Moikka kaikille. Pahottelut tästä hiljaiselosta mutta on pitäny vähän kiirettä.
Tiistaina 3.1 oli lähtö, iskä tuli hakemaan mut ja äidin Raumalta. Lähdettiin ajelee Helsinkiin yhdentoista jälkeen päivällä. Matka meni tosi hyvin ja lepposasti, äiti siinä tirautteli muutamat kyynelet tietysti. Nooh, kun saavuttiin kentälle ja menin check in:iin sanottiin mulle, että meidän kone on tosi paljon myöhässä. GREAT! Meillähän piti olla Lontoossa koneen vaihtoon aikaa se puolitoista tuntia. Annoin laukut sitten siinä ja mentiin hetkeksi äidin ja iskän kanssa istumaan kahvilaan. Löysin mun toisen matkakumppaninkin. Toinen oli kerenny luikahtaa turvatarkastuksesta. Kun mä ja Paula mentiin turvatarkastuksen läpi ja mun piti ottaa läppäri pois laukusta niin unohdin laittaa laukun kiinni ja KAIKKI mun tavarat, mukaan lukien alusvaatteet tietysti, levisi siihen maahan. Se oli aika noloa... Löydettiin Anna jo odottelemasta oikeelta portilta. Siinä hetki kun oltiin istuskeltu huomattiin että lennon pitäisi lähteä 19.40. Eli siis kaksi ja puoli tuntia myöhemmin kun alunperin piti. Mentiin kahville ja juoruttiin siinä aikamme kunnes huomattiin, että vartti aikaa koneen lähtöön. Siinä otettiin muutama juoksuaskel, varmuuden vuoksi. Se oliskin ollu noloa jos oltais siitä koneesta myöhästytty.
Päästiin koneeseen ja matka menikin mukavasti Annan kanssa höpisten, kunnes tultiin Lontoon päälle jossa sitten kierreeltiin tunnin verran ylimäärästä. Lento kesti noin neljä tuntii, kolmen tunnin sijaan. Lontooseen kun tultiin tiedettiin jo, ettei keretä meidän jatkolennolle. Mentiin kuitenkin nopeesti oikeaan terminaaliin ja saatiin neuvoja mihin kuuluu mennä. Turvatarkastuksen läpi onnistuneesti, kunnes... "Ei enää lentoja tälle illalle...". Saatiin sitten ilmanen hotelliyö ja lounaat. Paitsi, että meille kolmelle annettiin yksi huone mihin kuului YKSI sänky, YKSI dinner ja YKSI aamupala. Siinä kohassa tuntu, että ehkä tää reissu on kokonaan tuhoon tuomittu. Me yritettiin hotellin respassa sanoo, että halutaan vaan päästä nukkumaan, ei sillä ruoalla niin väliä. Kunnes, se ihana respantyttö sano, että hän nyt tekee yhen jutun mitä hän ei sais tehdä. Sitten meillä olikin kädessä "sviitin" avaimet, kolme dinner passia ja kolme aamupalakorttia. Ruoka oli älyttömän hyvää ja meidän huone oli ihan uskomaton, en oo ikinä nähny niin leveetä sänkyä.
Ei me saatu kauan siitä sängystä nauttia, kun laitoin herätyksen nukkumisaikaa oli 4h 42 min. Kuudelta aamulla ylös ja nopee aamupala ja sitten jonottamaan rebook tiskille. Ajateltiin, että keretään viimeistään klo 11 lähtevälle lennolle. Paskat, jonotettiin SEITSEMÄN tuntia, että päästiin sille tiskille, josta juostiin täysillä koneeseen. Oli aika hauska kokemus, vähän toivo meinas mennä kun tuntinopeus on se kolme metrii. Tutustuttiin hauskoihin tyyppeihin siinä jonossa ja vähän sai jo ensimakuu englannin puhumisesta.
Lontoosta Amerikkaan lento meni kolme leffaa katellessa ja yllättävän hyvää ruokaa ja palvelua saadessa. Istuin inhottavasti keskellä konetta, molemmilla puolilla tuntemattomat, onneks Anna ja Paula istui mun edessä niin pystyi hiukan puhumaan niiden kanssa. Päästiin perille JFK:n kentälle, jossa oli lyhyt haastattelu ja passin tarkistus. Ei niin paha kun telkkareissa näytetään, ainakaan meillä joilla oli viisumi. Meitä oli vastassa kentällä kiukkunen autonkuljettaja, joka kuitenkin lauloi autossa. Koululle kun päästiin, siellä olikin jo CC:n työntekijä. Siinä kohdassa kun hän alkoi kertoa sääntöjä ym. oli vähän tuskastunut olo. Onnellinen, mutta todella väsyny.
Kerron ens postauksessa paremmin koulusta ja miten siellä päivät meni. Tällä hetkellä oon jo mun hostperheessä. Vanhemmat lähti kattoo tytön korismatsii ja mä jäin "vahtii" ku poika lukee koulujuttuja.
Kaikki on tällä hetkellä tosi hyvin, oon super ilonen, että lähin. Sain koulusta kavereita. Tää perhe tuntuu tosi kivalta ja aidolta. Nyt käyn kattoos et poika oikeesti lukee!!
Pakko laittaa tähän vielä tää biisi: Airplanes-B.O.B
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti