumaan, että jaksan koko VAPAAN viikonlopun!
ÄITI, hyvää 30-vuotis synttäripäivää ;) <3 Oot paras ikinä!!!
Torstaina mulla oli taas perus aamu, jonka jälkeen menin tunniks nukkumaan ja yhdeksältä kävin päästääs house cleanerin sisälle. Siinä miettisin hetken, että mitä tekis, en halunnu taas nukkua koko päivää ja mä repäsin ja lähdin zumbaan. Olin siellä 9.20 ja tunti alkokin sopivasti hiukan myöhässä niin en missanut mitään. Zumban jälkeen kävin hakemassa mustetta tulostimeen ja sitten kävin hakemassa kaupasta pojalle kanamunia (se raukka kun ei saa syödä paljoo mitään). Tulin kotiin ja meninki vahingossa nukkumaan, haha. Lapset tuli koulusta ja heille tuli pieno-opettaja, tehtiin läksyt yhdessä ja naureskeltiin kaikelle. Tykkään kyllä kun oon päässyt vähän näitten vitseihin mukaan ja uskallan vähän ns. pistää takasin, eikä tartte olla vieraskorea enää. Tein lapsille dinnerin, eli siis pojalle pastaa ja mulle ja tytölle pastaa ja jauhelihakastiketta. En yhtään muista mitä illalla tapahtu, joten mä varmaan vaan olin. Taisin kattoa telkkua pitkästä aikaa, joo... Hyvä muisti mulla!!
T'änään perjantaina aamu oli taas normaali, meinasin nukkua pommiin, mutta seivasin itteni jollain kahdeksannella aistilla ja heräsin 7.08 ja olin alakerrassa 7.10, eli melkein prikulleen. Menin takas nukkumaan ja laitoin herätyksen, että kerkeen jumppaan kymmeneksi. No eiköhän puhelin soinut vähän yli yhdeksän, että hakemaan poikaa kotiin kun on kipeä. Hostmom soitti sitten lääkärin ja kävin hakemassa pojan ja jatkettiin siitä suoraan lääkärille. Ei löytynyt mitään sen kummempaa kun viime kerrallakaan. Pitää vaan jatkaa sitä pelkistettyä ruokavaliota. Tultiin kotiin ja tein jotain... olin koneella pari tuntia, ei ku luin Cosmoa! Sivistäviä englannin sanoja siis ;) Ja tärkeitä ja hyödyllisiä. Tein lapsille vähän reilumman snacksin koska oltiin menossa baseball harkkoihin. Nää tosiaan käy jollain yksityisellä valmentajalla ja mäkin olin ekaa kertaa kattomassa, ne siis tosiaan harjotteli vaan sitä heittoa, joten ei siitä paljon mitään nähny mutta aika hauskalta se näytti. Siellä oli paljon nuoria urheilemassa niin oli paljon ihmeteltävää! Tultiin kotiin ja tein dinnerin lapsille, vanhemmat oli ihan super ilosia/ylpeitä musta kun molemmat söi isot lautaselliset (toinen vähän pelkistetymmän version kylläkin) ja kehuivat kuinka hyvää ruoka oli. Sain siis lähteä aikasemmin kun oli tarkotus ja mentiinkin Natalien kanssa pitsalle tohon lähi kaupunkiin. Otettiin puoliks Margherita ja namnam oli hyvää. Jälkkäriks (joka oli syy, että lähettiin niinkin "kauas" syömään) otettiin pitsa myöskin, MUTTA siinä oli Nutellaa, mansikoita ja kermavaahtoa. Ei helkkari, niin ihanaa. Katia, jos luet tätä, kannattaa kokeilla, oli meinaan ihan tajunnan räjäyttävää kun se pitsapohja on lämmin ja siinä on kaikkee herkkua. (laitan kuvan kun saan siirrettyä kuvat koneelle) Jätettiin kunnon tipit ja saatiinki tosi hyvää palvelua, eikä varmasti oo viiminen kerta kun tonne mennään. Sitten ajettiin vähän harhaan niinkun meille yleensä käy. Naurettiin vedet silmissä kun keksittiin, että voidaan viedä meidän navigaattorit playdatelle ja ne voi tutustua toisiinsa ja jutella keskenään, kyllä näinkin kehittävää keskustelua meillä. Käytiin marketissa ostamassa vähän herkkuja huomiselle. Nyt mietiskelen tässä mitä mun pitäis huomenna päivällä tehdä, kaiketi se City kutsuu, on kylläkin luvattu aika tyhmää ilmaa :/
Nyt meen nukkumaan, että jaksan koko VAPAAN viikonlopun!
ÄITI, hyvää 30-vuotis synttäripäivää ;) <3 Oot paras ikinä!!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)