Saavuttiin tosiaan keskiviikkona myöhään illalla Cultural Caren training schoolin Long Islandille. Menin siitä suorilta suihkuun ja suoraan nukkumaan. Kello oli varttia vaille yhdeksän kun laitoin kännykän pois. Mun huoneessa oli yks saksalainen ja kaks ruotsalaista mun lisäksi. Toinen ruotsalainen oli ihan super kiva, kaiken lisäks hän muutti Manhattanille. Joten tullaan varmasti pitää yhteyttä ja näkemään. Toinen ruotsalainen oli ihan kiva, mutta puhui melkein pelkästään ruotsia. Saksalaiset taas oli niin oma lukunsa ettei mitään järkeä. Meidän huoneessa tää saksalainen tyttö oli tosi kiva, mutta ei ees kattonu mua päin esim ruokalassa.
Torstaina olikin sitte jo tunteja, herättiin jo 6.30 mutta olin menny niin aikasin nukkumaan et ei ollut jetlagista tietoakaan! Aamupalalle menin ruotsalaisten kanssa, aamupala oli tosiaan pekonia, munia ja muroja. Hupaisaa! Koulutunnit koostu opettajan höpötyksestä, ryhmätöistä (osalla saksaksi......), askartelusta ja videoista. Eipä niistä tunneista sen enempää, hyvää oli se että se englanti jäi päähän.
Perjantaina meillä oli kauan odotettu New York City tour. Ensin käytiin kattomassa Manhattanin skyline ja Vapauden Patsas! Skyline:n rakastuin, se on iskostunu mun verkkokalvoille, sitä ei voi unohtaa. Vapauden Patsas taas... oli pettymys. Laiva meni aika kaukaa kylläkin, mutta se oli niiiiin pieni verrattuna niihin pilvenpiirtäjiin! Enemmänki söpö kuin komea. Jos patsaasta voi sanoa söpö. Sen jälkeen alko opastettu kierros bussilla. Se oli tosi kivaa, mutta välillä oli vähän hankalaa tietää, että mitä ravintolaa tai kauppaa se opas nyt tarkottaa. Kierroksen jälkeen me päästiin Top of the Rock:n. Eli siis Rockefeller Center, hissi nousi 66 kerrokseen, josa näkymät oli aivan älyttömät. Mulla olis kännykässä kuviakin, mutta olin ilmeisesti niin tyhmä, etten ottanut yhtä johtoa mukaan. Yritän löytää sen jostain sen johdon tai sitte pitää mennä ostamaan sellanen. Siellä oli henkeesalpaavat näkymät, en oo ennen ymmärtäny mitä se tarkottaa mut sillon henki salpautus pelkästä kauneudesta. Rakkautta ensi näkemisellä, jos niin voi sanoa. Päästiin vielä kerros ylemmäs portaita ja aina vaan parani, joko uskoitte vai toistanko vielä :) Meijän suomalaiten mukaan tuli yksi meksikolainen tyttö ja oli kivaa niin "joutui" puhumaan englantia kokoajan. Sen kierroksen jälkeen meillä oli reilu kaksi tuntia vapaata. Aluks ajateltiin, että mennään shoppailemaan mutta se aika kului pelkkään harhailuun ja ihasteluun. Time Square kerittiin nähdä, mutta olis sitäkin enemmän kattellu. Oon aika ylpee itestäni, koska osasin suunnistaa Cityssä. Se on kyllä tosi helppoa kun tajuu miten Streetit ja Avenuet menee. Siel on vaikee eksyä, tai no katotaan vaan mun seuraavaa kertaa!!! Tulee postaus, missä kerron eksyneeni Cityn slummeille.
Vitsi haluisin laittaa tähän postaukseen kaikkii kivoi kuvii mitä otettiin mut nyt tää yks saa riittää, kolme suomalaista ja yks ihana meksikolainen tyttö. Tässä kuvassa ollaan Time Squarella! Vasemmalla meksikolainen Karen, minä, Paula ja Anna! <3
NYC tourin jälkeen oltiin taas niin väsyneitä, että suorilta nukkumaan. Vähän piti pakata, koska lauantai aamuna, jollon perheisiin lähtö siis oli, meidän aikataulu oli tosi tiukka. Lauantaina herättiin taas kuuden jälkeen ja aamupalan jälkeen meillä oli vielä kokous, jossa painotettiin Leave your pillows on the bed. Eli jätä tyynysi sängylle. Muuta en muistakaan koko kokouksesta. Nopeat tavaroiden palautukset, halit ihanille ihmisille ja bussiin, joka tuli kun muut jo lähtivät. AAH oli tunne siinä kohdassa, kunnes se saamarin bussi hajosi. Odoteltiin tunnin verran uutta bussia. Sen kanssa matka jatkuikin mukavasti.
Kerron taas seuraavassa postauksessa lisää, muuten näistä tulee metrin mittasia. Kauniita unia, huomenna eka oikee työpäivä!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti