sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Hey New York City, i love you

HeidÅ!

Perjantaina sain nukkua yhdeksään, wuhuu. Lapset oli tosiaan vielä lomalla ja hostdad myöskin. Tein lapsille aamupalaa ja katteltiin telkkua. Kahdeltatoista lähdettiin lasten ja tytön yhden kaverin kanssa keilaamaan. Oli aika hauskaa keilata, en muista koska oisin ollu viimeksi. Mä tietysti hävisin, mutta se olikin tärkeintä, että lapset oli ilosia. Siitä mentiin syömään California Pizza Kitchenii. Enkä ees syöny pitsaa, se on tyhmää ku näillä on lukee menuissa kalorit... No ei hyvä se vaan on! Heitin lapset kotiin, josta he lähtivät hostdadin kanssa harkkoihin ja mä lähdin hoitelemaan asioita kaupungille. Illalla menin Johannan kanssa Applebeessiin syömään, mä en kyllä syömny muuta kun jälkkärin! Kotiin tulin jo tosi aikasin, yhdeksän jälkeen.

Lauantai aamuna heräsin 7.45!!!!!!!!!!!!! tekemään pannukakkuja. Tein pannukakkuja pojalle ja hänen kaverilleen, joka oli ollut sleep overilla. 8.30 lähdettiin poikien kanssa ja heitin heidät harkkoihin. Tuli takas kotiin ja ajattelin mennä hetkeks nukkumaan. Mutta enhän mä unta saanut niin lähdin lenkille. Pyysin tytöltä apua ja leikkasin ekaa kertaa itte omat hiukseni. Se oli vaikeempaa ku oisin kuvitellu, mut hänestä oli kyl iso apu. Sit suoristettiin meidän hiukset ja oli kyl ihanaa ku toinen oli niin ilonen ja hän sanoski, että tykkää hengailla mun kanssa. Tuli hyvä mieli. Olin luvannut vanhemmille olla kotona, koska meille tuli tv-korjaaja. Odottelin kotosalla niin kauan, että korjaaja oli valmis ja pääsin lähtemään Cityyn. Siellä tapasin Natalien kanssa, pienten ongelmien jälkeen. Käveltiin Union Squarea edes takasin ja mentiin kylmää pakoon kaikkiin vaateliikkeisiin. Löysin H&M:ltä lippiksen ja takin, mutta mietin vielä, että pidänkö sitä takkia vai palautanko sen... Oltiin molemmat ihan poikki, eikä ollu shoppailu fiilis ja ilma oli kamala niin päätettiin lähtee kotiin päin!

Tänään sunnuntaina olin aamulla sairaan väsyny (nyt tuntuu siltä, että valitan kokoajan väsymystä... hah), mutta olin jo sopinut lähteväni Cityyn. Treffasin ruotsalaisen Annan, jolla oli synttärit, wuhuu! Mentiin syömään downtowniin Broadwaylle. Max Benner oli sen ravintolan nimi, kai. Siellä oli kaikkea mahdollista, mitä suklaasta voi tehdä!!! Suklaapizzaa, suklaajälkkäreitä, suklaasalaattia... kaikkea. Otin itte ihan tavallisen kreikkalaisen salaatin, mikä oli kyllä tosi hyvää ja tosi kallis. Anna otti synttäreidensä kunniaks suklaafonduen ja ai, että se oli hyvää... Vaahtokarkkeja, mansikoita, banaania sulassa suklaassa, mmmm! Ravintolasta muut tytöt (meitä oli siis yhteensä yhdeksän) lähti Central Parkkiin, mutta mä lähdin metrolla Porth Autorityyn, koska siellä oli mun iki-ihana Anna!! Suomalainen Anna siis, tultiin sillon samaan aikaan tänne, eikä tietystikään olla nähty sen jälkeen kun melkein kaks kuukautta sitten bussissa erottiin. Oli niin ihana nähdä, ihan kun ois tullu Suomesta joku kaveri moikkaamaan. Hengailin tunnin verran Annan ja hänen kahden kaverinsa kanssa, ennen kun heidän bussi lähti takasin Massachusetts :n. Sieltä lähdin kävelemään Grand Centralille päin, josta mun juna kotiin päin lähti. Nyt kattelen Oscarseja ja kohta skypettelen vielä äitin kanssa ja sen jälkeen meen NUKKUMAAN!!

Sillon kun tulin ekaa kertaa New Yorkiin, en oikeen tajunnu missä oon, en aina tajuu vieläkään! En oikeen oo päässy sisään niihin NYC:n ihmeellisyyden saloihin. Kyllähän mä näen, kuinka paljon valoja siellä on ymym. Mutta tänään kun kävelin yksikseni siellä ja tiesin mihin oon menossa ja tajusin, että tää tuntuu ihan kodilta ja turvalliselta sellaselta, aloin hymyillä. En mä vieläkään tunne murto-osaakaan Manhattanista, mutta enemmän kun aikasemmin. Ja haluun oppia tuntemaan muutakin, kun sen turistiparatiisin, vaikka sekin älyttömän hieno on. Vaikkei mun rakkaus siis New Yorkia kohtaan ollu ehkä ihan rakkautta ensi silmäyksellä, taitaa mullekin silti käydä samalla lailla kun monelle muulle ja alan rakastua siihen kaupunkiin.

Nyt meen siis mun uus rakkaus mielessäni nukkumaan ja huomenna alkaa taas normaali viikko kahden "epänormaalin" viikon jälkeen! Kiva viikko siis luvassa ja viikonlopuksi onkin jo vaikka mitä suunnitelmia :)
Hauskaa maanantaita sinne!!

3 kommenttia:

Assi kirjoitti...

ihana larry! <3

Anonyymi kirjoitti...

Sulla menee varmaan koko vuosi siihen että vaan ihmettelet ja menet joka paikkaan siellä. Varmasti aupairina oleminen on siellä paljon paljon hienompaa ja upeempaa kun jossain pikkusessa kylässä oleilu. Hauskaa lukea tätä blogia.

Laura kirjoitti...

assi: <3

anonyymi: Joo kyllähän täällä ihmeteltävää riittää, mutta kyllä sitä turtuukin vähän tähän hienouteen. Mulla kävi hyvä tuuri, että perhe ja sijanti oli molemmat näin hyvät. Kiva, että tykkäät lueskella :)