Happiness

Moikkamoimoi!

Maanantai aamuna herätin lapset ekaa kertaa kokonaan yksin, koska vanhemmat oli vapaalla ja halusivat kerrankin nukkua. Mä en tiä miksi, mutta mua jotenkin jännittää ja pelottaa se lasten herättäminen. En tiedä haluisinko nähdä aamulla ensimmäisenä omaa naamaani, jos oisin joku toinen...hahaha, no ei, jotenki se tuntuu niin henkilökohtaselta kun he ovat kuitenkin jo sen verran vanhempia. Sain heidät sitten kouluun ja siivoilin hetken, kunnes tulin lepäilemään ylös tunniksi. Lähdin jumppaan yhdeksäksi, mutta olin vähän myöhässä, joten koko sali oli aivan täynnä. Yritin hetken jossain reunalla pomppia, mistä en ees nähnyt koko ohjaajaa, mutta luovutin ja menin cross trainer:lle. Toinen jumppa alko heti zumban perään ja menin sinne, mutta mun vasen nilkka on ollu viikonlopun kävelemisestä jotenkin vähän herkkänä ja se ärty lisää, niin päätin luovuttaa ja lähteä kotiin kokonaa. No tuli siinä tunti liikuttua joten kuten. Pistin kylmää tohon jalkaan kun tulin kotiin ja nukahdin hetkeks ennen ku lapset tuli. Täällä oli ihan sairaan nätti ilma, mutta mä olin jotenkin pahalla tuulella koko päivän (=maanantai) ja pidin huppari-kollari-villasukat yhdistelmää koko päivän päällä. Tein lapsille dinnerin ja söin itekkin vähän kanaa. On se vaan kivaa syödä omaa tekemää ruokaa ;) Illalla vein tytön harkkoihin ja odottelin siellä, että treenit loppuu. Unohdin ottaa lukemista mukaan ja oli aika tylsää puoltoistuntia istuskella vaan, no ainaki muistan ens kerralla! Illalla juttelin äitin kanssa pitkästä aikaa skypessä.

Tänään aamulla heräsin kerrankin suht virkeenä, mutta kun menin rappusia alakertaan mun jalka sattu ihan sairaasti. En ymmärrä nyt, en oo tehny mitään ihmeellistä, ainoastaan se lauantain kävelymaratoni, mutta on mä ennenkin kävelly paljon ja painanu töissä pitkää päivää jaloillani. Ärsyttävää. En siis lähtenyt jumppaan, koska en tosiaan haluu mennä täällä mihinkään lääkärille ni en nyt riko sitä enempää. Laitoin sellasen slow cooker-koneen päälle; eli lihat, kastike, perunat, porkkanat, sipulit, purjot sinne ja kahdeksaks tunniks kansi päälle. Päätin tulla hetkeks lepäilemään (hetki...... muutama tunti) ja lähdin kauppaan. Oikeestaan Target:n, joka on siis kaiketin supermarket, taas näitä kauppoja, josta löytää ihan mitä vaan. Mulla oli tunti parkkiaikaa ja jonkun verran ostettavaa ja ajattelin, että toivottavasti kerkeen löytämään kaikki. Kerkesinhän mä ja kerkesin löytämään itellenikin jotain! Neljät kengät, kaks t-paitaa, housut, shortsit, sadetakin ja kirjan. Ups. Mutta kengät makso pelkästään 55 euroa yhteensä, joten tosi halpaa. (äiti alkaa tässä kohtaa kirjottaa sähköpostia, että kannattaako sieltä niin paljon ostella kaikkea... ;D ) Menin parkkihalliin mun tuhansien tavaroitten kanssa, kiertelin siellä sitten ja tajusin hukanneeni mun auton... ei oo todellista, olin niin nolona. Hissin kanssa edes takasin eri leveleiltä, yks nuori poika ihmetteli mua vähän kun painelin hissistä kaikki nappulat, yritin selittää, että oon hukannu autoni, mutta se vaan  nauro mulle.. Auto löyty ja parkkiaikaa oli tosiaan jäljellä kaks minuuttia, eli loistava ajotus. Pääsin kotiin ilman gps, joten olin aika ilonen mun reissusta. Ulkona oli niin sika lämmin, että päätin mennä kokeilee josko mun jalka kestäis trampoliinilla hyppelyn, kun aurinko paisto niin ihanasti suoraan siihen. Puoltuntia pystyin hyppelemään, kunnes jalka alko tuntumaan, joten lopetin suosiolla. Siivosin koko olkkarin super hyvin ennen kun lapset tuli. Tehtiin läksyjä yhessä ja mä luin pojan kirjaa, ihan sairaan hyvä!! Siivosin myös mun huoneen ja nyt on kiva olla kun on siistiä. Syötiin dinneri, jonka olin siis aamulla laittanu tulemaan. Oli aika hyvää itseasiassa! Mentiin lasten kanssa ulos heittelemään koreja ja pelaamaan Aasi-peliä. Eli jos missaa korin, saa kirjaimen ja se on aasi joka ensimmäisenä saa kaikki kirjaimet. Mähän se aasi olin, noi on ihan sairaan hyviä tossa koriksessa. Kai noilla harjotusmäärillä täytyykin olla. Meillä oli tosi hauskaa yhessä, varmaan tunti oltiin ulkona shortseissa kaikki vaikka kello oli seittemän jo! Hostmom tuli kotiin ja sain kehuja niin ruoasta kun olkkarin siisteydestä. Lähdin vielä Natalien kanssa ulos, koska kello ei ollut kahdeksaakaan. Mentiin Ihoppiin syömään, mä otin terveysversion omeletista ja Natalie ehkä maailman herkullisimman pannukakku-kasan. Toi Ihop on periaatteessa pannukakku paikka, mutta sieltä saa melkein mitä tahansa. Juoruttiin melkein kolmisen tuntia, kunnes tajuttiin mitä kello on ja, että huomenna on taas aikanen aamu molemmilla. Kivat päivä ollut siis, kello on kylläkin jo melkein kakstoista, että vähän turhan myöhäseen menee tää nukkumaan meno, mutta Kauniita unia kaikille ja hauskaa keskiviikkoa teille jotka jo heräilette siellä Suomen päässä!! :)