I got money in my hands that i'd really like to blowww

Moikkamoii!

Kerranki ollaan realiajassa ja tässä viikossa tän blogin kanssa. En mä kyllä silti muista, mitä on tapahtunut haha!

Maanantaina aamulla oli ehkä maailman vaikeinta taas nousta sängystä ylös, mutta jotenkin mä skarppasin ja jopa nousin. Aamutyöt hoitelin siinä lasten kanssa ja heidän lähdettyään painuin saman tien "päiväunille". Huono tapa nukkua aina kun he lähtevät, mutta siitä on tullut jo kierre... Heräilin siinä aamupäivällä, pesin pyykkiä ja siivoilin. Lapset tuli koulusta ja he pyysivät jos voitaisiin syödä Subit dinneriksi. Mä kävin hakemassa subit meille ja samalla hain bageleita aamupalaksi seuraavalle päivälle. Huolestuttavaa oli siellä bagel-paikassa, kun se mies sano mut nähdesssään "honey out bagel toasted and butter, huh?", eli tiesi jo mun tilauksen, mutta pääsinki yllättämään ja otin muutakin! Hahah. Illalla kuskailin lapsia harkoista toisiin ja ekaa kertaa laitoin heidät nukkumaan yksin, koska vanhemmat oli deiteillä. Välillä toivon, että mun lapset olis oikeesti lapsia, eikä ihmisiä jotka pystyy pistämään joka asiassa hanttiin ja keksimään fiksujakin tekosyitä. No kyllä ne päät sitten pistettiin tyynyyn, hetken kiukuttelun jälkeen, mutta kyllä sieltä tuli se vieno " good night laura" vielä perään kun lähdin omaan huoneeseen :)

Tiistai aamuna sama juttu, säälittävää nukkumista. Käväsin kuitenkin siellä isossa kaupassa iltapäivällä. Lapset tuli koulusta ja heitin tytön harkkoihin. Väänsin makaroonilaatikon toisella kädellä ja siivosin toisella, kunnes otin pojan mukaan ja heitin hänet harkkoihin ja hain tytön samalla reissulla. Illalla meillä oli LCC-meeting Starbucksissa, ja sain tietää, että mä oon vaihtanu ryhmää, kiitos kun kerroitte mullekkin, mutta se hyvä puoli on että nyt tutustuu taas uusiin ihmisiin, toivottavasti. Natalie tuli hakemaan mut Starbucksilta ja sanaakaan sanomatta ajettiin Coldstonelle, käydään siellä liian usein. Sielläkin se miesmyyjä tunnisti meidät, saadaan aina vähän isommat jätskit. Se varmaan ajattelee, että noi on jo niin tuhoontuomittuja laihduttajia, että kiusaksi laittaa reilummin... Ei meitä haittaa, ja annetaan enemmän tippiä! Oltiin molemmat tosi väsyneitä, joten tulin kotiin jo ennen kymmentä.

Keskiviikkona nukuin kanssa vähän pidempään, MUTTA menin juoksemaan suoraan päikkäreitten jälkeen. Oon aina pelännyt juoksumattoa, nään oikeen silmissäni miten joskus kompastun ja paiskaudun sinne seinään, ihan kun jossain sarjakuvissa. Nyt oon treenannut kuitenkin muutaman kerran sillä ja se alkaa itseasias tuntumaan tosi kivalta. Kävin hakemassa lapset tenniksestä ja heitin pojan toisiin harkkoihin. Tein dinnerin ja kävin hakemassa pojan. Illalla tytön kanssa taas harkkoihi-kotiin-harkkoihin-kotiin -rumba. Ainakin saan ajella autolla täällä, oon aika paljon parempi kuski jo, mitä Suomessa olin. Välillä sitä miettii, että mistä nää jenkit sen korttinsa saa, ne on välillä niin tolloja..

Viikko on taas mennyt niin nopeesti, etten ees kestä, kohta on jo vappu ja sitte toukokuu. Mulle saa kirjotella kommentteja, nään kuitenkin, että ihmiset lukee tätä blogia! Kiva kuulla mitä tutuille kuuluu ja tuntemattomilta tietysti on aina kiva saada palautetta. Terkkuja kaikille.

PS. Mä haluun Rivieran pitsasalaattia ja sitä feta-salaatinkastiketta NYT HETI, joku ihana työkaveri vois keksiä, miten sitä vois lähettää mulle tänne :D Haleja sinne varsinkin, sanokaa terkut kaikille mun ahkerille jauhopäille!!